Vaihtotase mittaa kulttuurialueiden taloudellisten valtasuhteiden muutosta

Uutiset ovat täynnä kirjoituksia poliittisesta ja sotilaallisesta vallasta ja sen käytöstä. Vähemmän puhutaan taloudellisesta vallasta.

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on yhteenlasku julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien ulkomaisten velkojen- , talletuksien- ja omistusten lisäyksistä. Se on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Taloudellinen valta on monasti näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Vallankäyttäjä tekee myös tiedostamattomia valintoja, jotka ohjaavat siihen että omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa tukevia henkilöitä. Yritysten pääkonttorit ja johtamistapa ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Taloudellinen valta tulee näkyväksi silloin, kun omistettu taho on erityisen uppiniskainen kuten esimerkiksi Kreikan tapauksessa tai kun velallisen ahdinko kasvaa sietämättömäksi.

Valta johtaa syvällekäypiin muutoksiin kulttuurien välisissä voimasuhteissa. Vallankäyttäjän kulttuuria kunnioitetaan ja ihaillaan. Vahvaan samaistutaan, häneen luotetaan ja hänen tuotteitaan ostetaan. Niistä saa premium hintaa – sitä lisäarvostusta, josta meidänkin laadukkaiksi euroopplaisiksi luokitellut vientituoetteemme ovat hyötyneet.

Taloudellinen valta ja voima johtaa poliittiseen valtaan. Euroopan johtajaksi mielletään ennen kaikkea Angela Merkel, jonka johtava asema ei kuitenkaan perustu yksinomaan Saksan taloudelliseen voimaan, vaan myös siihen että hänessä on kulminoitunut Euroopplaisen yhtenäisyyden ajaminen. Hänet mielletään henkilöksi, joka kykenee ajamaan muita tukevaa politiikkaa niin kotimaassaan kuin suhteessa muihin maihin. Häneen luotetaan. 

Suomen ulkomainen valta oli suurimmillaan suurin piirtein vuonna 2007, jolloin kansainväliset talouslehdet olivat täynnä ihailevia kirjoituksia Suomen koululaitoksesta, hyvinvointiyhteiskunnasta ja tasapainoisesta ja tehokkaasta julkisesta hallinnosta. Olemme sen jälkeen tulleet rivakasti alaspäin, eikä tuota romahdusta selitä pelkästään se, että euroissa mitattu vaikutusvaltamme kasvu (vaihtotase) on ollut negatiivista. Romahdusta on vauhdittanut käyttäytymisemme Euroopan unionissa. Kestävä taloudellinen valta tarvitsee tuekseen myös suoraa ja tyylikästä johtamista, jonka kautta tuo valta kanavoituu. Valta ei toimi, jos sen käyttäjällä ei ole henkistä potentiaalia johtajuuteen.

Taloudellinen valta kasvaa, samoin kuin kaikki muukin valta, vapauden ja vastuun antamisesta. Valta on resurssien antamista niiden käyttöön, jotka pystyvät tuottamaan parasta lisäarvoa ympäristölleen. Valta on tämän tyyppisten henkilöiden valitsemista ja tukemista. Valta vähenee, jos sitä käyttää liialliseen ohjailuun. Siksi vallan tuntomerkkinä onkin usein toimimattomuus. Se ei näy eikä kuulu, se tuntuu. 

 

Related Posts

Talous

Palvelujakin paleltaa jo

Koronan jälkeinen talous on venkoillut oudosti. Historiallisen elvytyksen buustaama kysyntäpiikki johti yhdessä vakavien tuotantohäiriöiden kanssa tarjontapulaan ja inflaatioon, joka alkoi jo kuukausia sitten näivettää teollisuutta.

Palvelujen

Sijoittaminen

Halvan rahan aikakausi

YLEn Areenasta löytyy hyvä dokumentti FEDin toiminnasta ja USAn talouskehityksestä finanssikriisistä tähän päivään.

https://areena.yle.fi/1-65378367

Dokumentissa tulee uusia näkökulmia myös liittyen kysymykseen omien osakkeiden ostosta. Tähän otetaan hieman

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com