Palkansaajien verokuorma ei ole palkansaajien mukaan liiallinen

Palkansaajat: Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.

Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.

Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.

Palkansaajien tutkimuslaitos: Talousennuste.

6 thoughts on “Palkansaajien verokuorma ei ole palkansaajien mukaan liiallinen

  1. Palkansaajien käyttämä veroaste on huu-haa juttuja

    Tuo palkansaajien mainitsema veroaste, 44%, on täyttä huu-haa juttua. Björn Wahlroos oli viime viikolla televisiossa haastattelussa ja hän muotoili asian niin että koitapa palkata itsellesi työntekijä ja laseke paljonko työntekijälle jää kaikkien verojen (alv, valtionvero, kunnallisvero, työnantajan sosiaaliturvamaksut, työntekijän sosiaaliturvamaksut, ympäristöverot..) jälkeen käytettäväksi niin ainakin Björn Wahlroos päätyi siihen että työntekijälle jää kolmasosa tai peräti vain neljäsosa siitä summasta, jonka sinä joudut kaikenkaikkiaan työnantajana maksamaan. 

    Asia oli aikoinaan piksussakin esillä: http://www.piksu.net/artikkeli/tilastokeskuksen-ilmoittama-veroaste-44-virheellinen-veroasteemme-noin-65

    1. Ei huuhaata

      Ei Wahlroos puhu veroasteesta vaan muusta asiasta. Veroasteen laskenta on hyvin määritelty ja sitä tekee EuroStat, Tilastokeskus ja OECD. Se on suomessa n. 44%.

      Mutta totta sekin, että jos kovapalkkainen henkilö käyttää viherrakentajaa, kotiapulaista tai muuta palveluyrittäjää niin henkilön on tienattava yli 400 euroa, että palveluyrittäjä saisi nettona satasen. "hävikin" osat karkeassa suuruusjärjestyksessä: isompipalkkaisen ansiotulovero, palvelun ALV, palveluyrittäjän ansiotulovero, palveluyrittäjän sivukulut.

  2. Jep. ”Talouskasvu hoitaa taas ongelmat”
    Taas yksi ”talouskasvu hoitaa ongelmat” lähestyminen. Näitä on jo ollut vuosia ja nyt vajeemme on 10mrde vuodessa. Ei ole talouskasvua tullut vaikka kerta toisensa jälkeen on sillä perusteella jätetty ikävät päätökset tekemättä.

    Sitten vielä itku siitä kuinka bkt laskee jos leikataan. Tottakai se laskee. Myös ihminen, joka ”leikkaa läskeistään”, tiputtaa painoa. Tässä tapauksessa tuo painon pudotus on toivottua.

    Aivan samalla tavalla julkishallinnon leikkaukset laskevat bkt:ta, mutta vähentävät kestävyysvajetta. Tämähän lienee toivottavaa.

    1. Talouskasvu

      Miksi talouskasvu ei auttaisi ongelmiemme ratkaisussa? Ja miksi talouskasvu ei olisi mahdollista? Onhan meillä ollut korkeampiakin veroasteita ja myös talouskasvua. Katso vaikka täältä kasvuamme, miksei sitä voisi olla tulevaisuudessa?
      http://www.indexmundi.com/g/g.aspx?v=66&c=fi&l=en

       

      1. Kyllä talouskasvua voisi olla

        Kyllä talouskasvua voisi olla ja se olisi hyvä asia. Sitä vain ei ole tullut ja tuskin tulee jatkossakaan. 

        Syitä on monia, mutta mainitaan vaikka AY-liike, joka eilen melkein pysäytti koko Suomen viennin ja tuonnin, koska 200 ihmistä pelkää joutuvansa kilpailemaan ulkomaisen työvoiman kanssa. 

        Jos olisit yritysjohtaja, niin investoisitko uuteen tehtaaseen Ruotsiin, jossa vientiä ei pysäytetä kevyin perustein vai Suomeen, jossa AY-liike voi milloin mistäkin syytä pysäyttää viennin? Jep. Ruotsiin investoinnit.

        Entä jos sinun pitäisi sulkea tehdas Ruotsissa tai Suomessa? Jep. Suomessa tehdas kiinni, niin ei ole riskiä asiakastoimituksien yllättävistä keskeytyksistä.

         

        Ratkaisu tähän ongelman olisi se, että yhteiskunnan kannalta liian haitalliset lakot kielletään ja laittomille lakoille asetetaan sellaiset rangaistukset, ettei niitä kukaan halua tehdä.

         

         

         

         

      2. Talouskasvu

        Kuten näette linkkaamastani linkistä, niin talouskasvua on pääsääntäisesti ollut ja taas tälle vuodelle matalaa kasvua ennustetaan. Lakkojen määrät ovat myös suomessa vähentyneet, muistatko vaikka Niilo Välläriä?

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com