Vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö on Euroopassa laajasti käytössä oleva yhtiömuotoinen rahasto, jossa sijoittaja saa sijoituksensa vastineeksi osakkeita, jotka hän voi halutessaan lunastaa rahana.

Suomen lainsäädännöstä tämä keveä ja läpinäkyvä rahastomuoto puuttuu ja tämä on Antti Vepsän tuoreen väitöskirjan mukaan eräs syy Suomen sijoitusmarkkinoiden alikehittyneisyyteen.

Vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö on hallinnoltaan tavallisen yhtiön kaltainen:

1. Sillä on osakkaiden valitsema hallitus, jonka tehtävä on ajaa osakkaiden (sijoittajien) etua
2. Se voi toimia oikeushenkilönä ja hankkia omaisuutta
3. Osakkeenomistajien vastuu ja riskit rajoittuvat siihen pääomaan jonka ovat sijoittaneet
4. Yhtiö aina lunastaa osakkeita pyydettäessä ja osakkeita voi yhtiöltä merkitä.  Tarvittaessa osakkeet voi siirtää toiselle henkilölle.
5. Yhtiön omistavat osakkeenomistajat (sijoittajat).
6. Yhtiöllä voi olla yksi tai useampi työntekijä tekemässä sijoitustoimintaa ja huolehtimassa uusien osakkeiden merkinnöistä ja mahdollisista lunastuksista

Osakkeiden merkintä ja lunastus poikkeavat tavallisesta yhtiöstä

Osuuksien merkintä tapahtuu niin, että sijoitusyhtiö lisää  merkintäsumman yhtiön omaisuudeksi (yrityksen nettoarvo kasvaa merkintäsummalla).  Merkitsijä saa vastineeksi osakkeita samassa suhteessa kuin merkintäsumma lisäsi yrityksen nettoarvoa.

Osuuksien lunastus tapahtuu niin, että sijoitusyhtiö vähentää osakemääräänsä lunastettavien osakkeiden lukumäärällä. Lunastajalle maksetaan yhtiön nettoarvosta (nettoarvo = sijoitusyhtiön varat – velat) samassa suhteessa kuin lunastajalla oli osakkeita.

Vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö on rahastojen kansainvälinen standardirakenne

Vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö on ollut avointen rahastojen kansainvälinen standardirakenne 1990-luvulta lähtien, minkä vuoksi siitä on säädetty useiden keskeisten rahastovaltioiden lainsäädännössä.

Euroopassa rahastosääntelyä koskeva lainsäädäntökilpailu on ollut sangen aktiivista. Yksi rahastosääntelyä koskevan lainsäädäntökilpailun tärkeistä osa-alueista on rahastojen oikeudellisiin rakenteisiin kohdistuva kilpailu, jolloin kilpaillaan siitä, mikä lainkäyttöalue pystyy tarjoamaan sääntelyssään monipuolisimman valikoiman rahastojen oikeudellisia rakenteita.

Lainsäädäntökilpailun seurauksena rahastotoimintaa on viime vuosikymmenien aikana keskittynyt sellaisiin maihin, joissa on panostettu mahdollisimman toimiviin ja monipuolisiin sääntelyratkaisuihin.

Suomeen tarvittaisiin kilpailukykyinen rahastolainsäädäntö

Suomessa tulisi Antti Vepsä:n mukaan mahdollistaa rahastojen perustaminen vaihtuvapääomaisessa sijoitusyhtiömuodossa, jotta Suomen rahastosääntely pysyisi kansainvälisessä sääntelykehityksessä mukana. Suomen kannalta on perusteltua harjoittaa puolustavaa sääntelykilpailua, jonka keskeisenä tavoitteena on pyrkiä estämään sijoitusrahastotoiminnan siirtymistä Suomesta pois ja tarjota suomalaiselle rahastosektorille tasavertaiset toimintaedellytykset muihin maihin verrattuna.

Sijoitusyhtiörakenteeseen liittyy monipuolisia potentiaalisia hyötyjä jotka liittyvät hallintorakenteen joustavuuteen, sijoittajansuojaan ja kansainväliseen markkinoitavuuteen. Kansantaloudellisesti kilpailukykyinen rahastosääntely johtaa työpaikkojen lisääntymiseen ja verotulojen kasvuun. Vaihtuvapääomaisesta sijoitusyhtiöstä säätämisellä saavutettavat hyödyt ylittävät siihen liittyvät kustannukset.