Elämme valtiojohtoisen taloudenpidon, sosialismin voittokulkua
1900 luku oli sosialismin voittokulkua ja se jatkuu yhä. Julkisen sektorin osuus bruttkonasantuotteesta kohosi koko vuosisadan ajan lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia kuten sotien jälkeisiä vuosia, ja Neuvostoliiton ja Kiinan valtiojohtoisten talouosjärjestelmien romahtamisia. Monissa maissa valtaosa tuotoksesta jaetaan kansalaisille valtion tai kuntien budjetin kautta, ja kuntien ja valtion palveluiden osuus työvoimasta on suurin piirtein kolmannes.
Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta (Lähde: IMF)
Taloudellinen liberalismi on aatteena edelleen vahvasti elossa. Yli puolet tuotannosta tapahtuu edelleen markkinatalouoden ehdoilla. Mutta markkinaliberalismi on ahataalla. Valtaosa tulonsiirroista, hankinnoista ja investoinneista tehdään kunta- ja valtiosektorin ohjauksen alaisena.
Julkisen sektorin prosenttiosuus bruttokansantuotteesta eräissä maissa (Lähde: IMF)
Suomi on sosialismin edelläkävijä. Valtiosektorin osuus on meillä kasvanut nopeimmin ja aiemmin ja olemme nyt lähes 60% tasolla. Näyttäisi siltä että sosialismin käytännön toteutuminen korreloi hyvin tasaisen tulonjaon, korkean koulutuksen, ihmisten onnellisuuden ja hyvän koulutuksen kanssa. Juuri näissä asioissa sosialistiset pohjoismaat ovat vahvoja.
Kehittyvät maat tuntuvat olevan peränpitäjiä ja monet kehittyvät maat ovat vahvasti kallellaan markkinaliberalismin suuntaan. Niissä ei ole valtion tai paikallishallinnon taholta järjestettyjä sosiaalisia turvaverkkoja, infrastruktuuria eikä aina edes kunnollista terveydenhuoltoa. Silti esimerkiksi Intia (yllä kuvassa) on päässyt jo 25% tasolle. Se on sosialismin toteuttamisessa samassa vaiheessa kuin USA ja Suomi 1960 luvun alussa.
Mutta monista hyvistä asoista huolimatta sosialismi ei korreloi talouskasvun kanssa. Nauvostoliitto ja Kiinan sosialistinen talousjärjestelmä romahtivat loppujen lopuksi heikon talouskasvun takia. Keskusjohtoinen, sosialistinen talous ei toiminut niiden tyylillä toteutettuna. Ja saman näemme tänäkin päivänä. Ne maat joissa resursseja jää yksityiselle sektorille, ovat dynaamisimpia, ja kehittyvät nopeimmin. Meillä ei siltikään ole varmaa näyttöä, että sosialismi oikein toteutettuna heikentäisi taloutta. Esimerkiksi Suomen talous kehittyi vahvasti aina 2005 saakka huolimatta melko pitkälle viedystä sosialistisesta, valtion dominoimasta järjestelmästämme.
Näemme yllä olevista graafeista että viime vuosisata oli valtion dominoiman talouden, sosialismin voittokulkua maailmassa. Mutta onko tämä enää menossa olevan vuosisadan tärkeä yhteinen nimittäjä. Luultavasti jokin muu trendi astuu esiin – mutta mikä?
Maaginen raja
Ruotsissa tuo 60% osuus tiesi ongelmia. Uudessa Seelannissa pistettiin koko lailla kaikki uusiksi viime vuosisadan loppupuolella, koska myös siellä elinkeinoelämä käytännössä tukehtui. Suomessa tämä kehitys on johtanut mielestäni siihen, että oikeastaan kaikki "uudistukset" myydään hyvinvointivaltion ylläpitämisenä. Ja koska suomalainen yhteiskunta on pitkälti mennyt eteenpäin näihin asioihin keskittyen historiassa niin meille on jäänyt mielikuva, että kuulessamme sanan hyvinvointi tulee mieleen Pavlovin kuolaavat koirat. Kenestä esimerkiksi lasten huostaanottoteollisuus on hyvinvoinnin lisäämistä? Kallista se ainakin on. Täällä Turussa siihen ei uppoa kuin 6,5% kunnallisveron tuotosta…
”lasten huostaanottoteollisuus”. heh.
Melko isoksi on tuo teollisuudenala paisunut Turussa. Suomen teollisuuden suurin ja kaunein clusteri lienee kuitenkin julkisten varojen kanavointiteollisuus. Se työllistää suoraan arviolta ainakin 100.000 henkeä ja osapäivätyöllistää palkattomassa työssä erilaisten lomakkeiden, tositteiden ja todistusten täyttämisessä ja selvityspyyntöihin vastaamisessa arviolta puolet suomalasista eli 2-3 miljoonaa henkeä. Itsekin toimin tällähetkellä tässä teollisuudenalassa palkattomana osapäivätyöllistettynä.
Ei hätää
Onneksi ns. lastensuojelukertoimen avulla tästä teollisuudenalasta pääsevät nauttimaan kaikki Suomen verovelvolliset. Toimintastrategia nimittäin perustuu siihen, että mitä enemmän kunnassa X kiskotaan pentuja pois kotoa vanhemmiltaan, sitä suuremmat valtionosuudet. Tällä nerokkaalla metodilla toki ylläpidetään henkilökuntaa, maksetaan vuokria teollisuuslaitoksista (joita vanha kansa saattaa vielä kutsua lastenkodeiksi) ja tätä kautta saadaan myös kunnalle X verotuloja. Nettovaikutuksena on siten valtionosuuksien tuoma lisä, ja työllisyyskin kohenee.
Kävin kunnallisvaalien alla vilkaisemassa kuntani talouden tilaa. Ja vaikka en aivan kaikkea saanut tietenkään luettavaksi niin jotain talousarvioista tarttui heti silmään. Lukujen valossa tuntui hurjilta määriltä, mitä lastensuojeluun uppoaa. Tarkemman tutkimuksen jälkeen jäin aivan ymmälleni. Kaikkea informaatiota ei toki saa irti, mutta jotain pystyi pöytäkirjoistakin päättelemään. Tämän lisäksi olen käynyt keskusteluja muutaman yksityishenkilön kanssa. Siis niiden, jotka ovat olleet mukana työllistämistalkoissa muksuja tehtailemalla. Kun paikat täytetään miten sattuu niin reservissä ei olekaan enää paikkoja todellisen tarpeen ilmaantuessa.
lastensuojeluteollisuus
Tunnen sattumalta oikein hyvin useampia lastensuojelussa toimivia ihmisiä, ja heille on varmasti aikamoinen uutinen, että he toimivat teollisuudessa.
Heikki
Uusi Seelanti. Kiinnostavaa.
Uudessa Seelannissa tuo "kaiken uusiksi pistäminen" koostui melko kivuliaista tempuista. Sellaisten toteuttaminen Suomessa edes paljon pienemmässä mittakaavassa tuntuu täysin mahdottomalta. Mikä Uudessa Seelannin poliittisessa ympäristössä, mediassa tai muuten on niin erilaista, että siellä pystyttiin toteuttamaan tuon mittakaavan uudistuksia. Ihmettelen:
Miksi UudenSeelannin teollisuus ei torpannut protektionismin poistamista joka altisti heidät kovemmalle kilpailulle?
Miksi Uuden Seelannin maajussit eivät torpanneet maataloustukiaisten poistamista?
Miksi Uuden Seelannin palkansaajat eivät torpanneet palkkasääntelyn poistamista?
Miksi UudenSeelannin palkansaajien pienempituloinen enemmistö ei torpanut marginaaliverojen alentamista?
Mikä on syy ja mikä on seuraus
Onpas vakuuttavat luvut: näillä mittareilla mitattuna Suomi todellakin on erittäin sosialistinen maa ja Eurooppaa voisi perustellusti kutsua "Sosialististen Eurotasavaltojen Liitoksi". Mutta mikä on syy ja mikä on seuraus: onko Eurooppa vauras äärimmäisen sosialistisuutensa ansiosta vai siitä huolimatta. Väitän että enemmän on kyse jälkimmäisestä. Ehkä jyrkkä sosialismi on luonnollinen vaihe vauraan, mutta taantuvan demokraatian kehityksessä.
Englanninkielisen wikipedian määritelmän mukaan sosialismia määrittää myös yritysten omistus eli kuinka suuren osan yritystoiminnasta julkinenvalta omistaa. Kuinka suuri on Solidiumin salkku verrattuna meidän muiden salkkuihin. Veikkaan, että ei kovinkaan iso eli tällä mitattuna emme ole ihan sosialismin terävintä kärkeä. Vahvoilla varmaan kuitenkin näinkin mitattuna.
Suomessa SDP ajaa ja on aina ajanut julkisen talouden osuuden kasvattamista, mutta jostain kumman syystä tuntuu että SDPkin haluaa ottaa pesäeroa sanaan "sosialismi". Miksiköhän sanalla "sosialismi" on paha kaiku vaikka merkittävä osa suomalaisista on selkeästi "sosialisteja".
No jos vetäiset samaan kuvaan
No jos vetäiset samaan kuvaan länsimaiden valtionvelan absoluuttisina lukuina niin huomaat mitä on tapahtunut. Tämä mainostamasi "sosialismin voittokulku" on rahoitettu valtion velanotolla. Erittäin kaukokatseista. Sinänsä tietysti aika helppo päätellä mitä seuraavaksi tapahtuu.
Onni onnettomuudessa
Luojan lykky, että bkt:hen lasketaan mukaan myös julkisen sektorin kulutus niin ei näytä niin pahalta, paitsi että monin paikoin Euroopassa näyttää. Suomi on jäänyt tästä kolhoosikehityksestä pahasti jälkeen, joten otamme niskaamme muiden euromaiden velkoja niin saamme omatkin lukemat näyttämään Neuvostoliitto 2.0:n vaatimalle tasolle.
Määritelmistä
Mielenkiintoinen tarkastelu! Itsekin katselin vastaavia lukemia pari vuotta sitten parin länsimaan osalta.
Valtion osuus BKT:sta ei kerro kuitenkaan kaikkea talousjärjestelmän sosialistisuudesta, eikä tällöin sen korreloiminen johda erityisiin löytöihin. Markkinaliberalismin vastakohta ei ole vain sosialismi, vaan yleinen valtiojohtoisuus, joka pitää sisällään erilaista sääntelyä. Se on laadullinen asia, jolle ei löydy yhteismitallista mittayksikköä. Esimerkiksi Venäjän ja Kiinan taloudet ovat pelkällä julkisen kulutuksen mittarilla vähemmän sosialistisia kuin Suomi. Silti niissä maissa harjoitettu mielivaltainen politiikka, sääntely ja instituutioiden epävarmuus saavat monilta tuomion valtiojohtoisempina järjestelminä kuin mitä mm. Suomi on.
Kysymys Kaille liittyen lauseeseen "Meillä ei siltikään ole varmaa näyttöä, että sosialismi oikein toteutettuna heikentäisi taloutta."
Mitä ajoit takaa tuolla "oikealla" sosialismin toteuttamisella? Meillä on sekä näyttöä että vahvat taloustieteelliset perusteet väittää, että mikäli sosialismi tarkoittaa yksityisomaisuuden syrjäyttämistä kollektivistisella varojen hallinnalla, tehtiinpä sen puitteissa oikeastaan sitten mitä tahansa, talous ei ainakaan kasva siinä määrin, missä talouskasvu määritellään ihmisten parempina mahdollisuuksina tavoitella päämääriään omassa elämässään. Meillä ei ole dataa koko ihmiskunnan vaihtoehtojen avaruudesta koskien niitä valintoja, joita sosialismin ohella oltaisiin voitu tehdä. Pelkästään se olennainen prosessi yksityisomaisuuden syrjäyttämisestä riittää kertomaan, että silloin ollaan auttamattomasti luovuttu markkinoiden tuomista hyödyistä: uniikista yksilöllisestä informaatioprosessista ja tarkoituksenmukaisesta resurssien kohdistamisesta.
Ainoastaan markkinoilla on aitoja hintoja. Markkinoilla ihmiset neuvottelevat ja vaihtavat yksityisomaisuutta omistajien mieltymysten ja vaatimusten ohjaamina. Nämä mieltymykset ja vaatimukset välittyvät hintoihin omalla painoarvolla toimijan omalla näköalalla. Lukemattomat toimijat linkittävät joustavasti ja kustannustehokkaasti tämän informaation niin, että pian kaikilla osa-alueilla, missä yksityisellä omaisuudella tehdään kauppaa, on myös relevanttia markkinainformaatiota. Juuri olennainen informaatio välittyy eteen päin. Markkinoilla ei aina tarvita kallista analyysiä taustalla vaikuttavista syistä, vaan pelkät hinnan muutokset aktivoivat ja kannustavat kykeneviä toimijoita hyödyntämään resurssejaan hyödyllisellä tavalla ja sopeuttamaan toimintaansa. Tietysti markkinoilla leviää tehokkaasti myös tarkempaa laadullista informaatiota. Hintajärjestelmä osoittaa pätevästi ne huomionarvoiset kohteet. Jos esimerkiksi raaka-aineen hinta nousee, toimijoille tulee paine miettiä korvikkeita. Markkinahinnasta riippuu myös päätös siitä, kannattaako komponentteja ja palveluita ulkoistaa vai tilata itse. Oikeastaan kun miettii kaikkea johdon laskentatoimea kustannuslaskennasta investointipäätöksiin ja korkotasoon, toiminta on kytköksissä markkinainformaatioon. Ilman markkinainformaatiota edistyneet taloudelliset laskelmat menettäisivät merkityksensä. Mitä enemmän meillä on yksityistä taloudellista toimintaa, sitä enemmän meillä on informaatiota ihmisten hyötynäkemyksistä ja haluista sekä myös aktivoivia kannustimia oma-aloitteisille yrittäjille ottaa riskiä ja kehittää myös sellaista, mitä ihmiset eivät olisi osanneet odottaa.
Jokainen voi miettiä, mihin yhteiskunta johtaa, kun kyky tehdä taloudellisia laskelmia resurssien kohdistamisesta hiipuu, ja kun voiton hakuinen yrittäjyys kuihtuu. Puhdasta logiikkaa, joka pitää väistämättä sen ehdon vallitessa, kun markkinat syrjäytetään. Empiiristen tutkimusten ongelmana on se, että epäpuhtailla tapauksilla pyritään testaamaan ihannemallien toimivuutta hylkäämällä päättelykyvyn syistä ja seurauksista. Meillä ei ole ollut läntisissä teollisuusmaissa puhdasta valtion sääntelystä vapaata kapitalismia eikä puhdasta sosialistista komentotaloutta, jota ihmiset olisivat noudattaneet. Usein sosialistisissa yhteiskunnissa on olemassa varjomarkkinat, joiden avulla he ovat kyenneet edes jotenkin hyödyntämään informaatiota ja jäljittelemään luvatta yksityisomistajan roolia ja näin pitämään yllä hyvinvointia.
Monet syyttävät sekatalouksien ongelmista "sääntelemättömiä markkinoita", vaikka sääntelystä ja valvonnasta ei olla luovuttu missään vaiheessa lähihistoriaamme. Jotta voisimme selvittää, kumpi puoli sekataloudesta on mitenkin kylvänyt ongelmia ja ruokkinut kierrettä, tarvitaan vahvaa taloustieteellistä päättelyä historiallisten tapahtumien läpi käymisessä.
Oikein toteutettu sosialismi voi mielestäni lisätä vaurautta
Kysyit mitä tarkoitan lauseella "Meillä ei siltikään ole varmaa näyttöä, että sosialismi oikein toteutettuna heikentäisi taloutta."
Tarkoitin lähinnä Ruotsin mallin mukaista sosialismia, joka muistuttaa Suomalaista yhteiskunttaa kaikessa muussa paitsi että valtio ei pumppaa velkarahaa talouteen, palkkoihin ja kulutukseen. Tarkoitin sitä sosialismia, joka Suomessa vallitsi vielä 2000- luvun ensimmäisinä vuosina. Minusta ei ole varmaa näyttöä etteikö tuon ajan yhteiskuntamalli voisi olla toimiva.
Olen kyllä mielellään varovainen liian pitkälle viedyn sosialismin suhteen ja luulen, että kehityksen kannalta olisi turvallisempaa jos yksityisen sektori osuus tuloista nostettaisiin selvästi yli 50% tasolle. Mutta en voi väittää etteikö hieman pienempikin osuus toimisi, jos vain poliitttinen ja muu kansallisen tason johto on pätevää ja yhteiskunnan prosessit toimivia.
Mutta en luota nykyisen johtomme pätevyyteen siinä määrin, että haluaisin jättää kansalaisten ja yritysten käyttöön 40% ja antaa julkiselle sektorille noin 60% tuloksesta – kuten nyt on tilanne. Minusta nykyisellä johdolla ei ole näyttöä kilpailukyvyn paranemisesta ja yhteiskuntainfrastruktuurin kehittymisestä ja kansalaisten vaurauden lisääntymisestä.
Sosialismi, kommunismi tai liberalismi
Taloutta ei pitäisi luokitella jonkun filosofian mukaisesti. Siinä on aina ominaisuuksia kaikenlaisista aatevirtauksista. Onko oikeasti kauheasti merkitystä jos lääkäripalvelut ovat valtion hoitamia, lääkäripalvelut ovat työantajien kustantamia palkanosana ja yksityisten tuottamia tai lääkäripalvelut ovat yksityisiä mitkä maksetaan itse otetulla vakuutuksella? Lääkäripalvelun tilalle voit vaihtaa minkä tahansa palvelun ja sen hyvyys tai huonous riippuu kuinka asia on toteuttu riippumatta hallintomallista. Hallinnon ja kuinka omistus on hoidettu hyvyys riippuu siitä kuinka hyviksi ja oikeudenmukaiseksi ihmiset kokevat rakenteet jotta heidän tarmonsa keskittyy innovointiin ja tuottavuuden kasvuun. On asioiden yksinkertaistamista katsella yhteiskuntaa vain julkisensektorin suuruuden kautta ja määrittää sen hyvyys sen kautta. Esimerkiksi valtiomme aseellinen puolustus ja oikeusjärjestelmä on 100% julkisen sektorin hoitamaa. Ovatko ne sen takia huonosti hoidettu koska näin on? Pitäisikö puolustuspalvelut ostaa vaikka securitakselta jokaisen kansalaisen erikseen? Yksityistämmekö myös oikeuspalvelut ja poliisin kilpaileville korttelijoukoille ja oikeudenkäynti hoidettaisiin välimiesmenettelynä.
Maanpuolustus on paras hoitaa monopolipalveluna
Maailmassa on maita joissa maanpuolustuspalvelut ovat markkinataloudellisen kilpailun piirissä. Maanpuolustuksesta huolehtii noissa maissa monta kilpailevaa ryhmittymää.
Kyllä ainakin maanpuolustus toimii paremmin kun väkivallan koneisto on monopolin piirissä. Punakaartin ja valkokaartin markkinaliberaalia kilpailua ei muistella lämmöllä ja kaipauksella.
Tarkoitin sitä sosialismia,
Tarkoitin sitä sosialismia, joka Suomessa vallitsi vielä 2000- luvun ensimmäisinä vuosina. Minusta ei ole varmaa näyttöä etteikö tuon ajan yhteiskuntamalli voisi olla toimiva.
Olen kyllä mielellään varovainen liian pitkälle viedyn sosialismin suhteen ja luulen, että kehityksen kannalta olisi turvallisempaa jos yksityisen sektori osuus tuloista nostettaisiin selvästi yli 50% tasolle. Mutta en voi väittää etteikö hieman pienempikin osuus toimisi, jos vain poliitttinen ja muu kansallisen tason johto on pätevää ja yhteiskunnan prosessit toimivia.
—
2000-luvun ensimmäisinä vuosina Suomen sosialismi maksatettiin Nokian vientituloilla. Se malli ei toimi ilman Nokiaa (tai vastaavalla tavalla merkittävästi menestyvää vientisektoria).
Olennainen raja on tämä: siinä vaiheessa kun äänestäjistä yli 50% on sossupummeja, olemme peruuttamattomasti kusessa.