Valtion velanotto piristää vuoden verran, sitten alkaa köyhtyminen ja taloudellisen pohjan rapautuminen

Yhteiskunta

Valtion velanotto lisää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä köyhyyttä, laskee elintasoa ja kuristaa vientiteollisuutta. Tässä selitys.

Miten käy kun valtio ottaa velkaa?

  1. Valtio (eduskunta) ottaa tyypillisesti velkaa silloin kun talous sakkaa, palkkatulot pienenevät ja verotulot eivät riitä kattamaan budjetin menoja. Velalla rahoitetaan samoja asioita, joita valtio muutenkin kustantaa. Rahat valuvat yhteiskuntaan eläkkeinä, työttömyysturvana, julkisen sektorin palkkoina ja julkisen sektorin ostoina.
  2. Raha kiertää yrityksille ja nämä maksavat palkkoja, sosiaaliturvamaksuja ja veroja. Alkaa positiivinen kierre, jonka kesto on alle vuoden mittainen. Ulkomaankauppamme osuus taloudesta on noin 40% ja rahat häviävät tämän mukaisella vauhdilla ulkomaille. Joka kierros pienentää positiivista vaikutusta ja alle vuodessa on positiivinen kierre käyty loppuun.
  3. Velanoton negatiiviset vaikutukset näkyvät hitaammin, mutta voimakkaammin:
    1. Velanotto tarkoittaa sitä, että julkisen sektorin jakaman rahan määrä kasvaa. Taitavat ihmiset pyrkivät sinne töihin tuottamaan julkisia ilmaispalveluita, jakamaan rahaa tukiaisina tai jopa harrastamaan työttömyyttä tai eläkkeellä oloa. Kun jossakin on suhteessa enemmän rahaa, niin sinne pyritään. Yritykset kärsivät tästä aivovuodosta.
    2. Velanotto tarkoittaa myös sitä, että kaikki saavat nimellisesti enemmän rahaa tai ilmaispalveluita. Tämän ilmiön kansantaloudellinen nimi on kustannustason nousu. Vientiyritykset pärjäävät yhä heikommin, rahaa tulee yhä vähemmän maahan ja tarvitaan yhä enemmän velanottoa, jolla voidaan kompensoida vientitulojen kutistumista.
    3. Velanotto tarkoittaa parempia julkisia palveluita. Työtä tekemättäkin pärjää ja palvelut ovat kattavia. Työnteon mielekkyys pienenee.

Miksi sitten Suomi ottaa velkaa, jos kerran vaikutukset ovat murskaavan negatiivisia?  Ruotsin suurvalta-aseman instituutiot muinon luonut valtionhoitaja Axel Oxenstierna on kerran lausunut ”Poikani, et uskoisi kuinka vähällä järjellä tätä maailmaa johdetaan”. (Kuningas oli tuolloin Saksassa sotimassa kolmekymmenvuotista sotaa).

Velanoton puolustamiselle on olemassa selityksiä:

  • Keynesiläinen taloustiede suosittelee että valtio lisää, taantuman sattuessa, kysyntää elvyttävällä velkavetoisella taloudenpidolla. Ulkomaankaupan osuus oli John Maynard Keynes:n aikana pienempää ja elvytysraha jäi pidempään kiertämään talouteen. Elvytyksen positiiviset vaikutukset kestivät kauemmin.  Elvytys on tänäkin päivänä hyvä työkalu, mutta se toimii lyhyemmän ajan, kenties juuri ja juuri pahimman korona-ajan verran. Monet taloustieteilijät ovat kouluaikanaan  oppineet ymmärtämään Keynesiläisen talouspolitiikan ominaispiirteet. Monelta on jäänyt huomaamatta että elvytys toimii tänä päivänä eri tavalla kuin 30-luvulla.
  • Rahan jakeleminen on populistiselle eduskunnallemme ominaista. Kuulostaa äänestäjien korviin mukavalta kun voi jakaa rahaa ja tehdä enemmän ilmaispalveluita.
  • Eduskuntamme ei ole varustettu liialla talouspoliittisella ymmärryksellä. Ja yliopistomaailmasta löytyy aina joku, joka on valmis näkyvästi istumaan valtionvarainministerin vieressä tukemassa eduskunnan talouspolitiikkaa.

Päättäjät saattavat joskus elää informaatiokuplassa

Virheitä on nähty korkeimmalla tasolla ennenkin. Esimerkiksi kelpaa esimerkiksi Suomen vahvan markan politiikka joka johti 90- luvun lamaan ja lähes 20% työttömyyteen tai se että keskuspankit 2007 jättivät valvomatta pankkien lainanantoa ja riskinottoa, joka johti maailmanlaajuiseen pankkikriisiin. Päättääjät saattavat elää oman lähiympäristönsä muodostamassa informaatiokuplassa. Kuplassa voi syntyä oma suljettu todellisuus, joka ei kestä päivänvaloa.

One thought on “Valtion velanotto piristää vuoden verran, sitten alkaa köyhtyminen ja taloudellisen pohjan rapautuminen

  1. Ensi vuonna onkin sitten eduskuntavaalit ja Kokoomus äänestetään nykyisten galluppien valossa vastaamaan valtiosta … ja kiristämään julkisen kukkaron nyörejä. Epäkiitollinen tehtävä. Vasemmisto kerää kansalta kiitokset menneiden vuosien ”hyvästä taloudesta”, toisin sanoen velkarahaa on riittänyt kaikkeen. Kokoomusta tullaan haukkumaan huonosta taloudenhoidosta, kun säästöjä on pakko alkaa tehdä ja veroja korottaa, jotta kaikki vasemmiston pystyttämät lakisääteiset menoautomaatit saadaan ylläpidettyä.

    Suosittelisin Kokoomukselle seuraavien vaalien sössimistä.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On