Valtiontalouden tarkastus kiittelee jämäköitynyttä valtiojohtoa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vaalikauden 2015–2018 finanssipolitiikan valvonnan puoliväliraporttinsa, jossa todetaaan että Suomen valtio on kyennyt jämäköittämään talouspoliittista johtamistaan:

  • kokonaistalouden ohjausta on tiivistetty
  • sopeutustoimet on suunnattu kaikille sektoreille
  • vuoden 2015 budjettikehyksessä on tällä kertaa pysytty

Toimet eivät kuitenkaan ikävä kyllä riitä. Tarkastusviraston arvion mukaan valtiontalouden alijäämä jää ilman lisäsopeutustoimia hallituksen asettamasta tavoitteesta ja terveen taloudenpidon tasosta.

Pitkäjänteisempi julkisen talouden ohjaus pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on tapahtunut valtioneuvoston tekemän asetuksen mukaisesti.  ”Pidämme hyvänä, että talouspolitiikan pitkän aikavälin vaikutukset ja rakenteellisten tekijöiden aiheuttamat haasteet huomioidaan osana finanssipolitiikan suunnittelua”, kertoo finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko.

Kuluvan vaalikauden finanssipolitiikan mitoitus on oikeansuuntainen. Rakenteellisten uudistusten lyhyellä aikavälillä aiheuttamat kustannukset vaikeuttavat kuitenkin julkisen talouden sopeuttamista. Lisäksi toteutetut sopeutustoimet ovat hidastaneet talouskasvua, ja tulevien vuosien toimet pitävät finanssipolitiikan mitoituksen joko neutraalina tai lievästi kiristävänä. Ilman lisäsopeutustoimia hallitus jää valtiontalouden rahoitusaseman ja samalla koko julkisen talouden tasapainotavoitteistaan. Jos asetetut tavoitteet toteutuisivat, ne turvaisivat julkisen talouden tasapainottamisen sekä edesauttaisivat velkasuhteen kasvun taittamista. Mahdolliset lisäsopeutustoimet saattavat kuitenkin hidastaa talouskasvua vaalikauden loppuvuosina.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä talouskasvua ja työllisyyttä edistävä politiikka ovat tärkeitä välineitä julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa. Uudistusohjelmien toimenpiteet ovat vielä kesken, ja niiden onnistuminen edellyttää hyvän säädösvalmistelun periaatteiden toteutumista.

Kehysjärjestelmän tarkoituksena on hillitä verotaakan kasvua

Säästötavoitteet ovat pitäneet valtiontalouden kehykset tiukkana. Kehysten tiukkuus on osaltaan vaikuttanut talouskasvun tukemiseen kehysten ulkopuolisten keinojen, kuten verotukien, finanssisijoitusten ja takauskannan kasvattamisen avulla. ”Suositamme, että julkisen sektorin vastuita ja niihin liittyviä riskejä seurattaisiin kokonaisuutena ja suhteessa muuhun talouteen”, toteaa Okko ja jatkaa: ”Myös verotusta tulisi kehittää kokonaisuutena ja verojärjestelmää yksinkertaistaa.”

Tarkastusviraston havaintojen mukaan valtiontalouden kehyksiä on noudatettu vuonna 2015. Keskeisenä kansallisena finanssipolitiikan ohjausvälineenä valtiontalouden kehysten tulisi olla yhdenmukaiset valtiontaloudelle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Suomi voi joutua liiallisten alijäämien menettelyyn tällä vaalikaudella

Suomi noudatti EU:n vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2015. Tarkastusviraston tekemän ennakkoarvion mukaan Suomi noudattaa sopimuksen ennalta ehkäisevän osion sääntöjä myös vuonna 2016. Tarkastusviraston arvion mukaan rakenteellisen jäämän ja menosäännön vaatimuksiin on kuitenkin muodostumassa merkittävä poikkeama vuonna 2017. ”Arviomme perusteella Suomi ei tule ilman lisäsopeutustoimia saavuttamaan valtioneuvoston vahvistamaa -0,5 prosentin rakenteellisen jäämän tavoitetta tällä vaalikaudella”, toteaa vanhempi ekonomisti Seppo Orjasniemi.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion noudattaminen ei ole taannut riittävää turvamarginaalia sopimuksen korjaavaan osioon. Vaikka 3 prosentin alijäämäkriteeri täyttyy ennustejaksolla, Suomen julkisyhteisöjen velkasuhde on kasvanut yli sallitun 60 prosentin. Arvioidessaan liiallisten alijäämien menettelyn käynnistämistä Euroopan komissio huomioi kaikki merkitykselliset tekijät.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com