Hallituksen 29.–30.8.2012 neuvottelema vuoden 2013 talousarvioesitys perustuu keskeisiltä osin viime kevään kehyspäätöksessä tehtyihin ratkaisuihin. Talousarvioesitys pohjautuu valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen, joka julkaistaan 17.9.2012.

Vuoden 2013 talousarvioesitys

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan noin 54 miljardia euroa, mikä on noin 1,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa, mutta 0,4 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2012 on budjetoitu mukaan lukien toinen lisätalousarvio. Vuodelle 2012 budjetoitiin toisessa lisätalousarviossa kertaluonteisesti 1,44 miljardin euron Euroopan vakausmekanismin pääomitus, jota ei huomioitu vielä varsinaisessa talousarviossa.

Hintatason nousu huomioiden hallinnonalojen määrärahat nousevat reaalisesti noin 1 prosentilla vuoden 2012 varsinaisen talousarvioon verrattuna ja vähenevät noin 3 prosentilla vuodelle 2012 budjetoidusta.

Vuonna 2013 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan noin 47 miljardia euroa. Tuloista noin 85 prosenttia on veroja ja veronluonteisia tuloja.  Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 5 prosenttia verrattuna vuodelle 2012 budjetoituun. Budjettitalouden varsinaisten tulojen kasvuksi arvioidaan 3 prosenttia. Talouskasvun hidastuminen, työllisyystilanteen heikkeneminen sekä rahoitusmarkkinoiden epävakaus rajoittavat veropohjien kasvua. Verotuottoja kasvattavat hallituksen veropoliittiset toimet valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi. Merkittävin vaikutus verokertymiin on arvonlisäverokantojen korottamisella sekä yleisradioveron käyttöönotolla.

Budjettiesitys on noin 7 miljardia euroa alijäämäinen. Valtion velka kasvaisi vuonna 2013 yhteensä noin 96 miljardiin euroon, mikä vastaa noin 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuoden 2013 talousarvioesitys annetaan eduskunnalle 17.9.2012

Epävarmuus talouden kehityssuunnasta suuri

Epävarmuus talouden kehityssuunnasta on suuri ja erityisesti euroalueen tilanne on muodostumassa hyvin ongelmalliseksi. Myös kotimaassa epävarmuus on lisääntynyt ja se näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa, joiden ennustetaan laskevan edellisvuoteen nähden. Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan yhden prosentin sekä vuonna 2012 että vuonna 2013. Kuluvana vuonna kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa, mutta talousarviovuonna kasvun rakenteen odotetaan monipuolistuvan ja viennin lähtevän nousuun.

Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne on säilynyt yllättävän hyvänä. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan 7,6 prosenttiin vuonna 2012, mutta kohoavan 8,1 prosenttiin vuonna 2013 pitkään jatkuneen vaimean talouskasvun seurauksena. Inflaation ennustetaan hidastuvan hieman vuodelle 2012 arvioidusta 2,6 prosentista noin 2,4 prosenttiin vuonna 2013.

Vaikka talouskasvu on hidasta, julkisen talouden rahoitusasema kohenee ensi vuodesta alkaen hallituksen sopeutustoimien ansiosta. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2013 runsas 1 prosentti suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden alijäämä olisi vajaa 3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Hallituksen toimet rajoittavat menojen kasvua, mutta lisääntyvät ikääntymiseen liittyvät julkiset menot nostavat sitä. Riskinä on, että euroalueen kriisi heikentää talouskasvua ja siten myös julkisyhteisöjen rahoitusasemaa. Suomen julkisen talouden olisi oltava reilusti ylijäämäinen, jotta se olisi kestävällä pohjalla.