Homo Economicus kirjoitti hiljan valuuttahajautuksen tärkeydestä. Kai Nyman kiinnitti keskustelupalstalla huomiota Tapiolan markkinanäkemys – palstalla esitettyyn näkemykseen jossa Suomi-sijoitukset laitetaan alipainoon, Kehittyvät markkinat ylipainoon ja eurooppa- ja USA-näkemykset ovat neutraaleja.

Suomi-sijoitusten alipainoa perustellaan keskimääräisen p/e-luvun korkeudella. Sattumalta viime viikonlopun FT:n kolumnisti John Authers kirjoitti samsta aiheesta verraten S&P 500 ja FTSE arvostustasoja. Hän tuo esille pari varoituksen sanaa. Ensinnäkin markkinat voivat olla eri syklin vaiheessa. Taantuman lopussa p/e-luvut voivat olla hyvin korkeita, mutta osake/markkina voi silti olla hyvä sijoitus. Toiseksi eri markkinoilla eri aloilla voi olla toisistaan poikkeavat painot. FTSE:sää on S&P500:sta suurempi paino öljy- ja energia-alalla. S&P 500:ssa on suurempi paino teknoligia-yrityksillä joilla kasvu-odotukset, riksitasot ja siten p/e-luvutkin yleenä ovat korkeammalla. Markkinan keskimääräinen p/e ei siten automaattisesti kerro yli- tai ali-arvostuksesta.

Neutraalina tasona pidetään p/e -lukua 15. Entäpä jos tällaiseen tarkasteluun liittäisi valuutan kurssiin? Oletuskena tietenkin että molemmat pitkällä aikavälillä palaisivat keskimääräiselle tasolle. Tarkastellampa hieman:

p/e arvot viikonlopun FT:stä (data 15.5). Valuutan arvostus käyttäen "silmämunakeskiarvoistusta" kauppalehden 5v valuuttagraafiin.

Tälläisella kevyellä analyysillä voisi päätellä että erikoisen attraktiivisia markkinoita joita pitäisi tutkailla tarkemmin olisi:

• UK
• Venäjä
• Ruotsi
• Kiina

Intialla voi olla lähellä yliarvostus kasvutarinan huumassa.

Venäjä- ja Kiina-korttia voi piensijoittaja käyttää käytännössä vain rahaston tai ETF:n kautta.

Koska salkussa on jo melko paljon Ruotsi/kruunu- painoa aikoo Homo Economicus seuraavaksi tutkailla UK-markkinoita jokso löytyisi attraktiivisa pääasiassa kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä. Näitä saattaisi löytyä esim. vähittäiskaupan, energian tai kiinteistösijoituksen puolella. Hyvä osake, alhaisenarvostuksen markkinalta jolla on alhaainen valuuttaarvostus – pitäisi olla keskimääräistä parempi onnistumistodennäköisyys!

Homo Economicus kirjoitti hiljan valuuttahajautuksen tärkeydestä. Kai Nyman kiinnitti keskustelupalstalla huomiota Tapiolan markkinanäkemys – palstalla esitettyyn näkemykseen jossa Suomi-sijoitukset laitetaan alipainoon, Kehittyvät markkinat ylipainoon ja eurooppa- ja USA-näkemykset ovat neutraaleja.

Suomi-sijoitusten alipainoa perustellaan keskimääräisen p/e-luvun korkeudella. Sattumalta viime viikonlopun FT:n kolumnisti John Authers kirjoitti samsta aiheesta verraten S&P 500 ja FTSE arvostustasoja. Hän tuo esille pari varoituksen sanaa. Ensinnäkin markkinat voivat olla eri syklin vaiheessa. Taantuman lopussa p/e-luvut voivat olla hyvin korkeita, mutta osake/markkina voi silti olla hyvä sijoitus. Toiseksi eri markkinoilla eri aloilla voi olla toisistaan poikkeavat painot. FTSE:sää on S&P500:sta suurempi paino öljy- ja energia-alalla. S&P 500:ssa on suurempi paino teknoligia-yrityksillä joilla kasvu-odotukset, riksitasot ja siten p/e-luvutkin yleenä ovat korkeammalla. Markkinan keskimääräinen p/e ei siten automaattisesti kerro yli- tai ali-arvostuksesta.

Neutraalina tasona pidetään p/e -lukua 15. Entäpä jos tällaiseen tarkasteluun liittäisi valuutan kurssiin? Oletuskena tietenkin että molemmat pitkällä aikavälillä palaisivat keskimääräiselle tasolle. Tarkastellampa hieman:

p/e arvot viikonlopun FT:stä (data 15.5). Valuutan arvostus käyttäen "silmämunakeskiarvoistusta" kauppalehden 5v valuuttagraafiin.

Tälläisella kevyellä analyysillä voisi päätellä että erikoisen attraktiivisia markkinoita joita pitäisi tutkailla tarkemmin olisi:

• UK
• Venäjä
• Ruotsi
• Kiina

Intialla voi olla lähellä yliarvostus kasvutarinan huumassa.

Venäjä- ja Kiina-korttia voi piensijoittaja käyttää käytännössä vain rahaston tai ETF:n kautta.

Koska salkussa on jo melko paljon Ruotsi/kruunu- painoa aikoo Homo Economicus seuraavaksi tutkailla UK-markkinoita jokso löytyisi attraktiivisa pääasiassa kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä. Näitä saattaisi löytyä esim. vähittäiskaupan, energian tai kiinteistösijoituksen puolella. Hyvä osake, alhaisenarvostuksen markkinalta jolla on alhaainen valuuttaarvostus – pitäisi olla keskimääräistä parempi onnistumistodennäköisyys!