Valuutta- ja markkinahajautusta II

Homo Economicus kirjoitti hiljan valuuttahajautuksen tärkeydestä. Kai Nyman kiinnitti keskustelupalstalla huomiota Tapiolan markkinanäkemys – palstalla esitettyyn näkemykseen jossa Suomi-sijoitukset laitetaan alipainoon, Kehittyvät markkinat ylipainoon ja eurooppa- ja USA-näkemykset ovat neutraaleja.

Suomi-sijoitusten alipainoa perustellaan keskimääräisen p/e-luvun korkeudella. Sattumalta viime viikonlopun FT:n kolumnisti John Authers kirjoitti samsta aiheesta verraten S&P 500 ja FTSE arvostustasoja. Hän tuo esille pari varoituksen sanaa. Ensinnäkin markkinat voivat olla eri syklin vaiheessa. Taantuman lopussa p/e-luvut voivat olla hyvin korkeita, mutta osake/markkina voi silti olla hyvä sijoitus. Toiseksi eri markkinoilla eri aloilla voi olla toisistaan poikkeavat painot. FTSE:sää on S&P500:sta suurempi paino öljy- ja energia-alalla. S&P 500:ssa on suurempi paino teknoligia-yrityksillä joilla kasvu-odotukset, riksitasot ja siten p/e-luvutkin yleenä ovat korkeammalla. Markkinan keskimääräinen p/e ei siten automaattisesti kerro yli- tai ali-arvostuksesta.

Neutraalina tasona pidetään p/e -lukua 15. Entäpä jos tällaiseen tarkasteluun liittäisi valuutan kurssiin? Oletuskena tietenkin että molemmat pitkällä aikavälillä palaisivat keskimääräiselle tasolle. Tarkastellampa hieman:

Markkinoiden p/e -lukua ja valuutan tämänhetkinen arvostus € verrattuna
Markkina keskimääräinen p/e valuutan arvostus 5 v keskiarvoon verrattuna
Suomi  20.6   –
Ruotsi  13.8  neutraali
Norja  17.8  neutraali
UK  12.8  alhainen
USA S&P 500  17.9  neutraali
Japani  32.8  korkea
Sveitsi  17.0  korkea
Kiina  15.5  alhainen? RNB arvonnousua odotellan
Venäjä  13.7  neutraali – alhainen
Intia  20.8  neutraali

p/e arvot viikonlopun FT:stä (data 15.5). Valuutan arvostus käyttäen "silmämunakeskiarvoistusta" kauppalehden 5v valuuttagraafiin.

Tälläisella kevyellä analyysillä voisi päätellä että erikoisen attraktiivisia markkinoita joita pitäisi tutkailla tarkemmin olisi:

  • UK
  • Venäjä
  • Ruotsi
  • Kiina

Intialla voi olla lähellä yliarvostus kasvutarinan huumassa.

Venäjä- ja Kiina-korttia voi piensijoittaja käyttää käytännössä vain rahaston tai ETF:n kautta.

Koska salkussa on jo melko paljon Ruotsi/kruunu- painoa aikoo Homo Economicus seuraavaksi tutkailla UK-markkinoita jokso löytyisi attraktiivisa pääasiassa kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä. Näitä saattaisi löytyä esim. vähittäiskaupan, energian tai kiinteistösijoituksen puolella. Hyvä osake, alhaisenarvostuksen markkinalta jolla on alhaainen valuuttaarvostus – pitäisi olla keskimääräistä parempi onnistumistodennäköisyys!

Homo Economicus kirjoitti hiljan valuuttahajautuksen tärkeydestä. Kai Nyman kiinnitti keskustelupalstalla huomiota Tapiolan markkinanäkemys – palstalla esitettyyn näkemykseen jossa Suomi-sijoitukset laitetaan alipainoon, Kehittyvät markkinat ylipainoon ja eurooppa- ja USA-näkemykset ovat neutraaleja.

Suomi-sijoitusten alipainoa perustellaan keskimääräisen p/e-luvun korkeudella. Sattumalta viime viikonlopun FT:n kolumnisti John Authers kirjoitti samsta aiheesta verraten S&P 500 ja FTSE arvostustasoja. Hän tuo esille pari varoituksen sanaa. Ensinnäkin markkinat voivat olla eri syklin vaiheessa. Taantuman lopussa p/e-luvut voivat olla hyvin korkeita, mutta osake/markkina voi silti olla hyvä sijoitus. Toiseksi eri markkinoilla eri aloilla voi olla toisistaan poikkeavat painot. FTSE:sää on S&P500:sta suurempi paino öljy- ja energia-alalla. S&P 500:ssa on suurempi paino teknoligia-yrityksillä joilla kasvu-odotukset, riksitasot ja siten p/e-luvutkin yleenä ovat korkeammalla. Markkinan keskimääräinen p/e ei siten automaattisesti kerro yli- tai ali-arvostuksesta.

Neutraalina tasona pidetään p/e -lukua 15. Entäpä jos tällaiseen tarkasteluun liittäisi valuutan kurssiin? Oletuskena tietenkin että molemmat pitkällä aikavälillä palaisivat keskimääräiselle tasolle. Tarkastellampa hieman:

Markkinoiden p/e -lukua ja valuutan tämänhetkinen arvostus € verrattuna
Markkina keskimääräinen p/e valuutan arvostus 5 v keskiarvoon verrattuna
Suomi  20.6   –
Ruotsi  13.8  neutraali
Norja  17.8  neutraali
UK  12.8  alhainen
USA S&P 500  17.9  neutraali
Japani  32.8  korkea
Sveitsi  17.0  korkea
Kiina  15.5  alhainen? RNB arvonnousua odotellan
Venäjä  13.7  neutraali – alhainen
Intia  20.8  neutraali

p/e arvot viikonlopun FT:stä (data 15.5). Valuutan arvostus käyttäen "silmämunakeskiarvoistusta" kauppalehden 5v valuuttagraafiin.

Tälläisella kevyellä analyysillä voisi päätellä että erikoisen attraktiivisia markkinoita joita pitäisi tutkailla tarkemmin olisi:

  • UK
  • Venäjä
  • Ruotsi
  • Kiina

Intialla voi olla lähellä yliarvostus kasvutarinan huumassa.

Venäjä- ja Kiina-korttia voi piensijoittaja käyttää käytännössä vain rahaston tai ETF:n kautta.

Koska salkussa on jo melko paljon Ruotsi/kruunu- painoa aikoo Homo Economicus seuraavaksi tutkailla UK-markkinoita jokso löytyisi attraktiivisa pääasiassa kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä. Näitä saattaisi löytyä esim. vähittäiskaupan, energian tai kiinteistösijoituksen puolella. Hyvä osake, alhaisenarvostuksen markkinalta jolla on alhaainen valuuttaarvostus – pitäisi olla keskimääräistä parempi onnistumistodennäköisyys!

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com