Vapaaehtoinen vero kokeilemisen arvoinen?
 |
| Olisiko kerjuukupeista pieneksi lumipalloilmiöksi? (5.1.2013, Helsinki) |
Robert Janssonin HS:n mielipidepalstalla muutama viikko sitten esille nostama ajatus vapaaehtoisesta verosta herätti jonkin verran keskustelua. Jotkut puolsivat, jotkut viittasivat muutenkin olemassaoleviin hyväntekeväisyys-mahdollisuuksiin, ja veroprofessorit pitivät HS:n mukaan ajatusta ongelmallisena tai "aikuisviihteenä" (kts. "lisävero sisältäisi kolme ongelmaa" ). Onko idea tuhoon tuomittu, vai voisiko siitä olla jopa laajempaakin hyötyä kuin tähän astisissa kommenteissa on tullut esille?
Lähdetään liikkeelle potentiaalisista ongelmista. En tiedä, onko professorien sanomisia taivuteltu HS:n jutussa tarkoitushakuisesti negatiiviseen suuntaan (mm. kutsumalla määritettäviä asioita ongelmiksi) tai onko toimittaja mahdollisesti osittain syöttänyt sanoja heidän suihinsa, mutta yllä linkatun jutun ongelmat ovat ainakin jokseenkin mitättömiä:
-
"Ensimmäinen liittyy tuloverotukseen, jota voidaan muuttaa viisi vuotta jälkikäteen. Voisiko esimerkiksi omia jälkiverojaan maksaa perumalla aiemmin maksamansa vapaaehtoiset lisäverot?"
- Tähän voisi olla yksinkertainen vastaus esimerkiksi ei. Tämä on pelkkä määrittelykysymys, ei ongelma.
-
"Miten lisäverot näkyisivät kaikille avoimissa julkisissa verotiedoissa, osana muita veroja vai omana kohtanaan?"
- Jälleen pelkkä määrittelykysymys.
-
Toimisivatko lisäverot eräänlaisena imagonkiillotuksena, jolla "hyvä verokansalainen" saattaisi esimerkiksi näyttäytyä verohallinnon silmissä tavallista puhtoisempana, jopa välttää verotarkastukset?"
- Jos joku voisi käyttää ja käyttäisikin ylimääräisiä veromaksuja imagonkiillotukseen, mitä haittaa siitä olisi? Valtio saisi lisää rahaa budjettiin ja "hyvä verokansalainen" hyvän mielen. Ei tämä tietenkään tarkoittaisi erityisasemaa verotarkastuksien osalta.
Yllämainittujen "ongelmien" lisäksi professorit puhuivat verotuksen määritelmästä ja luonteesta:
"Tulovero on pakkosuoritus, joka on maksettava veronalaisesta tulosta. Jos vielä veroja saisi ohjata haluamaansa kohteeseen, mennään yhä kauemmas veron normaalista määritelmästä."
"Verotuksen koko luonne on, että vero ei ole miltään osin vapaaehtoinen suoritus. Mielestäni tällainen ajatus ei ole realismia", Linnakangas sanoo.
Eihän tuo ole kuin pelkkää semantiikkaa. Voisihan vapaaehtoista maksua kutsua halutessaan toisellakin nimellä. Varsinaisiin ongelmiin ei siis ainakaan tuossa artikkelissa päästy.
Olisiko sitten muita ongelmia? Mietitään ensin suorimmat seuraukset. Käytännössä on tietysti kyseenalaista, tulisiko vapaaehtoisista veroista missään määrin merkittävää tulovirtaa valtiolle. Merkittävien tulojen puute ei kuitenkaan vielä tekisi siitä haitallista. Lisäksi verojen ohjaaminen haluttuun kohteeseen ei käytännössä voisi toteutua täysimääräisesti, koska se väkisin vähentäisi perinteisistä pakollisista verotuloista allokoituja varoja näihin kohteisiin. Mutta ei sekään tekisi järjestelmästä haitallista, ja tarvittaessa voisi olla antamatta koko kohdistusvalintavaihtoehtoa. Kolmantena tulee byrokratian lisääntyminen, mutta voiko yksi rasti ruutuun -tyyppinen valintavaihtoehto esitäytetyssä veroilmoituksessa todella olla niin merkittävä lisä, että sen pitäisi olla esteenä? Tuskinpa vain – vaikka rastin seurana olisi vielä se toinen, tilastollisesti kerättävä ruksi kohdistustoivetta varten.
Vapaaehtoisen veron valtiolle tuomien verotulojen suuruus olisi siis toki epävarma, mutta eiköhän sen tuomat tulot kuitenkin helposti kattaisi sen tuomat olemattomat byrokratiakustannukset. Vaan entä jos kuvaa katsotaan hieman laajemmin? Olisiko tällä tavalla kerätyllä verolla jotain muita suoraan verokertymään tai järjestelmän ylläpitoon liittymättömiä seurauksia?
Yksi kysymys on, miten vapaaehtoisen veron olemassaolo vaikuttaisi suomalaisten veromoraaliin yleisemmällä tasolla. Eli käytännössä: olisiko sillä vaikutusta harmaan talouden laajuuteen tai raharikkaiden pyrkimyksiin kiertää veroja viemällä tulonsa ulkomaille? Vaikutus riippuisi todennäköisesti vapaaehtoisen veron maksamisen suosiosta. Jos vapaaehtoinen vero tuottaisi jossain määrin merkittäviä summia, ja kävisi ilmi, että monet varakkaat antaisivat ylimääräistä yhteisten asioiden hoitoon, harmaan talouden kiusauksille ei luultavasti antauduttaisi niin helposti, ja muiden varakkaiden olisi entistä nihkeämpi perustella itselleen saati muille omaa veronkiertoaan. Toisaalta vaikka vapaaehtoinen vero ei tuottaisikaan merkittäviä lisäverotuottoja, tuskin se varsinaisesti heikentäisikään yleistä veronmaksuvalmiutta.
Toinen kysymys on, miten asia nähtäisiin ulkomailla. Vastaavaa vapaaehtoista maksua ei taida olla käytössä missään muussa valtiossa maailmassa. Mikäli annettaisiin mahdollisuus ylimääräiseen vapaaehtoiseen veronmaksuun ja edes jotenkin mainittava määrä ihmisiä eli käytännössä rahaa tarttuisi siihen, se voisi tehdä varsin hyvää koko Suomi-brändille: korruptoitumaton, maailman parhaan peruskoulun omaava äitiyspakkauksilla jo syntymästä lähtien tasa-arvoisuuteen panostava Suomi on maa, jossa moni maksaa verojakin vapaaehtoisesti. Sellaista ihmeestä voisi olla moni kiinnostunut!
Kyllä vapaaehtoisesti maksettavan veron potentiaaliset hyödyt mielestäni ylittävät siihen mahdollisesti liittyvät riskitekijät. Siksi sille ehkä kannattaisi antaa mahdollisuus.
Samaa mieltä
siitä, että nämä professorit lähtivät tekemään asiasta liian monimutkaista. Veikkaan, että tässä ei tarvita mitään laki- eikä lomakemuutoksia: verottajan tilinumerot löytyvät netistä. Pitäisi selvittää, onko rahan paiskaaminen sinne ilman viitenumeroa rikollista. Entä kelan tilit?
Kaveri jätti monena vuonna tietoisesti kotitalousvähennykset käyttämättä ja työmatkakulut vähentämättä verotuksessa. Jos se oli rikos niin se on vanhentunut, koska tästä on jo paljon aikaa. Jos se ei ole rikos niin ainakin työmatkakulujen vähentämättömyys tarjoaa suurelle kansanosalle riittävät lahjoitusmahdollisuudet. Ylipäänsä "negatiivisen verosuunnittelun" käyttäminen tarjoaa enemmän kuin riittävät mahdollisuudet lahjoituksiin.
Ja vielä
Lisää tutkimuskohdeideoita vapaaehtoisen veron kannattajien vapaaseen käyttöön: Kelakorvaukset. Onko sallittua ostaa lääkkeitä tai käyttää terveyspalveluja niin, että ei näytä kelakorttia eikä ota kelan tukea kuluihin. Kelan maksamat sairausvakuutusetuudet on yli 4 miljardia -> iso mahdollisuus vapaaehtoiseen yhteiskunnan tukemiseen ja vielä suunnattuna tärkeään sosiaalisektoriin.
Ongelma ratkaistu?
Jos taas vapaaehtoisten verojen kannattajilla on tarkoituksena perustaa systeemi, jossa voi rahalla ostaa itsensä jollekin näkyvälle kunnialistalle niin sellaisen systeemin perustaminen voi tosiaankin olla hankalampaa. Moni tälläinen lahjoittaja voi silloin kokea, etteivät saa rahoilleen riittävää vastinetta (=kunniaa, hyväksyntää)
Vähentämättä jättäminen ei sama asia
Vastaan molemmille tässä samalla. Anonyymille vierailijalle:
Ehkä
A) Työtön ei ole varsinaisesti vapaaehtoisen veron kohderyhmää.
B) Metsänomistajat ovat harvassa
C) Ei jokaiselle löydy vähennettäviä joita jättää väliin.
D) Etuuksien käyttämättä jättäminen ei ole sama asia kuin ylimääräisen veron maksaminen, vaikka tulos rahavirtoja ajatellen olisikin sama.
Mikko, rahan paiskaaminen tilille ilman sitä varten luotua järjestelmää olisi vähintäänkin yllättävää, ja voisi aiheuttaa vain arvion siitä, että oli maksettu vahingossa liikaa. Toki etuuksia voi jättää keräämättä ja vähennyksiä jättää käyttämättä, ja siinähän säästää vaivaakin. Toisaalta vähennyksen hyödyntämättä jättäminen voi tuntua typeryydeltä siinä missä tarkoituksellinen lahjoittaminen hienolta, joten ei se sitenkään aja samaa asiaa. Kolmannekseen kotitalousvähennykset ja joidenkin muiden kulujen vähennykset voivat olla pikkurahoja rikkaalle, joka olisi valmis maksamaan vähän ylimääräistä.
Kunnialista, se on käytännössä melkeinpä jo olemassa, sillä vuosittainhan verotiedot julkaistaan. Pääomatulojen ja ansiotulojen seurana tämä olisi sitten yksi ylimääräinen pykälä. Tai sitten se voitaisiin upottaa ja piilottaa ansiotuloveron sekaan.
”Metsänomistajat ovat harvassa”
Mitä ihmettä, kuinka harvassa? Suomessa on yli 700.000 yli 2 hehtaarin omistajaa.
No, tuet vähäiset
Ok, seison korjattuna. Niihin liittyvien tukien määrä lienee kuitenkin suhteellisen pieni.
konsti
Esitäytetyn veroilmoituksen kohta "4.9 Muut pääomatulot" on parempi kuin vähennysten kanssa kikkaileminen. Jos haluat vaikka maksaa tonnin ylimääräistä niin laitat kohtaan 4.9 n. 3000e. Ei tartte lomakemuutoksia eikä lainsäädäntöä. Joku verottajan tulkintaohje, jossa toteavat, että olemattomien pääomatulojen ilmoittaminen on ok.
Ehkä on laillista
että työtön ilmoittaa ettei ole työmarkkinoiden käytettävissä (jolloin työttömyysmenoja säästyy). Ehkä on laillista, että metsänomistaja jättää kemera tukia hakematta, jolloin taas säästyy julkisia varoja. Kyllä "vapaaehtoisten verojen" järjestelmä taitaa olla jo meillä käytössä, joten siltäosin keskustelu lienee turhaa.
Jotain pientä korjattavaa saattaa olla lomakkeissa, joissa vakuutamme antamamme tiedot oikeiksi. Niissä voisi olla lisäklausuuli, että tämä vakuutus koskee tietoja vain siltä osin kuin ne ovat vakuutuksen antajalle taloudellisesti edullisia. Eli esim, jos lisään veroehdotukseen tonnin tekaistuja tuloja niin se ei saisi olla ristiriidassa allekirjoituksen yllä olevan vakuutuksen kanssa (oletan, että siinä edelleen lukee, että "vakuutan antamani tiedot oikeiksi")