Vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun
Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki
Peppi Pitkätossun laulun sanat kuvaavat aika hyvin Suomen nykytilaa. Jatkuva epävarmuus ja kotimarkkinoiden ostovoiman sulaminen ovat johtaneet pitkittyneeseen taantumaan, vaikka vielä ei olla onneksi yhtä syvällä kuin 90-luvulla. Erona aikaisempaan on tällä kertaa se, että vain reaalitalous yskii, samalla kun finanssitalous jyllää.
Vuodesta 2008 jatkunut kriisien sarja on johtanut eriskummalliseen tilanteeseen, jossa markkinoille on pumpattu huomattavia määriä rahaa, joka ei ole käynnistänyt investointeja, eikä herättänyt tavoiteltua inflaatiota. Löysä raha onkin lähinnä nostattanut omaisuuserien arvoja, samalla kun reaalitalous, kulutus sekä työllisyys ovat sakanneet. Irtonainen raha onkin hakeutunut tuottavimpiin kohteisiin, kuten osakemarkkinoille. Kuitenkin 90-luvun lamasta poiketen osakemarkkinoiden ja pankkien tilanne onkin erittäin hyvä. Ja vaikka sijoittajille viimeiset vuodet ovat olleet ristiaallokkoa, niin siitä huolimatta pääosin hyvin tuottoisaa. Tämä ei kuitenkaan ole lopulta kestävä tilanne, mikäli reaalitaloudessa ei tapahdu muutosta parempaan.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa markkinoille pumpatuista valtavista rahamääristä ja matalista koroista huolimatta Suomessa työllisyys, kulutus ja ostovoima ovat heikentynyt käsi kädessä. Ostovoiman heikkous on suoraan sidoksissa työn tuottavuuteen, joka ei ole juurikaan kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Yritysten tulokset ovat kuitenkin parantuneet, mutta parannus on tullut enimmäkseen toiminnan tehostamisen myötä, eikä kysynnän kasvun ansiosta.
Suuret rahamäärät ovatkin kasvattaneet finanssimarkkinoita, ilman toivottua reaalitalouden kasvua. Vaikka markkinat voivatkin hetkellisesti irtautua reaalitaloudesta, niin ennen pitkää syntyy tilanne, jossa markkinoiden toiminta ja kasvu perustuu pelkästään tämän löyhän rahan saantiin. Pahimmassa tapauksessa muutos rapauttaa todellista taloutta ja aiheuttaa pysyviä tai pitkäkestoisia markkinahäiriöitä. Tässä vaiheessa tuskin ollaan vielä näin pitkällä, mutta merkkejä mahdollisesta ylilyönnistä on ilmassa. Sijoittajan kannalta tilanne on hankala; matalien korkojen myötä tuottavat kohteet ovat lähinnä osakemarkkinoilla ja tämä vahvistaa reaalitalouden ja markkinoiden erkanemisen kierrettä entisestään. Nyt löysä raha nostaa lähinnä arvostustasoja.
Investointeihin, yrittämiseen ja työntekoon kannustava politiikka olisi yksi keino tämän kehityssuunnan kääntämiseen. Suomessa valittu polku vie kuitenkin päinvastaiseen suuntaan, joka syö vähitellen reaalitalouden perusteita. Nyt jos koskaan politiikassa tarvitaan riskinottoa ja rohkeutta tarttua toimeen ja ryhtyä päätöksentekoon, eikä tehtävien päätösten perusteena voi olla pelkästään tuleva vaalimenestys. Peppi Pitkätossun sanoin; ”Tartu torveen, rumpuun, tule luokseni Huvikumpuun! Pannaan hyrskyn myrskyn, sula hei ja hopsan saa”.
Aiheesta muualla:
Zero Hedge 26.8.2014 – Why Isn't Monetary Pumping Helping the Economy?
http://www.zerohedge.com/news/2014-08-26/why-isnt-monetary-pumping-helping-economy
Talouselämä 26.8.2014 – "Sataa koko kansan laariin" – ainakin yksi asia menee Suomessa hyvin
Tilastokeskus 26.8.2014 – Heinäkuun työttömyysaste 7,0 prosenttia
http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2014/07/tyti_2014_07_2014-08-26_tie_001_fi.html
Tilastokeskus 26.8.2014 – Vähittäiskaupan pikaennakko: myynti laski heinäkuussa 0,7 prosenttia vuodentakaisesta
http://www.tilastokeskus.fi/til/klv/2014/07/klv_2014_07_2014-08-26_tie_001_fi.html
Taloussanomat 24.8.2014 – Eurotalous yhä varmemmin Japanin tiellä
Arvopaperi 3.9.2014: Suomen luottoluokitus laskee ensi vuonna
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/nordea+suomen+luottoluokitus+laskee+ensi+vuonna/a1008557
—
Lue Punaisen mukin blogia.
Alhaisten korkojen negatiiviset vaikutukset tulevat viiveellä
Alhaiset korot johtavat vähitellen moniin epäkohtiin:
Yksi oleellinen ristiriita
Muuten hyvässä jutussa on muuan oleellinen ristiriita:
”Ostovoiman heikkous on suoraan sidoksissa työn tuottavuuteen, joka ei ole juurikaan kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Yritysten tulokset ovat kuitenkin parantuneet, mutta parannus on tullut enimmäkseen toiminnan tehostamisen myötä”
Tuottavuus tarkoittaa tuotantopanosten ja tuloksen suhdetta. Jos pistän tuotantopanoksen A ja saan tuloksen X (vaikkapa kolme tuntia halkojen hakkaamista ja kuution halkoja) niin toiminnan tehostaminen tarkoittaa, että kolmen tunnin mättämisellä saan vähän enemmän halkoja, vaikka 1,1 kuutiota – miten sen sitten onnistun tekemäänkin. Kenties olen ostanut paremman kirveen tai kehittänyt lyöntitekniikkaani tai vihellellyt vähemmän työaikana. Työmäärä ei kasva, tulos kylläkin.
Ei ole muuta tapaa nostaa tuottavuutta kuin toimintojen tehostaminen. Sen vuoksi nämä kulukuurit, jotka usein mielletään negatiiviseksi tuotanto-olojen kehittämiseksi, ovat juuri sitä tuottavuuden kehitystä, joka johtaa liikevaihtojenkin kasvuun. Mitään ylimääräisiä tuotantoresurssejahan me emme saa vaikkapa toisilta planeetoilta, vaan kaikki tulee toimintojen kehittämisestä. Kun tuotannon suhteelliset kustannukset putoavat, syntyy talouskasvua, niin yksittäisten toimijoiden kuin kansantalouden mitassa. Mistään muualta ei meidän ostovoimamme kasva.
Heikki