Voittojen kotiuttamisessakin on riskinsä

Nordea ohjeisti asiakkaitaan – tai ainakin ilmoitti itse tekevänsä niin – joku päivä sitten vähentämään osakepainoa salkussa eli lunastamaan voittoja ja siirtämään muihin kohteisiin. Perustelu oli, että osakkeet ovat sen verran hintavia, ettei nousuvaraa juuri ole, vaikka yhtiöiden tuloksissa ei ole odotettavissa heikennyksiä. Toisaalta nykyinen hinnoittelu edellyttäisi monen yhtiön kohdalla tulosparannuksia, joihin voi olla vaikea yltää tässä talousympäristössä.

Ymmärrän pointin, mutta en sitä itse osta useammastakaan syystä. Ensinnäkin tulosodotukset eivät koskaan ole yhtiöillä yhtenevät kuin rajujen talouskriisien aikana, jolloin ne putoavat kautta linjan. Sellaista ei ole ainakaan minun näköpiirissäni. Hyvät yhtiöt kykenevät edelleen kohentamaan tuloksiaan. Omassa salkussani puolivuotiskatsausten anti on ollut enimmäkseen makoisa, enkä odota oleellisia muutoksia, vaikka pettymyksiäkin aina leveään salkkuun mahtuu, jokaiselle sijoittajalle.

Salkussani on enimmäkseen muita kuin suomalaisia osakkeita, joten täkäläinen pessimismi ei senkään vuoksi salkkuani hirveästi hetkauta. En suin surminkaan möisi nyt parhaita osakkeitani pois, en kovin hanakasti edes treidaisi niillä, vaikka sitäkin joskus harrastan lyhyen ajan markkinaliikkeistä hyötyäkseni. Se on paljon vaikeampaa kuin kokematon kuvittelee, oli kyse minkä aikavälin spekuloinnista tahansa.

Ja jos möisin osakkeeni, mitä tilalle? Tietysti voisin pitää tuhtia käteiskassaa, jotta voisin ostaa osakkeita sopivan rysäyksen tullen. Se on järkevää, jos rysäyksiä tulee, mutta niiden ennustaminen on vaikeaa. Koetun kesädropin ennustin etukäteen varsin hyvin, mutta se ei vaatinut neroutta, koska osinkojen irtoamisen jälkeen pudotukset ovat normi, ja osakkeet olivat korkealle hinnoiteltuja.

Syysmyrskytkin ovat pörssissä yleisiä, mutta niiden varaan laskeminen on spekulointia, joka joskus kannattaa ja joskus ei. Korot ovat ja pysyvät kellarissa ainakin euroalueella ainakin muutaman vuoden, joten vaihtoehtoisia kohteita ei juuri ole. Se tukee osakkeita.

Jos sittenkin siirtäisin rahaa velkakirjoihin? Jos meillä jossain kupla on niin valtion bondeissa. Saksan kymmenvuotisen korko on taas reilusti alle prosentissa. Suomen korko ei ole kuin rahtusen korkeampi. Tuottoa ei tule kuin marginaalisesti. Ehkä bondeissa ei suurta riskiäkään nyt ole, koska Q€ pitää niiden hintavakaudesta huolen. Mutta jos bondien hinnat johonkin suuntaan ovat liikkumassa vähänkään pidemmällä aikavälillä, niin eiköhän se ole alaspäin eli korot nousevat – koska toiseen suuntaan on tilaa olemattoman vähän. Voivathan korot tietysti valua miinuksellekin, mutta jonkun verran pelimannihenkeä sen varaan laskeminen vaatii.

Ja täytyy muistaa, että Q€ jatkuu ja tuo rahaa markkinoille. Hyvistä osinkopapereista on pysyvä kysyntä. Eikä niistä ole pula. Jos katsomme parhaita suomalaisiakin pörssiyhtiöitä, niin monen prosentin osinkoja on taas tarjolla nykyhinnoilla. Koneesta saa päälle kolmen, Sammosta päälle neljän ja Nordeasta päälle viiden prosentin osingon tämän vuoden luvuilla, esimerkiksi. Ne ovat osinkoaan kasvattaneita kasvuyhtiöitä. Näitäkö nyt kannattaisi myydä?

Ainoastaan siinä tapauksessa, että uskot saavasi ne takaisin piakkoin halvemmalla. Ehkä, ehkä ei. Ja tällaiseen spekulointimyyntiin oikea aika olisi vähän ennen osinkoa, koska sen maksun jälkeen osakekurssit ropisivat paljon enemmän kuin osinko. Mutta se juna meni jo.

Osakkeiden myymisessäkin on aina riskinsä, koska voit joutua niistä maksamaan aikanaan enemmän. Ja kaupankäyntikustannukset napsahtavat niskaan joka tapauksessa. Sanon tämän kokemuksesta – olen tehnyt vuosien mittaan tuhansia arvopaperikauppoja.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen