YIT:n yhtiökokous pidettiin Finlandia-talossa 10.3.2010 klo 13:00 alkaen. Paikalle oli saapunut 724 osakasta edustaen reilua 57,2 miljoonaa osaketta (45,0 % kaikista äänistä). Yleisö suosio testasi seminaarisalin kapasiteetin mutta lievän järjestelyn jälkeen istumapaikka näytti löytyvän kaikille. Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski sukkuloi tapansa mukaan yleisön joukossa ennen kokousta ja vastaili kysymyksiin, hymyssä suin.

Vuotta aikaisemmin pidetyssä yhtiökokouksessa oli vakavat tunnelmat. Maailman talous oli syöksylaskussa, rahoitus täysin jäissä ja Venäjän rakennusprojektien pelättiin kaatavan koko YIT:n. Osakkeen kurssi oli 4,30 euroa. Nyt osakkeen kurssi oli 17,40 – nousua reilut 300 %:a. Kärsivälliset osakkeensa pitäneet ja rohkeat ostajat on palkittu ruhtinaallisesti. Henrik, Georg ja Karl-Gustav Ehrnroothin Structor S.A. osti itsensä YIT:n suurimmaksi omistajaksi 14,7 miljoonalla osakkeella. Helmikuussa 2010 Structor kevensi salkkuaan myymällä YIT:n osakkeita vajaalla 20 miljoonalla eurolla, noin 10 %:lla kokonaisomistuksesta.

Vuoden 2009 luvut esiteltiin:

– Liikevaihto putosi 12 %:a 3 452 miljoonaan.
– Liikevoitto putosi 36 %:a 166 miljoonaan.
– Tilauskanta putosi 14 %:a 2 774 miljoonaan.
– Osinko putosi 20 %:a 0,50 eurosta 0,40 euroon.

Miksi hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth kuitenkin kehui yrityksen johtoa ja koko yrityksen ketteryyttä?

– Liikevaihto kasvoi 18 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
– Liikevoitto kasvoi 31 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
– Tilauskannan pienentyminen loppui vuoden viimeisellä kvartaalilla
– Koko vuoden operatiivinen kassavirta oli investointien jälkeen 211 miljoonaa positiivinen. Konsernin nettovelat pienenivät 146 miljoonalla eurolla.
– Vuonna 2009 vaihdettiin toimitusjohtaja ja valittiin uusi “tiimi” johtoon,  “kokeneista YIT:n veteraaneista”.
– Hallituksessa vaihtui puheenjohtaja ja valittiin 3 uutta jäsentä

Yritys jarrutti voimakkaasti kun rakentaminen pysähtyi ja siirsi fokuksen heti kassavirtaan, erinomaisilla tuloksilla. Ratkaiseva ero kilpailijoihin nähden oli kuitenkin YTI:n kaasupolkimen käyttö nopeasti jarrutuksen jälkeen. Näin ketterää johtamista ja erinomaista yhteistyötä hallituksen ja toimivan johdon välillä näkee harvoin. “Meillä on hyvä balanssi strategisen suunnittelun ja taktisen suunnittelun välillä”. Vuorineuvos Reino Hanhinen sai erikoismaininnan hallitustyöstään ja pitkän kokemuksen tuomasta näkemyksestä “Kiitos, Reiska”.

Nopean reagoinnin ansiosta yritys vahvisti markkinaosuuttaan Suomessa noin 50 %:iin “omaperusteisten” asuntojen myynnistä. Asuntoaloituksia lisättiin jokaisella kvartaalilla. Myymättömien asuntojen määrä on pysynyt vakiona, noin 1000 asunnossa. Suomen rakennustoiminnan osuus liikevaihdosta oli 29 %:a ja liikevoitosta 41 %:a.

Venäjällä yritys teki loppuun ne 4 000 asuntoa, jotka olivat työn alla. Maine yrityksenä joka tekee lupaamansa loppuun asti on arvokasta pääomaa tulevaisuudessa. YIT on innovoinut Venäjän asuntokauppaan uusia rahoitusmalleja yhdessä Sberbank:in ja Nordean kanssa. YIT:llä ei ole rahoitusriskiä näissä malleissa.

Venäjällä tehdään edelleen suurin osa asuntokaupasta käteisellä ja asunnot ostetaan usein puolivalmiina “aihioina”, jotka jokainen sisustaa ja varustaa oman makunsa mukaan. YIT ohjaa omalla myynnillään kauppaa lähemmäksi valmiiksivarusteltujen asuntojen tasoa. Venäjän asuntovarantoa saatiin pienennettyä 1 931 asunnolla. Myynnissä olevia asuntoja oli vuoden lopussa 3 603 kpl. Uusien rakentaminen pääsi vauhtiin viimeisellä kvartaalilla jolloin aloitettuja asuntoja oli  567 kpl. Kansainvälisten rakentamispalvelujen osuus liikevaihdosta oli 10 % ja liiketappio 17,8 miljoonaa euroa. “Venäjälle emme myyneet tappiolla mutta Baltiassa myimme varaston tyhjäksi, tappiollakin”. Venäjän asiakassegmentti on venäläisten itsensä määrittelemä “economy” ja “economy plus”.

Kiinteistö- ja teollisuuspalvelut toi yritykselle 61 %:a liikevaihdosta ja 59 %:a liikevoitosta. Vuosi sitten epäiltiin yrityksen kykyjä ostaa ulkolaisia palveluyrityksiä Keski- ja Itä-Euroopasta ja saada kaupat kannattaviksi. Yrityskaupat ja ostettujen yritysten fuusiointi on sujunut erinomaisesti ja uusia ostokohteita katsotaan Keski-Euroopasta. Esimerkiksi Saksassa tämän sektorin markkinajohtajan markkina-osuus on noin 1 prosentti. Pirstaloituneet markkinat antavat  hyvän mahdollisuuden kasvulle tulevaisuudessa. Saksan palvelutoiminnan markkinoiden koko on noin 30 miljardia.

YIT on siirtänyt nyt painopisteen kannattavaan kasvuun. Liikevaihtoa halutaan lisää ja oman pääoman tuotto halutaan saada viimevuoden 10 %:sta takaisin 20 %:iin ja yli. “Hävettää esitellä tällaista sidotun pääoman tuottoa” sanoi Pitkäkoski, hallituksen puheenjohtajan lohduttaessa painottaen erittäin vaativia olosuhteita. Liiketoiminnallista ketteryyttä ja nopeaa reagointia tarvitaan jatkossakin. Kustannusrakennetta on trimmattu suunnitelmien mukaan.

Vanha halllitus valittiin uudelleen, Gran ja Herlin olivat estyneitä saapumaan kokoukseen. Kokousyleisö piti halllituksen koostumusta ja kokemusta erinomaisena. Yhtiön johdolle ja noin 250 avainhenkilölle sovittiin vanhan optiojärjestelmän sijaan osakepohjainen palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmä. Osakkeita on varattu tähän maksimissaan 750 000 osaketta per vuosi. Yrityksellä on jo omia osakkeita kolmen vuoden tarpeisiin. Tämä hyväksyttiin vähäisin soraäänin. Hallitus lupasi ettei palkitseminen tapahdu “kevyin perustein”. Tärkeimmät mittarit tulevat olemaan liikevaihdon kasvu ja sidotun pääoman tuotto.

Osakeannille ja omien osakkeiden hankinnalle saatiin hyväksyntä yritysostoihin ja henkilöstön palkitsemiseen.  Osakkeet voidaan myös myydä tai mitätöidä. Mikäli osinkoverotusta kiristetään, saattaa käydä niin että omien osakkeiden osto ja mitätöinti yleistyy.

Savonlinnasta saapunut delegaatio kritisoi suunitelmia rakentaa vapaa-ajan asuntoja Nälkälinnan herkkään maisemaan. Kuutiin pitkä alustus muttei varsinaisia kysymyksiä. Pitkäkoski totesi hankkeen olevan työn alla.

Kuluvalle vuodelle ohjeistetaan, että liikevaihto kasvaa ja tulos ennen veroja kasvaa merkittävästi. Tämä toistettiin useamman kerran.

Kokoustarjoilu tapahtui ennen kokousta ja koostui bageleistä, kahvista ja erinomaisesta smoothie-juomasta. Konsultti kiittää.

Konsultilla on ollut salkussa YIT:tä jo pitkään. Osa lisäostoista tuli ajoitettua optimaalisesti. Nyt olen keventänyt hieman (noin 25 %:a) vaihtamalla osan YIT:n osakkeista UPM:n osakkeisiin suhteella yhdellä kaksi + hivenen käteistä. YIT on edelleen vähintäänkin pitämisen arvoinen paperi. Kokoushetkellä osakekurssi 17,40 e.

YIT:n riskeinä voidaan nähdä korkotason huomattava nousu ja ostajien ostovoiman järkkyminen esimerkiksi työttömyyden takia. Venäjällä näyttävät fundamentit huomattavasti paremmilta kuin ennen ja Baltiassakin on näkyvissä elpymistä toimitila- ja hotellirakentamisessa. Yrityksellä on hyvät eväät menestykseen jatkossakin.

Kriittisiä näkemyksiä suomalaisen rakennusteollisuuden näkymistä ja asuntojen hinnoittelusta yleisemminkin löytää esimerkiksi KTT Peltomäen blogista www.piksu.net/artikkeli/ernroothit-myiv%C3%A4t-yitt%C3%A4-helmikuussa-suomen-asuntokuplan-huippu-l%C3%A4henee.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä www.deltafreight.fi.

YIT:n yhtiökokous pidettiin Finlandia-talossa 10.3.2010 klo 13:00 alkaen. Paikalle oli saapunut 724 osakasta edustaen reilua 57,2 miljoonaa osaketta (45,0 % kaikista äänistä). Yleisö suosio testasi seminaarisalin kapasiteetin mutta lievän järjestelyn jälkeen istumapaikka näytti löytyvän kaikille. Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski sukkuloi tapansa mukaan yleisön joukossa ennen kokousta ja vastaili kysymyksiin, hymyssä suin.

Vuotta aikaisemmin pidetyssä yhtiökokouksessa oli vakavat tunnelmat. Maailman talous oli syöksylaskussa, rahoitus täysin jäissä ja Venäjän rakennusprojektien pelättiin kaatavan koko YIT:n. Osakkeen kurssi oli 4,30 euroa. Nyt osakkeen kurssi oli 17,40 – nousua reilut 300 %:a. Kärsivälliset osakkeensa pitäneet ja rohkeat ostajat on palkittu ruhtinaallisesti. Henrik, Georg ja Karl-Gustav Ehrnroothin Structor S.A. osti itsensä YIT:n suurimmaksi omistajaksi 14,7 miljoonalla osakkeella. Helmikuussa 2010 Structor kevensi salkkuaan myymällä YIT:n osakkeita vajaalla 20 miljoonalla eurolla, noin 10 %:lla kokonaisomistuksesta.

Vuoden 2009 luvut esiteltiin:

– Liikevaihto putosi 12 %:a 3 452 miljoonaan.
– Liikevoitto putosi 36 %:a 166 miljoonaan.
– Tilauskanta putosi 14 %:a 2 774 miljoonaan.
– Osinko putosi 20 %:a 0,50 eurosta 0,40 euroon.

Miksi hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth kuitenkin kehui yrityksen johtoa ja koko yrityksen ketteryyttä?

– Liikevaihto kasvoi 18 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
– Liikevoitto kasvoi 31 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
– Tilauskannan pienentyminen loppui vuoden viimeisellä kvartaalilla
– Koko vuoden operatiivinen kassavirta oli investointien jälkeen 211 miljoonaa positiivinen. Konsernin nettovelat pienenivät 146 miljoonalla eurolla.
– Vuonna 2009 vaihdettiin toimitusjohtaja ja valittiin uusi “tiimi” johtoon,  “kokeneista YIT:n veteraaneista”.
– Hallituksessa vaihtui puheenjohtaja ja valittiin 3 uutta jäsentä

Yritys jarrutti voimakkaasti kun rakentaminen pysähtyi ja siirsi fokuksen heti kassavirtaan, erinomaisilla tuloksilla. Ratkaiseva ero kilpailijoihin nähden oli kuitenkin YTI:n kaasupolkimen käyttö nopeasti jarrutuksen jälkeen. Näin ketterää johtamista ja erinomaista yhteistyötä hallituksen ja toimivan johdon välillä näkee harvoin. “Meillä on hyvä balanssi strategisen suunnittelun ja taktisen suunnittelun välillä”. Vuorineuvos Reino Hanhinen sai erikoismaininnan hallitustyöstään ja pitkän kokemuksen tuomasta näkemyksestä “Kiitos, Reiska”.

Nopean reagoinnin ansiosta yritys vahvisti markkinaosuuttaan Suomessa noin 50 %:iin “omaperusteisten” asuntojen myynnistä. Asuntoaloituksia lisättiin jokaisella kvartaalilla. Myymättömien asuntojen määrä on pysynyt vakiona, noin 1000 asunnossa. Suomen rakennustoiminnan osuus liikevaihdosta oli 29 %:a ja liikevoitosta 41 %:a.

Venäjällä yritys teki loppuun ne 4 000 asuntoa, jotka olivat työn alla. Maine yrityksenä joka tekee lupaamansa loppuun asti on arvokasta pääomaa tulevaisuudessa. YIT on innovoinut Venäjän asuntokauppaan uusia rahoitusmalleja yhdessä Sberbank:in ja Nordean kanssa. YIT:llä ei ole rahoitusriskiä näissä malleissa.

Venäjällä tehdään edelleen suurin osa asuntokaupasta käteisellä ja asunnot ostetaan usein puolivalmiina “aihioina”, jotka jokainen sisustaa ja varustaa oman makunsa mukaan. YIT ohjaa omalla myynnillään kauppaa lähemmäksi valmiiksivarusteltujen asuntojen tasoa. Venäjän asuntovarantoa saatiin pienennettyä 1 931 asunnolla. Myynnissä olevia asuntoja oli vuoden lopussa 3 603 kpl. Uusien rakentaminen pääsi vauhtiin viimeisellä kvartaalilla jolloin aloitettuja asuntoja oli  567 kpl. Kansainvälisten rakentamispalvelujen osuus liikevaihdosta oli 10 % ja liiketappio 17,8 miljoonaa euroa. “Venäjälle emme myyneet tappiolla mutta Baltiassa myimme varaston tyhjäksi, tappiollakin”. Venäjän asiakassegmentti on venäläisten itsensä määrittelemä “economy” ja “economy plus”.

Kiinteistö- ja teollisuuspalvelut toi yritykselle 61 %:a liikevaihdosta ja 59 %:a liikevoitosta. Vuosi sitten epäiltiin yrityksen kykyjä ostaa ulkolaisia palveluyrityksiä Keski- ja Itä-Euroopasta ja saada kaupat kannattaviksi. Yrityskaupat ja ostettujen yritysten fuusiointi on sujunut erinomaisesti ja uusia ostokohteita katsotaan Keski-Euroopasta. Esimerkiksi Saksassa tämän sektorin markkinajohtajan markkina-osuus on noin 1 prosentti. Pirstaloituneet markkinat antavat  hyvän mahdollisuuden kasvulle tulevaisuudessa. Saksan palvelutoiminnan markkinoiden koko on noin 30 miljardia.

YIT on siirtänyt nyt painopisteen kannattavaan kasvuun. Liikevaihtoa halutaan lisää ja oman pääoman tuotto halutaan saada viimevuoden 10 %:sta takaisin 20 %:iin ja yli. “Hävettää esitellä tällaista sidotun pääoman tuottoa” sanoi Pitkäkoski, hallituksen puheenjohtajan lohduttaessa painottaen erittäin vaativia olosuhteita. Liiketoiminnallista ketteryyttä ja nopeaa reagointia tarvitaan jatkossakin. Kustannusrakennetta on trimmattu suunnitelmien mukaan.

Vanha halllitus valittiin uudelleen, Gran ja Herlin olivat estyneitä saapumaan kokoukseen. Kokousyleisö piti halllituksen koostumusta ja kokemusta erinomaisena. Yhtiön johdolle ja noin 250 avainhenkilölle sovittiin vanhan optiojärjestelmän sijaan osakepohjainen palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmä. Osakkeita on varattu tähän maksimissaan 750 000 osaketta per vuosi. Yrityksellä on jo omia osakkeita kolmen vuoden tarpeisiin. Tämä hyväksyttiin vähäisin soraäänin. Hallitus lupasi ettei palkitseminen tapahdu “kevyin perustein”. Tärkeimmät mittarit tulevat olemaan liikevaihdon kasvu ja sidotun pääoman tuotto.

Osakeannille ja omien osakkeiden hankinnalle saatiin hyväksyntä yritysostoihin ja henkilöstön palkitsemiseen.  Osakkeet voidaan myös myydä tai mitätöidä. Mikäli osinkoverotusta kiristetään, saattaa käydä niin että omien osakkeiden osto ja mitätöinti yleistyy.

Savonlinnasta saapunut delegaatio kritisoi suunitelmia rakentaa vapaa-ajan asuntoja Nälkälinnan herkkään maisemaan. Kuutiin pitkä alustus muttei varsinaisia kysymyksiä. Pitkäkoski totesi hankkeen olevan työn alla.

Kuluvalle vuodelle ohjeistetaan, että liikevaihto kasvaa ja tulos ennen veroja kasvaa merkittävästi. Tämä toistettiin useamman kerran.

Kokoustarjoilu tapahtui ennen kokousta ja koostui bageleistä, kahvista ja erinomaisesta smoothie-juomasta. Konsultti kiittää.

Konsultilla on ollut salkussa YIT:tä jo pitkään. Osa lisäostoista tuli ajoitettua optimaalisesti. Nyt olen keventänyt hieman (noin 25 %:a) vaihtamalla osan YIT:n osakkeista UPM:n osakkeisiin suhteella yhdellä kaksi + hivenen käteistä. YIT on edelleen vähintäänkin pitämisen arvoinen paperi. Kokoushetkellä osakekurssi 17,40 e.

YIT:n riskeinä voidaan nähdä korkotason huomattava nousu ja ostajien ostovoiman järkkyminen esimerkiksi työttömyyden takia. Venäjällä näyttävät fundamentit huomattavasti paremmilta kuin ennen ja Baltiassakin on näkyvissä elpymistä toimitila- ja hotellirakentamisessa. Yrityksellä on hyvät eväät menestykseen jatkossakin.

Kriittisiä näkemyksiä suomalaisen rakennusteollisuuden näkymistä ja asuntojen hinnoittelusta yleisemminkin löytää esimerkiksi KTT Peltomäen blogista www.piksu.net/artikkeli/ernroothit-myiv%C3%A4t-yitt%C3%A4-helmikuussa-suomen-asuntokuplan-huippu-l%C3%A4henee.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä www.deltafreight.fi.