Innovatiivinen suomi

Insead on julkaissut v. 2009-2010 version "global innovation indexistä" – tuhti 336 sivun paketti jossa eri maita totuttuun tapaan rankataan erilaisissa innovatiivisyyteen liittyvissä asioissa.

Hyvä suomi – osastolla voimme todeta että  Suomi on noussut sijalle 6. Jenkeissä kummastusta on herättänyt USA:n tippuminen sijalle 11. Osaltaan muutokseen vaikuttavat mittareissa tehdyt muutokset.

Miten hyvin tällainen kauneuskilpailu korreloi maan todellisen menestymisen kanssa on oman messunsa arvoinen kysymys. Mailman innovatiivisin maa on Inseadin mukaan Islanti. Vinoilija voisi veistellä että maan finanssiviikingit ovat olleet jopa liian innovatiivisiä. Toivottavasti näemme vielä jossakin analyysin miten tällainen innovatiivisuus-indeksi korreloi talouskasvun kanssa.

Jotta pääsisi "hyvä me" -tasolta syvemmälle pitää katsella missä osamittareissa pärjäämme hyvin ja missä huonosti. Pikavoittoja voisi metsästää osamittareita joissa olemme erikoisen surkeita. Pohjalta kun on helpompi ponnistaa ja samalla ehkä poistaa pahimpia innovatiivisuuden pullonkauloja. Inseadin kotisivuilla on hyvä työkalu tähän tarkoitukseen – maaprofiili. Poimin sieltä joitakin osamittareita joilla mitattuina suomen sijoitus on 30 tai huonompi:

Osa instituutiot (sija 6):

Uuden yrityksen perustamisnopeus (päiviä) : sija 37

Markkinoiden kehittyneisyys (sija 17):

Lainan saanti – oikeudellinen asema: sija 35

Sijoittajan suoja : sija 41

Rahoitus pörssin kautta: sija 35

Kotimainen lainarahoitus yritystoimintaan: 40

Ulkomaiset sijoitukset maahan : 72

ICT (sija 14) :

Kiinteiden puhelinlinjojen määrä/asukas : sija 40

Bisnesmailman kehittyneisyys (sija 5):

Missä määrin ulkomaiset sijoitukset tuovat mukaan teknologiaosaamista: sija 83

Kotimaisen kilpailun kiihkeys: sija 30

Aineelinen tuloksellisuus (science output, sija 10):

Työn tuottavuuden kehitys: sija 90

Teollisuuden lisäarvon tuotto :sija 44

Uuusien yritysten omistajuus: sija 33

Aineeton tuloksellisuus (creative output, sija 12):

Tavaramerkkien määrä/hlö: sija 42

Rahoitusmarkkinoiden heikkous tässä paistaa läpi aika voimakkaasti. Sensijaa osiossa  Ihmisten osaamistaso ei löytynyt yhtään huonoa sijoitusta, eli meillä on tosi osaavaa/koulutettua porukkaa. Mietimme innovatiivisuutta osamiisrajoitteisena, vaikka olemme siinä jo sijalla 1 mailmassa. Sitä mitä osamme tehdä hyvin – kouluttamista – haluamme tehdä vielä lisää, vaikka pullonkaulat selvästikin löytyvät markkinoiden kehittyneisyydessä.

Eli lisää ulkomaista rahaa ja kotimiset lainamarkkinat toimivammiksi, niin siitä se ura urkenee!

 

Insead on julkaissut v. 2009-2010 version "global innovation indexistä" – tuhti 336 sivun paketti jossa eri maita totuttuun tapaan rankataan erilaisissa innovatiivisyyteen liittyvissä asioissa.

Hyvä suomi – osastolla voimme todeta että  Suomi on noussut sijalle 6. Jenkeissä kummastusta on herättänyt USA:n tippuminen sijalle 11. Osaltaan muutokseen vaikuttavat mittareissa tehdyt muutokset.

Miten hyvin tällainen kauneuskilpailu korreloi maan todellisen menestymisen kanssa on oman messunsa arvoinen kysymys. Mailman innovatiivisin maa on Inseadin mukaan Islanti. Vinoilija voisi veistellä että maan finanssiviikingit ovat olleet jopa liian innovatiivisiä. Toivottavasti näemme vielä jossakin analyysin miten tällainen innovatiivisuus-indeksi korreloi talouskasvun kanssa.

Jotta pääsisi "hyvä me" -tasolta syvemmälle pitää katsella missä osamittareissa pärjäämme hyvin ja missä huonosti. Pikavoittoja voisi metsästää osamittareita joissa olemme erikoisen surkeita. Pohjalta kun on helpompi ponnistaa ja samalla ehkä poistaa pahimpia innovatiivisuuden pullonkauloja. Inseadin kotisivuilla on hyvä työkalu tähän tarkoitukseen – maaprofiili. Poimin sieltä joitakin osamittareita joilla mitattuina suomen sijoitus on 30 tai huonompi:

Osa instituutiot (sija 6):

Uuden yrityksen perustamisnopeus (päiviä) : sija 37

Markkinoiden kehittyneisyys (sija 17):

Lainan saanti – oikeudellinen asema: sija 35

Sijoittajan suoja : sija 41

Rahoitus pörssin kautta: sija 35

Kotimainen lainarahoitus yritystoimintaan: 40

Ulkomaiset sijoitukset maahan : 72

ICT (sija 14) :

Kiinteiden puhelinlinjojen määrä/asukas : sija 40

Bisnesmailman kehittyneisyys (sija 5):

Missä määrin ulkomaiset sijoitukset tuovat mukaan teknologiaosaamista: sija 83

Kotimaisen kilpailun kiihkeys: sija 30

Aineelinen tuloksellisuus (science output, sija 10):

Työn tuottavuuden kehitys: sija 90

Teollisuuden lisäarvon tuotto :sija 44

Uuusien yritysten omistajuus: sija 33

Aineeton tuloksellisuus (creative output, sija 12):

Tavaramerkkien määrä/hlö: sija 42

Rahoitusmarkkinoiden heikkous tässä paistaa läpi aika voimakkaasti. Sensijaa osiossa  Ihmisten osaamistaso ei löytynyt yhtään huonoa sijoitusta, eli meillä on tosi osaavaa/koulutettua porukkaa. Mietimme innovatiivisuutta osamiisrajoitteisena, vaikka olemme siinä jo sijalla 1 mailmassa. Sitä mitä osamme tehdä hyvin – kouluttamista – haluamme tehdä vielä lisää, vaikka pullonkaulat selvästikin löytyvät markkinoiden kehittyneisyydessä.

Eli lisää ulkomaista rahaa ja kotimiset lainamarkkinat toimivammiksi, niin siitä se ura urkenee!

 

2 thoughts on “Innovatiivinen suomi

  1. Kansainvälinen vertailu

    on aina paljon parempi kuin huitaisut tyyliin "Suomessa"

    Työn tuottavuuden kehitys ja siihen ehkä liittyvä ulkomaiset sijoitukset maahan ovat sijotituneet huonosti.

    Sen sijaan ainainen valitus siitä, miten ihan vallan kauhian pali Suomessa on byrokratiaa on pannut mietteliääksi. 

    Uuden yrityksen perustamisnopeus (päiviä) : sija 37 ei ole huono sija 132 maan joukossa ja perustamispapereitten ym. lupahakemusten väliin ei Suomessa laiteta seteleitä.

     

    T. Juha

    1. Makuasia

      …miten ylös rajan asettaa. Laitoin sen nyt 30:n kohdalle ja luettelin kaikki osamittarit jotka olivat tämän rajapyykin alla. Olen samaa mieltä että yrityksen perustamisnopeudessa ei pitäisi Suomessa olla ongelmia (en tosin ole yhtään omakätisesti perustanut).

      Tuo kiinteiden puhelinlinjojen määrä (suurempi on parempi) on myös himena hupaisa mittari. Todella kehittyneissä maissahan lankapuyhelimien määrä laskee uudestaan kun kännykät syrjäyttävät ne.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com