Eduskunta ja erityisesti ulkopoliittinen johto ovat esiintyneet julkisuudessa yksituumaisina. Kansalaiset ovat tämän seurauksena alkaneet hieman taas luottaa poliitikkojen antamaan tietoon selviää EVA:n asennetutkimuksesta. Eduskunnan  ja poliitikkojen harrastama julkinen, keskinäinen riitely ja syyttely eivät sen sijaan ole lisänneet kansalaisten luottamusta, päinvastoin.

”Hallituksen ja eduskunnan yksituumaisuus ulkopoliittisessa päätöksenteossa ja keskittyminen Suomen kannalta keskeiseen päätöksentekoon selittävät suomalaisten näkemysten muutosta. Asenteet vastaavat koronakeväänä 2020 nähtyä. Tuolloin 48 prosenttia luotti poliitikoiden antamaan tietoon. Luottamus päätöksentekijöihin vahvistuu kriisin keskellä. Ilmiötä kutsutaan lippujen ympärille kokoontumiseksi, englanniksi rally ’round the flag”, sanoo EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Tulokset osoittavat, että useimmilla yhteiskunnassamme toimivilla tahoilla on suomalaisten mielestä sopivasti valtaa. Enemmistö kokee, että liikaa valtaa yhteiskunnassa on sosiaalisella medialla (72 %), kansainvälisillä teknologiajäteillä sekä suuryrityksillä. Huomionarvoista on, että yhteiskunnan vallankäytön ytimessä olevilla poliittisilla puolueilla, virkamiehistöllä, hallituksella, kuntien päätöksentekijöillä, eduskunnalla, oikeuslaitoksella ja poliisilla arvioidaan olevan sopivasti valtaa. Enemmän valtaa toivottaisiin lähinnä kansalaisille.

Valtaosa suomalaisista arvioi, että tasavallan presidentillä on sopivasti yhteiskunnallista valtaa. Yli neljännes toivoisi presidentille edelleen lisää valtaa, mutta näkemyksissä on tapahtunut merkittävä muutos viiden vuoden takaiseen nähden, jolloin vielä 43 prosenttia arvioi, että tasavallan presidentillä on liian vähän valtaa

Enemmistö (57 %) kokee nykyään yksityisellä kansalaisella olevan sopivasti valtaa, mutta 42 prosenttia kokee, että sitä on yhä liian vähän.

”Muutos myös edelliseen mittauskertaan, vuoteen 2017, on suuri, 15 prosenttiyksikköä. Tuolloin reilusti yli puolet katsoi, että yksityisellä kansalaisella on liian vähän valtaa. Voi olla, että suomalaisten käsityksiin omasta vallastaan on vaikuttanut se, että poliitikot ryhtyivät toimiin kansalaisten Nato-kantojen muututtua. Mielenkiintoista on myös se, että selvästi aiempaa harvempi toivoo nyt tasavallan presidentille lisää valtaa. Muutosta selittänee tasavallan presidentin tehtäväkentän korostuminen viimeaikaisissa tapahtumissa, mikä on tarjonnut Sauli Niinistölle mahdollisuuden lunastaa instituutiolleen asetettuja odotuksia”, sanoo Sami Metelinen.

Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty Ukrainan sodan toisen ja kolmannen viikon aikana, 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.