Yritysverotuksen korjausliike ja unohdettu ostovoima
Kotimainen kysyntä ja varsinkin yksityinen kulutus on pääasiassa pitänyt Suomen taloutta pystyssä viimeiset kolme vuotta. Yritysverotuksen dynaamiset vaikutukset eivät toteudu niin kauan kuin ostovoima on unohdettu ja kysyntää ei ole. Suomella on kehittyneistä talouksista erityisesti varaa elvyttävään talouspolitiikkaan. Olemme yhä nettovelattomia.
Euroalueen ostopäälliköiden indeksin (PMI Composite) tänään julkaistujen maaliskuun indeksilukujen perusteella talouden taantuma näyttää syvenemisen merkkejä. Vaikka ensimmäisen neljänneksen negatiivinen talouskasvu euroalueella ei näytä olevan yhtä voimakasta kuin edeltävän vuoden viimeisellä neljänneksellä (-0,6%), ovat helmikuun ja maaliskuun indeksilukujen muutokset merkkejä taantuman syvenemisestä. Saksan kasvuvauhti on lähes pysähtynyt, ja Ranskassa on nähtävissä voimakasta syöksyä.
Hallitus teki kehysriihessä syntyneisiin valuvikoihin tarvittavat muutokset pikavauhtia, mikä oli edellytys yritysten investointipäätöksille. Myönteistä oli yritysverotusasteen aleneminen ensimmäisestä kehysriihen esityksestä. Syntynyt epäsuhta listaamattomien ja pörssiyhtiöiden välillä myös osin korjattiin. Negatiivista oli edelleen pienyrittäjän verotuksen kiristyminen, yritysten oman pääoman suosiminen kasvua heikentävästi ja verotuksen yksinkertaistamisen unohtaminen. Investoinnit ovat kuitenkin niin kauan jäissä, kunnes kysyntä elpyy niin Suomessa kuin euroalueella.
Lähde: VM helmikuu 2013
Kuluvan ja tulevan vuoden tilanne näyttää kotimaisen kysynnän osalta huonolta. Vielä viime vuonna palkansaajien ostovoima kasvoi reaalisti 0,8%, mutta tänä vuonna odotettavissa on prosentin lasku. Kun huomioidaan hallituksen kehysriihen inflaatiovaikutukset, on ensi vuonna odotettavissa vajaan prosentin lasku ostovoimassa. Lisäksi kotitalouksien säästämisaste on pudonnut nollan tienoille, mikä edelleen korostaa ostovoiman merkitystä kulutuksessa. Valtionvarainministeriö (VM) ennustaa kuluvalle vuodelle olematonta 0,6%:n kasvua yksityisessä kulutuksessa ja tulevalle vuodelle vastaavasti vaatimatonta 1,4%:n kasvua. Edeltävien tietojen ja kehysriihen päätösten valossa VM:n ennusteet tulevat varmasti alittumaan. Tämä ja investointien jäissä pysyminen takaa myös VM:n kuluvan vuoden talouskasvuennusteen (0,4%) osoittautuvan liian optimistiseksi. Tämän hetken näkymillä kuluvan vuoden talouskasvu painuu pakkaselle. Seurauksena myös työttömyys kasvaa odotettua nopeammin.
Lähde: VM helmikuu 2013
Valonpilkahduksia on nähtävissä muualla maailmassa. Yhdysvalloissa talouden elpyminen jatkuu ja Kiinan talouskasvu on vahvalla pohjalla. Lisäksi Venäjän talouskasvu näyttää yhä vakaalta hienoisesta hidastumisesta huolimatta. On myös muistettava Suomen viennistä vajaan puolen suuntautuvan euroalueen ulkopuolelle.
Hallitus voi talouspolitiikallaan vaikuttaa suoraan niin yksityiseen kulutukseen kuin julkiseen. Kehysriihessä päätetyillä ostovoimaa nakertavilla veronkorotuksilla ja kuntien valtionosuuksien leikkaamisella on päinvastainen vaikutus. Muutaman sadan miljoonan euron lisäys liikenneväylärahoitukseen kalpenee kysyntäongelman mittakaavan rinnalla.
Hallituksen olisi pitänyt ottaa kolmikannassa sille kuuluva johtopaikka kehysriiheä edeltävissä palkkaneuvotteluissa. Kahden vuoden tupolla 1,5-2%:n palkankorotuksilla vuositasolla olisi suuri merkitys ostovoiman turvaamisessa. Vastapainona hallituksen olisi pitänyt edelleen laskea yhteisöverokantaa 15%:iin ja näin osinkoverotuksen yksinkertaistaminen kokonaan pääomatuloveron alaiseksi olisi onnistunut. Samalla kysynnän ja palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi olisi pitänyt laskea ansioverotuloa työssäkäyvillä alapääpainotteisesti keskimäärin 2,5%. Myös kuntien valtiontukia lisäämällä ja julkisia menoja kasvattamalla (elvytyksellä) voidaan kotimaista kysyntää lisätä.
Hallitus on vaarallisesti jämähtänyt velkasuhde- ja alijäämätavoitteisiinsa. Tiukalla talouskurilla näihin ei päästä ja kohutun yritysverouudistuksen dynaamiset vaikutukset jäävät haaveiksi kotimaisen kysynnänkin romahtaessa. Suomella on kehittyneistä talouksista valtionvelkakorot ja velkojen korkomenot ennätysalhaalla ja muihin maihin verrattuna huomattavasti enemmän liikkumavaraa. Nyt, jos koskaan tarvitaan rohkeutta käyttää tätä liikkumavaraa.
Yritysveron lasku 15% tasolle olisi tuonut uusia työpaikkoja
Olen samaa mieltä siitä, että yritysveron laskeminen oli oikea toimenpide. Toivottavasti tämä 20% taso estää yrityksiä hakeutumasta muualle.
Tuo ehdottamasi 15% olisi tuonut meille tuotannollisia investointeja. Olisimme olleet houkutteleva kohdemaa kansainvälisille investoinneille. Olisimme saaneet suoria investointeja ja niiden mukana yritykset olisivat siirtäneet tänne tietotaitoa, osaamista ja työpaikkoja.
Kreikka ”elvytti” pitkään intensiivisesti; teollisuus katosi
Tuota "elvytystä" on harjoitettu Kreikassa intensiivisesti jo toistakymmentä vuotta. Italiassa on "elvytetty" parikymmentä vuotta. Tulokset puhuvat puolestaan.
"Elvytys" vaikuttaa seuraavasti:
Valtionvarainministerimme, Jutta Urpilainen ja pääministerimme Jyrki Katainen ovat tekojensa perusteella tästä mekanismista eri mieltä. Sääli. En luota heihin. En luota poliittiseen johtoomme. Sääli. Tuo epäluottamus johtaa loppujen lopuksi epäluottamukseen suomalaisuutta kohtaan ja jos moni tuntee samoin, niin sen seurauksena me emme näe enää suomalaista suvereniteettiä tärkeänä asiana. Sääli. Olisin halunnut kuulua voittajiin ja olisin halunnut arvostaa omaa identiteettiäni.
Näin se menee
ja näytöt ovat kiistattomat. Miksi velkaantumista kannatetaan kuitenkin niin laajalti? Jopa yksi Nobelisti kannattaa ylivelkaantumista äänekäästi. Veikkaan, että monille velkaantumisen kannattaminen on keino saada julkisuutta. Ylivelkaantuminen on eduksi myös niille, jotka pelkäävät tuloerojen kasvamista enemmän kuin köyhyyttä. Yllämainittu kohta 8 (="Valtio joutuu nostamaan veroja kattaakseen suurentuneet sosiaalikulut") köyhdyttää kyllä kansaa, mutta erityisesti se pienentää varallisuuseroja. Tämä siksi, että suurentuneet sosiaalikulut menevät enimmäkseen vähävaraisten hyväksi kuntaas velkojen ja (nostettujen) verojen maksaminen jätetään tietenkin isotuloisemmalle kansanosalle.
Elvytykseen kuuluu, että se
Elvytykseen kuuluu, että se tehdään vain erityistilanteessa. Tällaisista erityistilanteista oppikirjaesimerkki, josta löytyy lukuisia vastaavia tilanteita taloushistoriasta, vallitsee tällä hetkellä Euroopassa ja Suomessa. Pankkien lainananto on jäissä, yritysrahoitus on pitkälti jäässä ja kysyntä on heikkoa. Samalla ohjauskorko on lähellä nollaa (joskin laskuvaraa olisi vielä), mutta kuten EKP:n pääjohtaja Mario Draghi juuri kommentoi, ei keskuspankki yksistään voi ratkaista euroalueen ongelmia. Vallitsevassa tilanteessa valtio on ainoa taho, jolla on varaa ja mahdollista avata talouden umpisolmu.
Kreikassa kiteytyy myötäsyklisen eli kriisiä pahentava talouspolitiikka: nousukaudella elvytetään tai ei ylläpidetä tiukkaa talouskuria ja taantumassa elvytyksen sijaan kiristetään vyötä. Seuraukset ovat nähtävissä.
Vastasyklisessä talouspolitiikassa nousukaudella varsinkin julkiset menot pidetään kurissa ja harjoitetaan kiristävää politiikkaa, jotta ei synny varallisuuskuplia. Taantumassa ylläpidetään työllisyyttä julkisia menoja kasvattamalla ja tehdään samalla rakenteellisia uudistuksia tarvittaessa. Kun elpyminen on terveellä ja vahvalla pohjalla, kiristetään jälleen talouspolitiikkaa.