Käyttäjän Heikki Ikonen blogi

Eipä innosta Yhdysvaltojenkaan esimerkki blokkivaaleihin

Suomessa on surkeassa toimintakunnossa oleva hallitus, joka käytännössä odottaa vain tulevia vaaleja teeskennellen tekevänsä oleellisia päätöksiä. Joidenkin mielestä se on oire monipuoluejärjestelmän rappiosta, joka paranisi blokkivaaleilla. Silloin hallituksen sisäinen kähinä olisi vähäistä, koska kukaan ei voisi kurkkia olan yli tulevia vaaleja haistellen – blokki kun enimmäkseen on ja pysyy.

Saksan kompurointi voi tietää hyvääkin euroalueelle

Viime kuukausina on käynyt selväksi niin makrodatan kuin sukeltaneen Dax-indeksin pohjalta, että pitkään euroalueen ainoana valopilkkuna porskuttanut Saksa on vajonnut vaikeuksiin, ja on luultavasti jo taantumassa. Se on sikäli huono uutinen muille euromaille, että Saksa on EU:n sisäisessä viennissä tärkeä kohde, Suomelle myös. Mutta voi asiassa olla hyvätkin puolensa.

Saksa on rahapoliittisen perinteensä nimissä vastustanut koko ajan EKP:n poikkeustoimia, joiden se katsoo nostavan veronmaksajien riskejä ja kiihdyttävän pitkän aikavälin inflaatiota. Mikä on totuus, sitä emme saa tietää varmaksi koskaan. Aiheesta on väitelty usein Piksussakin, viimeksi Kaitsun Japani-artikkelin yhteydessä. Argumentit lentävät puolesta ja vastaan. Historian eksakti tulkinta on vaikeaa, saati ennustaminen. Minun mielestäni EKP:n olisi lisättävä oleellisesti poikkeustoimia, koska euroalueen heikko kasvu ja olematon inflaatio tuskin muulla keinolla taittuvat.

EKP:n pankkivalvonta tulee tarpeeseen

EKP:n stressitestit olivat ainakin minulle myönteinen yllätys, vaikka markkinat eivät niistä riemastuneet, ei tosin iskenyt paniikkikaan. Pitkällä tähtäimellä tulosten pitäisi lisätä taloudellista aktiviteettia, kun ongelmat on paikallistettu. Rajan tuntumassa olevia pankkeja jäi tosin haaviin eräiden arvioiden mukaan turhan paljon, vaikka varsinaisia pääoman nostamisen tarpeita ei asetettu kuin tusinalle pankille.

Yhden asian testit ainakin minusta tekivät selväksi: EKP:n pankkivalvonta, joka alkaa näinä päivinä, tulee tarpeeseen. Minusta se on ollut tosin selvää alusta asti.

Testit paljastivat pahimpien ongelmapankkien löytyvän Italiasta. Neljä sen suurpankkia tarvitsee uutta pääomaa nostaakseen vakavaraisuutensa niin korkeaksi, että se kestää viiden prosentin pudotuksen kansantuotteessa. Se ei tullut yllätyksenä, koska Italian talous on ollut vuosia euromaiden surkeinta päätä.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 11: Lagercrantz

Tunnetun sijoitussäännön mukaan kenenkään ei pitäisi ostaa yhtiötä, jonka liiketoimintaa ei ymmärrä selkeästi. Periaatteessa olen samaa mieltä, ja sillä perusteella minun ei pitäisi koskea ruotsalaiseen tietotekniikkayhtiöön Lagercrantziin, saati antaa siitä sijoitussuositusta. En tunne kunnolla yhtiötä kahdestakaan syystä. En ensinnäkään ymmärrä paljoakaan tietotekniikasta, minulla on riittävästi ongelmia näiden omien kotivärkkieni kanssa teutaroidesssani. Toisaalta Lagercrantz on yritysrypäs, joka koostuu yli 30 pienestä yhtiöstä, ja luku kasvaa hiljakseen yritysostojen kautta. Tuollaista rypästä on kenenkään vaikea tuntea kuin pinnallisesti, ellei ole asiasta kunnon liksaa nostava analyytikko tms. tai sitten toimi itse alalla.

Halventunut euro avittaa lopulta vientiyhtiöitä

Siitä asti, kun EKP lupasi Mario Draghin suulla pari vuotta sitten tehdä kaikkensa euron hajoamisen estämiseksi (eli julkisti OMT-ohjelman suurella menestyksellä), euroalueen ongelmana on ollut liian kallis valuutta. Sijoittajat ovat hakeneet euromaiden bondeista turvaa, kun takausta ei ole tarvinnut murehtia. Korkomenojen kannalta se on ollut hyvä asia, mutta viennille kallis euro on tietysti myrkkyä.

Tärkein kilpaileva valuutta dollari on pysynyt pitkään alihintaisensa. Maailmantalouden harvoja valopilkkuja on Yhdysvallat, mutta se ei ole dollarin hinnassa näkynyt, koska Fedin mittava rahaelvytys on työntänyt taaloja markkinoille. Elpymisen myötä Fed on kuitenkin hiljakseen vetäytynyt rahaelvytyksestä, ja kenties jo ensi vuonna edessä voivat olla jo koron nostot ensimmäistä kertaa sitten finanssikriisin.

Ruotsin esimerkki ei innosta blokkipolitiikkaan

Viime eduskuntavaalien jälkeen Suomessa vaadittiin siirtymistä blokkivaaleihin, koska jytkäyttänyt perussuomalaiset jäi ulos kuusikosta, joista useimmat olivat vaalien häviäjiä, joiden poliittinen yhtenäisyys oli surkea. Ennuste repaleisesta hallituksesta toteutui, eikä hallituksen lopullinen hajoaminenkaan ole poissuljettu vaihtoehto.

Blokkivaalin puolustajien mukaan äänien jakautuminen kahdelle blokille heijastaa automaattisesti äänestäjien tahtoa. Kun hallitusta ei kasata mielivaltaisesti vaalien jälkeisissä neuvotteluissa, paranee valitsijoiden oikeusturva. Äänestäjä saa mitä tilaa, eikä mitä poliitikot kabineteissa suhmuroivat.

Maakuntakentillä kannattaisi kokeilla uusia konsepteja

Täällä Tampereen suunnalla keskustellaan vilkkaasti Pirkkalan lentokentän kehittämisestä. Maakuntakenttien kohtalo kiinnostaa muitakin ulkohesalaisia, ja miksei pääkaupunkilaisiakin, koska valtionyhtiöstä ja subventioista on kyse. Taloudellista merkitystä maakuntakentillä on kuitenkin ennen kaikkea lähialueilleen.

Länsi tekee virheitä, mutta ei ole syyllinen kaikkeen

Ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi pari päivää sitten, että EU:n olisi pitänyt konsultoida Venäjää paremmin ennen kuin se tarjosi Ukrainalle assosiaatiosopimusta, jonka Kreml tulkitsi uhkaksi intresseilleen. Jos EU olisi tehnyt selkoa sopimuksen luonteesta, koko kriisi olisi kenties vältetty. EU:nkin on siten syytä katsoa peiliin Tuomiojan mielestä. Tuomioja on epäilemättä siinä oikeassa, että EU:n olisi kannattanut yrittää olla diplomaattisempi Venäjän suuntaan, koska tiedossa oli, kuinka tärkeänä osana omaa vaikutuspiiriään se Ukrainaa pitää jo maan idän venäjämielisten ja suurten talous- ja turvallisuusintressien vuoksi.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 10: Nordnet

Nordnet on varmaankin osalle Piksun lukijoista  tuttu omasta kokemuksesta, koska se on Pohjoismaiden suurimpia arvopaperivälittäjiä - ainakin kun jätetään pois pankit, jotka tarjoavat samoja palveluja asiakkailleen. Vaihdoin perheemme arvo-osuustilit Nordnetiin syystä, jonka vuoksi pidän sitä hyvänä sijoituskohteena: se tarjoaa aktiiviselle itsepalvelusijoittajalle riittävän hyvän paketin edullisin ehdoin.

Lopulta kaasua pönttöön EKP:lta

Oli jo aikakin! EKP laski jälleen korkoja, koska inflaatio on lähes nollassa ja kasvu pysähtynyt. Merkittävämpää on, että keskuspankki jatkaa poikkeustoimien sarjaa aloittaen ABS-ohjelman eli omaisuusvakuudellisten arvopaperien mittavat ostot. Tavoitteena on lisätä rahan määrää markkinoilla. ABS:n puitteissa EKP ostaa esimerkiksi asunto- ja yrityslainoja, joista kootaan suuria paketteja. Pankit, vakuutusyhtiöt ja Draghin mukaan ketkä tahansa voivat toimia ABS-pakettien myyjinä. Niiden tekninen toteutus on vielä työn alla.

EKP ei määritellyt ostojensa mittakaavaa kuin toteamalla, että sen tase kasvaa merkittävästi. Setelirahoituksesta ei ole vielä kyse, joskin hiukan siihen suuntaan päätös jo vivahtaa. Varsinainen setelirahoitus on hankala toteuttaa euroalueella niin teknisesti kuin poliittisesti verrattuna Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Japaniin, joissa se on purrut. Luultavasti EKP käyttää ohjelmaan ainakin satoja miljardeja.

Koska Venäjän valtaeliitti saa Putinista tarpeekseen?

Ukrainan kriisi ei hetkahtanut Putinin ja Poroshenkon käsien lääppäisystä, ei tosin ollut odotuskaan. Tilanne näyttää vain pahentuvan, jos Venäjä on rahdannut joukkojaan rajan yli.  Totta tai ei, poliittinen ratkaisu loistaa poissaolollaan. Jos väite on totta, pakotteiden lisäämisen paine kasvaa sen mukaisin taloudellisin seurauksin. Onko tälle rumballe kuviteltavissa ratkaisua?

Putin on ajanut itsensä nalkkiin uhkapelinsä kanssa. Hänellä ei ole kunniallista perääntymistietä, vaikka sellaiseen halu jostain löytyisi – mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Venäläiset tuntevat kriisin kohta nahoissaan muunakin kuin Oltermannipulana, mutta valtion propagandakoneisto ja muutkin vippaskonstit eivät jätä demokraattisen paineen luomalle perääntymiselle tilaa. Ja sotatilahan perinteisesti sataa valtiojohdon laariin, vaikka Venäjää tietysti ei mikään sotilaallisesti uhkaa. Kansallismielisyyttä tämmöinenkin ryysis silti aikansa nostaa.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 9: Atrium Ljungberg

Suomalaisilla on suorastaan päähänpinttymä kiinteistösijoittamisen ylivertaisuudesta verrattuna muihin sijoitusmuotoihin, mikä kertoo kai ennen kaikkea varovaisesta mentaliteetista ja puutteellisesta osakesijoittamisen tuntemuksesta. Mutta toisaalta, mitäpä vikaa kiinteistösijoittamisessa on - paitsi se, että monelle asuntosijoittamisen kynnys on turhan korkea kovan alkupääomavaatimuksen vuoksi. Kysyntää kiinteistösijoittamiseen erikoistuneilla pörssiyhtiöillä vaikuttaa olevan Suomessa riesaksi asti, ainakin siihen erikoistuneen asuntosijoitusyhtiön Oravan suosion perusteella.

Menestyjän psykologista arkkityyppiä ei ole - onnea Antti Ruuskanen!

Antti Ruuskaselle onnea keihään Euroopan mestaruudesta!  Olen hänen menestyksestään ilahtunut paitsi suomalaisena myös lupsakkana itäsuomalaisena junttina, jollaisiin kuulun Ruuskasen tapaan. Olemme olleet pidemmän aikaa sosiaaliselta statukseltamme vähän sekuliporukkaa, toistaitoisia höppänöitä. Ruuskasen poika korjaa mielikuvaa.

Menestymisen psykologisista perusteista liikkuu perusteettomia yleistyksiä, jotka kirkastuvat urheilussa. Keihään kaltaisissa yksilölajeissa pärjää stereotypian mukaan vain itsekäs, epäsosiaalinen ja oman pärjäämisensä alttarille läheisensäkin uhraava täydellisyyden tavoittelija, ”tappaja”, siis enemmän tai vähemmän nilkki. Ruuskanen kiskaisi arvokisan finaalissa ennätyksensä ja aika varman voiton, jonka jälkeen hän irvaili miljoonille katsojille, että Pielaveden ennätys jäi tekemättä. Siitä on tappamisen ja itsensä liian vakavasti ottamisen meininki harvinaisen kaukana.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 8: Byggmax

Ruotsalainen rautakauppaketju Byggmax on jo luultavasti tuttu useimmille Piksun lukijoille ainakin nimeltään, koska yhtiö on rantautunut Suomeenkin viime vuosina. Kotinurkillani Tampereella yhtiö on avannut pari liikettä lyhyen ajan sisään, ja innokkaasti se on laajentunut ylipäätään. Liikkeitä on kaikkiaan toista sataa Pohjoismaissa. Jos konsepti toimii kuten yhtiö itse uskoo, on haluja varmaan toimia muuallakin kuin Pohjoismaissa ajan mittaan.

Byggmax on rautakaupan Lidl: se myy rakentajien perustarpeita erittäin edullisesti. Tuotevalikoima on karsittu, suorastaan spartalainen; olen käynyt liikkeissä, joiden yleisvaikutelma on ankea. Erilaisia tuotteita ja henkilökuntaa on vähän. Mutta rautakauppa ei ole kauneuskisa, eikä rakennustarvikkeiden suhteen brandeillakaan ole suurta väliä, ainakaan niillä, jotka jäävät silmiltä piiloon. Halpa hinta on vahva valtti, kun tuotteissa ei ole oleellisia eroja.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 7: Axfood

Jos minun pitäisi valita puolenkymmentä tylsintä tietämääni yhtiötä ja osaketta, ruotsalainen elintarvikeketju Axfood kuuluisi listalle. Tämä ei kuitenkaan ole moite, vaan pikemmin tunnustus, vaikka voi sen riskihalukas sijoittaja toisinkin nähdä. Axfood on yksi tasaisinta tulosta tekevistä yhtiöistä, joihin olen koskaan törmännyt, ja se pätee niin liikevaihtoon kuin kannattavuuteen. Defensiivinen alahan vähittäiskauppa sijoittajan kannalta on yleensäkin, mutta Axfood on silti liki omassa kastissaan. Kesko ja Stockman – joilla on toki paljon muutakin kuin elintarvikepuoli - ovat tähän yhtiöön verrattuna supersyklisiä vuoristorataosakkeita. Mutta juuri se tekee yhtiöstä niin idoottivarman.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 6: Biogaia

Ruotsalainen Biogaia kuuluu monen silmissä luultavasti osastoon ”humpuukipulju”, koska tämän pienen lääkeyhtiön päätuote ovat probiootit, suomeksi sanottuna nieltävät vatsabakteerit. Biogaian oma kehitelmä on nimeltään Lactobasillus reuteri, joka on maallikon käsitykseni mukaan jonkun sortin maitohappobakteeri. Suomesta sitä saa pillereinä apteekeista Rela-tuotenimellä, purkki löytyy yleensä hyvin sijoitettuna asiointitiskiltä korvan juuresta – suhteet apteekkareihin näkyvät pelaavan. Samaa bakteeria on myös Rela-elintarvikkeissa, lähinnä erilaisissa juomissa kuten piimässä.

Lactobasillus reuteri on kehitetty vatsavaivoja vastaan. Minulla niitä on riittämiin, ja oman kokemukseni mukaan Rela-tuotteista on niihin apua. Yhtiön innokkain väite on, että ko. bakteeri poistaa tai ainakin helpottaa oleellisesti lasten koliikkivaivoja. Jos se pitää vähänkään paikkansa, kysyntä on varmasti valtavaa pitkällä tähtäimellä.

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 2

Teollisuusmaan käsitteeseen tuntuu sisältyvän ajatus, että teollisuuden osuus työpaikoista on suuri verrattuna toisiin sektoreihin. Näinhän ei yleensä ottaen ole rikkaissa maissa, vaan palvelut ovat ylivoimaisestikin suurin työllistäjä. Silti meillä elee edelleen ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä. On siinä toki totuutensa, sillä ilman tehokasta teolllista tuotantoa meillä ei olisi varaa laajaan palvelusektoriin. Korkea tuottavuus sen mahdollistaa. Mutta korkea tuottavuus ei tarkoita, että työvoiman kysyntä kohdistuisi teollisuuteen.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 5: Elekta

Elekta on ruotsalainen terveydenhuoltolan yritys, joka on noussut pienestä firmasta keskikokoiseksi nopeasti, ja kerää kotimaassaan jo jatkuvasti sijoittajilta laajan huomion, vaikka täällä se on huonosti tunnettu olettaakseni. Elekta kehittää innovatiivisia ratkaisuja syövän ja aivosairauksien hoitoon. Joka vuosi noin miljoona potilasta saa hoitoa Elektan tuotteilla, ja luku on kasvussa. Yhtiö kehittää muun muassa sädehoitoja ja hoidossa käytettyjä ohjelmistoja.

Tarkemmin en hoitoja tunne, kun minulle ei ole lääketieteellistä koulutusta, mutta yhtiö toimii jo kautta maailman, ja on kasvanut tasaisen varmasti - takavuosina kiivaastikin, joskin nyt vauhti on eräin osin laantunut. Onko kyse suhdanneluonteisesta jarrutuksesta vai jostain oleellisemmasta, aika näyttää. Minulle tämä osake on kuitenkin ollut niin tuottoisa, että suhtaudun yhtiöön yhä luottavasti.

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 1

Minun on pitänyt jo hyvä aikaa kirjoittaa kommentaari palvelusektorin tulevaisuudesta, ja sain siihen nyt hyvän kimmokkeen Piksun toimituksen jutusta ”Ohjelmistoteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava vientisektori”, julkaistu 27.6. Ainakin julkisen keskustelun perusteellahan Suomessa murehditaan enemmän teollisuuden kuin palvelualan työpaikkoja. Asenne on nurinkurinen, sillä kaksi kolmesta suomalaisesta tienaa elantonsa palvelusektorilla. Suhde on sama kaikissa rikkaissa teollisuusmaissa, myös Saksan ja Japanin kaltaisissa vientimahdeissa. Taustalla on ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä – vaikka palvelut ovat yhtä oleellinen osa tuotantoa ja elämänlaatua kuin muut sektorit.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 4: TGS Nopec

Norjalainen TGS Nopec Geophysical Company on energiateollisuuden alihankkija, joka tuottaa geologisia kartoituksia öljy- ja kaasuteollisuudelle maalla ja merellä, jälkimmäinen on niistä ollut sille tärkeämpi sektori. En tiedä tarkemmin, millaista teknologiaa työssä käytetään, mutta korkean osaamisen toiminnasta on kyse. Geologiset kartat ovat välttämättömiä, kun uusia energialähteitä etsitään.

Energiasektori on kokenut lyhyessä ajassa hurjia mullistuksia. Vuosikymmen sitten edessä näytti olevan aika, jolloin öljy- ja kaasuvarannot hupenevat vauhdilla, ja uusia oli vaikea löytää tilalle (ns. oil peak). Ja samaan aikaan kulutus kasvoi rajusti etenkin kehittyvissä talouksissa. Yhtälö tarjosi hurjan markkinaraon TGS:n kaltaisille yhtiöille, jotka ovat välttämättömiä uusien varantojen löytämisessä. Niiden keskeiseksi resurssiksi uskottiin syvät merialueet.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 3: Hennes & Mauritz

Ruotsalainen vaatekonserni Hennes & Mauritz (H&M) on tuttu useimmille suomalaisille, sillä yhtiön kaupat kuuluvat useimpien suurten kaupunkiemme katukuvaan, monessa niistä liikkeitä on useita. Vuosikymmeniä toiminut yhtiö on Ruotsin tunnetuimpia talousinstituutioita, joka oli alansa jättiläinen Ruotsissa jo 1980-luvun alussa siellä asuessani. Yhtiö on laajentanut toimintansa ympäri maailmaa ja työntynyt tehokkaasti mukaan nettikauppaan. Voimakkaasta laajentumisesta huolimatta yhtiön on säilyttänyt korkean kannattavuutensa, mikä on usein yrityksille kriittinen vaihe.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 2: NCC

NCC ei kenellekään ole varmaan tuntematon yhtiö, koska se toimii laajalti Suomessakin, mutta jos joku ei ole siihen paneutunut sijoitusmielessä niin on korkea aika. Tukholman pörssiin listattu rakentaja on monipuolinen ja vakaa yhtiö, joka kasvattaa tasaisesti liikevaihtoa, tulosta ja osinkoa. Toimintaa on kaikkialla Pohjoismaissa, mikä vähentää suhdanneriskiä sinänsä syklisellä alalla.

Sijoittajalle NCC on ollut ällistyttävänkin paljon parempi lappu kuin suomalaiset kilpailijansa, mikä kertoo yhtiön laadun ohella Ruotsin talouden vetreydestä. Ero hyvin samankaltaiseen YIT:hen on ollut suorastaan järkyttävä viime vuodet. Luvut vuosilta 2013- 2009 puhukoot puolestaan:

Liiketoiminnan tuotot kruunua:

57 823 000

57 227 000

52 535 000

49 420 000

51 817 000

 

Liiketulos ennen poistoja kruunua:

2 679 000

2 537 000

2 017 000

2 254 000

2 150 000

 

Osakekohtainen tulos kruunua:

18,31

17,47

EKP heräsi tositoimiin, jatkoa voi seurata

Lopulta EKP otti kovemmat otteet deflaatiota vastaan ja kasvun edistämiseksi. Ohjauskoron laskulla ei tässä kohtaa ole suurta merkitystä, se oli pieni ja jo hinnoiteltu markkinakorkoihin, mutta ainakin se vahvistaa odotuksen, että korot pysyvät alhaalla vielä pitkään. Sen pitäisi innostaa rahaa kiertoon.

Pankkien talletuskoron lasku miinusmerkkiseksi tarkoittaa, että ne eivät voi enää makuuttaa rahaa keskuspankissa ilmaiseksi, vaan joutuvat maksamaan siitä. Tätä ei ole yksikään iso keskuspankki ennen kokeillut, Tanska kylläkin muutaman vuoden. Tavoitteena on, että pankit laittavat rahat kiertoon reaalitalouteen. Nyt niitä on pidetty keskuspankissa suojassa EKP:n mukaan liian hanakasti. Tanskan kokemuksista olen lukenut, että mikään valtava vaikutus sillä ei ollut pankkeihin, mutta EKP on tutkinut Tanskan mallia ja näköjään pitää sitä kokeilemisen arvoisena.

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 1: Unibet

Avaan nyt sarjan (luullakseni) vähemmän tunnetuista pohjoismaalaisista yhtiöistä, koska moni kokemattomampi sijoittaja on turhan sidottu suomalaisiin osakkeisiin. Olen plerannut vuosien varrella jollain tapaa liki kaikki pohjoismaiset yhtiöt. Tässä sarjassa esiteltyjen ohessa voi löytyä parempiakin, mutta nämä ovat haaviini tarttuneet eri aikaperspektiivillä.

Markkinakatsaus

Totesin edellisessä markkinakatsauksessa olevamme markkinahaarukassa, joka saattaa päättyä monelta vuodelta tuttuun kesädroppiin. Näin ei ainakaan toistaiseksi ole käynyt, vaan useimmat indeksit karauttivat markkinahaarukan ylälaitaan, osa siitä ylikin. OMX muun muassa rikkoi rajana toimineen 7500 pistettä, samoin Dax 9800 pistettä. Ylälaita asetettiin jo vuodenvaihteessa, ja osa pörsseistä on yhä sen sisällä.

Nyt on tietysti kuuma kysymys, jatkavatko pörssit ylös vai sukeltavatko takaisin markkinahaarukkaan. Jos matka jatkuu ylemmäs, liikkeen pitäisi tällaisessa tilanteessa olla reipas, muuten kyseessä on fake brake eli valemurto, jonka paljastuessa takaisin tullaan yleensä reipasta kyytiä. Tämä väite perustuu kokemukseen.

Intia voi palata kovaan kasvuun hallituksen vaihtuessa

Intia koki melkoisen vallankumouksen, kun Narendra Modin johtama kansanpuolue sai suoran enemmistön parlamenttiin. Perinteisesti maata hallinnut kongressipuolue romahti totaalisesti.

Intiaa on vaivanut jo pitkään vakava korruptio ja huono hallinto. Manmohan Singhin markkinauudistukset piiskasivat Intian vahvaan kasvuun 1990-luvun alusta asti, ja Intiasta odotettiin Kiinan kaltaista talousveturia. Mutta viime vuosina hänen perintönsä on hukattu. Intiaa on vaivannut korkea inflaatio, työttömyys, heikko kasvu, tuhlaileva julkinen sektori ja moni muu asia. Modi lupasi muuttaa kaiken tämän, ja sanoma vetosi äänestäjiin. Materiaalisten olojen kohentaminen on nyt intialaisia yhdistävä aate. Onnistuessaan kansanpuolue voi hallita pitkään.

AAA-RGH!!! - lopettakaa luottoluokituksesta vouhottaminen

Suomessa ollaan hirveän huolissaan korkeimman eli AAA-luottoluokituksemme putoamisesta; sillä perustellaan toimia jos toisia valtiontaloudessa. Toki AAA on hyvä asia rahoitusmenojen kannalta, mutta ei luokituksen laskeminen lainkaan dramaattinen juttu olisi, ellei kyse olisi todella reippaasta pudotuksesta. Semmoista eivät luokittajat ole vihjanneetkaan, mahdollisuutena on välähtänyt yhden pykälän pudotus velkaantumisen syventyessä.

Venäjä maksaa nyt uhkapelistään

Vladimir Putin yllätti ilmoituksella, että hän vastustaa Itä-Ukrainan venäläismielisten kaavailemaa itsenäisyysäänestystä, ja kannattaa Ukrainan presidentinvaaleja. Koska Putinia ei tunneta odottamattomien u-käännösten johtajana, on aloite tulkittu peliksi, jolla Putin pelaa aikaa ja parempia neuvotteluasemia. Jos taas takaa löytyy aito säikähdys, syy on ilmeinen: länsimaiden talouspakotteet purevat.

Pakotteita on hiljakseen lisätty etenkin Yhdysvaltojen vaatimuksesta. Putinin lähipiirin lisäksi ne ulottuvat jo pariin kymmeneen venäläisyritykseen. Arvostelijoiden mielestä pakotteet ovat yhä muodollisia, koska ne eivät iske suoraan Venäjän talouden ytimeen eli energiavientiin ja rahalaitoksiin. Paperilla siltä näyttääkin - mutta pakotteiden todellinen vaikutus on suurempi, koska ne luovat pelkoa kaikkea liiketoimintaa kohtaan Venäjällä. Epävarmuus on taloudelle myrkkyä.

Markkinakatsaus

Keväisin osakemarkkinat tekevät usein reippaan dropin, ja sellaisen tuoksu on aika vahvasti ilmassa jälleen – osassa pörsseissä loiva lasku on joka tapauksessa jo päällä. Syveneekö liike kunnon roiskaukseksi, mene tiedä, mutta merkkejä sen puolesta ei ole vaikea löytää, vaikka mihinkään varmuuteen ei voi tuudittautua.

Moni pörssi on tahkonnut kapeassa markkinahaarukassa viime kuukaudet, OMX välillä 7000 – 75000, Dax välillä 9000 – 9700. Daxissa jokainen ralli on pysähtynyt aina hiukan alemmas kuin edellinen; viimeisin niistä sai hädin tuskin korkattua 9600. Se on luonut piikkien päälle loivasti laskevan trendilinjan, joka alkoi vuodenvaihteessa, ja jota on rakennettu jo neljän rallin voimin.

Imperiumi hakee vastaiskua

Venäjän voimapolitiikka pakottaa Euroopan muokkaamaan energiapalettiaan. EU saa kolmasosan kaasustaan Venäjältä, ja puolet tuosta määrästä kulkee Ukrainan kautta. Moni EU-maa on syvästi riippuvainen venäläisestä kaasusta, mikä heikentää EU:n energiaturvallisuutta ja Venäjä-politiikan yhtenäisyyttä. Tähän on tulossa pysyvä muutos, ellei Venäjä reivaa nopeasti voimapolitiikkaansa. Se olisi pieni ihme.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Heikki Ikonen blogi