Suomen elintason kasvu on vuoden 2007 jälkeen pysähtynyt ja houkuttelemme vähän suoria investointeja.  Siitä huolimatta olemme  IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa olleet jo vuosia yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Ristiriita johtuu siitä mitä mitataan. IMD (Institute for Management Development) käyttää paljon kvalitatiivisia kriteereitä kun taas elintaso, tuotanto, syntyvyys, investoinnit ja houkuttelevuus korkeakoulutettujen parissa ovat kovia mittareita.

IMD unohtaa tärkeimmän kilpailukykytekijän, yksilön halun menestyä

IMD:n mittarit unohtavat mitata tärkeintä kvalitatiivista kilpailukytekijää. Ne unohtavat yksilön tahdon menestyä ja ponnistella menestyksensä eteen. Tämä voima syntyy siitä että yksilöllä on insentiivit tehdä työtä menestyksensä eteen. Nämä insentiivit ovat Suomessa heikkoa tasoa. Eduskunta on määritellyt tasa-arvon tärkeimmäksi arvopäämääräksi ja tämä tasa-arvon käsite ei tarkoita tasapuolisuutta. Se tarkoittaa että ahkerimpia ja yritteliäimpiä rangaistaan suhteessa muita suuremmilla verosanktioilla ja laiskimpia palkitaan varsin runsailla tuilla. Yksilöllä ei ole samanlaista tarvetta yrittää ja luoda menestystä kuin muualla maailmassa.

Suomen sijoitus on vertailun paras sitten vuoden 2009

Suomen sijoitus on tänä vuonna 11, joka on paras kokonaissijoituksemme sitten vuoden 2009.  Tämän vuoden kilpailukykyvertailua tarkasteltaessa on huomioitava, että siinä käytetyt tilastot liittyvät covid-19-kriisivuoteen, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

– Koska Suomen kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli keskimääräistä pienempi, parani Suomen suhteellinen asema vertailussa näissä mittareissa. Myös Ruotsin asema parantui vertailussa kotimaisen talouden ja työllisyyden ansiosta, mikä heijastelee pienempää koronahäiriötä taloudelle myös siellä, Kaitila summaa.

Suomi pärjää heikoiten taloudellisessa menestyksessä, joskin siinä nyt parannusta

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri. Näistä Suomi pärjää parhaiten infrastruktuurissa (5.sija), ja siinä olemme maailman kärkeä mm. peruskouluissa, ilman puhtaudessa ja ympäristönsuojelussa.

Julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomi on sijalla 14 ja yritysten suorituskyvyssä sijoitus on 12. Heikoiten Suomi pärjää taloudellisessa menestyksessä (34.sija), mutta siihen on tullut selvää parannusta edellisvuodesta mm. joitakin verrokkimaita lievemmästä koronaiskusta johtuen. Suomen tärkeimmät houkutustekijät ovat IMD:n mukaan korkea koulutustaso, osaava työvoima sekä luotettava infrastruktuuri.

– IMD:n indeksiin pätee Etlan aiemminkin esittämä kritiikki. Mennyt ei ole tae tulevasta eli menestys vertailussa ei ennakoi tulevaa kehitystä. Itse sijoitusta enemmän tulisikin kiinnittää huomiota kilpailukykyyn vaikuttaviin tekijöihin ja niiden edistämiseen, huomauttaa Etlan Ville Kaitila.

Kuvan lähde:  pixabay / Peggy_Marco