Nuoret uskovat että he pääsevät korkeintaan vanhempiensa elintasoon

Talous

Nuoret uskovat että heidän elintasonsa on korkeintaan samalla tasolla kuin heidän vanhemmillaan. Arvio on realistinen. Suomalaisten elintaso on viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana pysynyt samana.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan 29 prosenttia 746 kysymykseen vastanneesta ennakoi saavuttavansa jopa vanhempiaan paremman elintason. 28 prosenttia uskoi elintason olevan vähintään vanhempiensa tasolla, kun yhteensä 32 prosenttia ennakoi elintason olevan hieman tai selvästi vanhempiaan heikomman.

-Vastaus kysymykseen on jokaisen kohdalla hyvin yksilöllinen. Esimerkiksi kaikista lääkärien lapsista ei tule vanhempiensa tapaan hyväpalkkaisia, vaan erilainen koulutus ja ammatti voivat johtaa vanhempiaan heikompiin ansioihin, vaikka yhteiskunnan yleinen elintaso paranisi. Toisaalta pienipalkkaisten vanhempien lapset voivat Suomen koulutusjärjestelmän avulla kiivetä kykyjensä mukaiseen ammattiasemaan ja vanhempiaan parempaan elintasoon, vaikka talouskasvu olisi aneemista, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro analysoi kyselyn tuloksia.

-Vastaajan työllisyystilanne ja ammattiasema vaikuttavat paljon arvioon tulevasta elintasosta. Johtavassa asemassa työskentelevistä 78 prosenttia uskoo vähintään yhtä hyvään elintasoon kuin vanhempansa, kun työttömistä heitä oli vain joka neljäs.

Selvää on, että nuoremmilla epävarmuus tulevaisuudesta on suurinta ja heidän vastauksissaan en tiedä –vastaajien osuus on myös suurin.

Peräkkäisten talouskriisien rasittamat nuoret voivat jäädä vanhempiaan köyhemmiksi

Tähän asti sukupolvet ovat saaneet nauttia talouskasvusta ja elintaso on noussut sukupolvesta toiseen. Käytettävissä tulot ovat kasvaneet niin, että ikäpolvet ovat olleet vanhempia ikäpolvia rikkaampia.

On kuitenkin esitetty väitteitä, että nykyisten kolmekymppisten sukupolvi olisi ensimmäinen, joka elintaso ei enää yltäisi vanhempiaan korkeammalle. Tähän ei ainakaan enemmistö kyselyn 35-44 –vuotiaista usko. Heistä 60 prosenttia arvioi, että heidän saavuttaessa eläkeikänsä heidän elintasonsa on vähintään samalla tasolla kuin vanhemmillaan. Sen sijaan kyselyn 25-34 –vuotiaista vastaajista samaan uskoi enää 49 prosenttia vastaajista.

-Reaalitulojen perusteella nykynuorten sukupolvi ei vietä nuoruuttaan heikommassa elintasossa kuin aiemmat sukupolvet. Nuorilla elintason nousu on kyllä jäänyt varttuneempia ikäluokkia maltillisemmaksi, eli nykynuoret joutuvat aloittamaan elinkaaritulojensa kerryttämisen niukemmista tuloista verrattuna kaikkiin kotitalouksiin. Terve selitys olisi opiskelun yleistyminen ja pidentyminen, mikä investoinnin tapaan maksaisi itsensä takaisin, mutta elämänkaarella vain aiempaa myöhemmin, Nummiaro sanoo.

-Epätervettä olisi sukupolvien välisen tasapainon laajempi järkkyminen. Peräkkäisten kriisien ja alhaisemman kasvun rasittamat nuoret voivat jäädä heikompaan asemaan kuin vanhemmat, jo työmarkkinoihin kiinnittyneet ikäluokat. Taantumissa muutamat ikäluokat voivat jäädä väliinputoajiksi (kuten pankkikriisissä 1990-luvun alussa), mutta siirtymässä alhaisen kasvun maailmaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus voi laajemminkin muodostua yhteiskunnalliseksi haasteeksi. Tällaisessa murroksessa myös absoluuttisesti vanhempiaan köyhempien sukupolvien muodostuminen voi olla mahdollista, ainakin perinnönjakoon saakka. Yhä useamman kohtalo olisi jäädä vanhempiaan köyhemmäksi.

Nummiaro muistuttaa, että kyselyssä tiedusteltiin elintasoa eläkkeelle jäädessä, eli elinkaaren aktiivisen työvaiheen jälkeen. Elintaso muodostuu ansaitusta eläkeoikeudesta ja kertyneestä varallisuudesta, joka puolestaan määräytyy työuran elinkaarituloista, niistä tehdyistä säästöistä ja asunto- ja sijoitusmarkkinatuotoista. Eläkeikä voi myös joustaa, jos taloudellinen tilanne on riittämätön.

-Työskentelemällä pidempään joutuu tinkimään vapaa-ajastaan, mutta voi vahvistaa vanhuuden elämänturvaa sekä isomman eläkkeen että omien säästöjen kautta. Sijoittamista kannattaa jatkaa eläkkeelläkin, jolloin puskuri kestää pidempään.

Nuorissa on paljon toiveikkuutta

LähiTapiolan selvityksen mukaan kymmenen viime vuoden aikana koetut talouskriisit ovat osuneet erityisesti nykyisten kaksi- ja kolmekymppisten ikäpolveen. Sen sijaan muut ikäpolvet ovat selvinneet vähemmällä. Reaalisesti tulot ovat kasvaneet kaikissa tuloluokissa pitkällä ajalla, mutta menetetyllä vuosikymmenellä eli vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen nuorimpien ikäluokkien tulot ovat jämähtäneet paikoilleen.

-Nykyisiä noin kaksikymppisiä on kutsuttu ”epävarmuuden sukupolveksi”. He ovat kasvaneet menetetyn vuosikymmenen varjoissa ja saavat kannettavakseen aiempien sukupolvien sivuuttamat kollektiiviset vastuut eli ilmastonmuutoksen torjunnan ja julkisen talouden kestävyysvajeen poistamisen kustannukset (isomman verotaakan muodossa tai julkisten palvelujen leikkauksina, jolloin joutuisi itse maksamaan terveydenhuollon). Lisäksi koronakriisi vaikeuttaa lähtökohtia lisäämällä julkista velkaa ja heikentämällä heidän työuran alkutaivalta, Nummiaro pohtii

-Epävarmuuden keskellä nuoret tuntuvat realistisen toiveikkailta. 15-24 –vuotiaista vain 19 prosenttia uskaltaa uskoa parempaan elintasoon, mutta lisäksi 35 prosenttia uskoo vähintään samaan. Huoltosuhteen noustessa elintason kehittyminen nojaa yhä vahvemmin tuottavuuden kasvuun, joka on hidastunut viime vuosikymmeninä.

Nummiaron mukaan uusia ideoita on aiempaa vaikeampi keksiä tai ainakin ne vaativat enemmän tutkimuspanostuksia. Teknologinen kehitys ei suinkaan ole pysähtymässä, esimerkiksi keinoälyltä ja robotiikalta odotetaan paljon. Koronan aiheuttama digiloikka ja elvytyspakettien investoinnit voivat lisätä tuottavuuden kasvua.

-Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta ei luultavasti vaadi kulutuksen ja aineellisen elintason tietoista pudottamista, vaan vastuullisia valintoja ostonkoriin ja sijoitussalkkuun sekä kasvua tukevia investointeja jo tunnettuihin vihreisiin teknologioihin.

Nuoret rakentavat varallisuuttaan useammasta kivijalasta

Varallisuuden rakennuspalikat näyttävät suomalaisilla pysyvän hyvin samanlaisina vuodesta toiseen. Enemmistö rakentaa varallisuutensa kolmen kivijalan varaan: oma asunto, muhkea pankkitili ja auto.

Kolme varallisuuden kivijalkaa olivat myös ne, joista kyselyn vastaajat uskoivat varallisuutensa pääosin koostuvan, kun he ovat 50 –vuotiaita.

Kolme varallisuuden kivijalkaa eivät kuitenkaan ole ainoita rakennuspalikoita. Alle 45 –vuotiaista vastaajista suuri joukko uskoo varallisuutensa rakentuvan myös rahasto-osuuksista ja osakkeista.

Muutos ajattelussa varallisuuden rakennuspalikoista näkyy selvästi kyselyn vanhempien ja nuorempien välillä. Kyselyn eläkeläisvastaajista vain pieni osa muisteli, että he olisivat nuorempina miettineet osake- tai rahasto-omistuksia. Sen sijaan kyselyn nuoremmissa vastaajissa oli suurempi osuus heitä, jotka uskoivat omistavansa 50 –vuotiaina enemmin rahasto-osuuksia tai osakkeita kuin esimerkiksi kesämökin.

Kuvan lähde: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com