Sijoittamisen psykologiaa: Tulos vai prosessi?

Eräs myös sijoittajaa vaaniva inhimillinen virhe on että arvostamme jälkeenpäin päätöksen hyvyyttä lopputuloksen mukaan, ei niinkään hyvän päätöksentekoprosessin mukaan.

Jos sijoituspäätös sattumalta johti voittoon toimimme vastakin samoin. Tämä on vaarallista jos sattumalla on suuri osuus lopputulokseen.

Tehdään ajatuskoe: Miljoona ihmistä ennustaa kvartaalin alussa kolikkoa heittämällä onko pörssi-indeksi kvartaalin lopussa korkeampi vai matalampi kuin alussa. Keskimääräisen nousun unohtaen kaikilla on joka kerta 50% todennäköisyys osua oikeaan. Neljän vuoden kuluttua joukossa on 6 "huippusijoittajaa" jotka ovat joka kerran osuneet oikeaan. Kannattaako seuraavalla kvartaalilla seurata heidän esimerkkiään? Ei tietenkään. Kolikonheitto ei ole järkevä prosessi päätellä jotakin tulevaisuudesta vaikka näillä henkilöillä on hyvä "track record".

Ihmisaivot on viritetty etsimään kuvioita, myös silloin kuin sellaisia ei ole.

Päinvastainen tapaus tulee eteen jos harkitun analyysin jälkeen teemme sijoituspäätöksen joka johti tappioon. Tämä ei tarkoita että analyysiä ei kannata tehdä vaikka sattuma ei tällä kertaa ollut puolellamme.

Homo Economicus neuvoo: Palaa päätöksentekomenetelmääsi jälkeenpäin. Ovatko perusteet järkeviä? Jos ovat, jatka vain niiden käyttöä lopputuloksesta huolimatta. Tapahtuiko päätös kepein perustein? Harkitse silloin uudestaan toimintatapojasi, ihan riippumatta siitä että tällä kertaa satuit voittamaan.

Eräs myös sijoittajaa vaaniva inhimillinen virhe on että arvostamme jälkeenpäin päätöksen hyvyyttä lopputuloksen mukaan, ei niinkään hyvän päätöksentekoprosessin mukaan.

Jos sijoituspäätös sattumalta johti voittoon toimimme vastakin samoin. Tämä on vaarallista jos sattumalla on suuri osuus lopputulokseen.

Tehdään ajatuskoe: Miljoona ihmistä ennustaa kvartaalin alussa kolikkoa heittämällä onko pörssi-indeksi kvartaalin lopussa korkeampi vai matalampi kuin alussa. Keskimääräisen nousun unohtaen kaikilla on joka kerta 50% todennäköisyys osua oikeaan. Neljän vuoden kuluttua joukossa on 6 "huippusijoittajaa" jotka ovat joka kerran osuneet oikeaan. Kannattaako seuraavalla kvartaalilla seurata heidän esimerkkiään? Ei tietenkään. Kolikonheitto ei ole järkevä prosessi päätellä jotakin tulevaisuudesta vaikka näillä henkilöillä on hyvä "track record".

Ihmisaivot on viritetty etsimään kuvioita, myös silloin kuin sellaisia ei ole.

Päinvastainen tapaus tulee eteen jos harkitun analyysin jälkeen teemme sijoituspäätöksen joka johti tappioon. Tämä ei tarkoita että analyysiä ei kannata tehdä vaikka sattuma ei tällä kertaa ollut puolellamme.

Homo Economicus neuvoo: Palaa päätöksentekomenetelmääsi jälkeenpäin. Ovatko perusteet järkeviä? Jos ovat, jatka vain niiden käyttöä lopputuloksesta huolimatta. Tapahtuiko päätös kepein perustein? Harkitse silloin uudestaan toimintatapojasi, ihan riippumatta siitä että tällä kertaa satuit voittamaan.

One thought on “Sijoittamisen psykologiaa: Tulos vai prosessi?

  1. Asiaa!

    Tämä juttu olikin ikään kuin minulle tarkoitettu. Välillä tosiasiat unohtuvat ja hype valtaa intrapelurin mielen varsinkin voittoputken aikana.

    Eräät viisaammat ovat sanoneet, että "plan your trade and trade your plan". Viisaasti sanottu.

     

    t. SKiller

Comments are closed.

Related Posts

Salkun rakenne

Piksun ammattilaisten omat henkilökohtaiset salkut esittelyssä

Piksun analyysit osion viisi salkkua tarjoavat julkisuuteen oikeiden ammattilaisten henkilökohtaiset salkut:

SERGION LISTA

”Sergion lista” keskittyy pohjoismaiden ja USA:n markkinoille.  Sergion listalle valitaan yrityksiä, jotka saavat hyviä

Salkun rakenne Sijoittaminen

Vahvan taseen omaavat yritykset ovat kriisinkestäviä

Suomalaisten yritysten kriisinkestävyydestä saa vertailukelpoista tietoa tutkimalla Piksun ”TYÖKALUT -> TASETIETOJA”  osiota. Suhdeluvut, kuten omavaraisuusaste, maksuvalmius, liikearvosuhde, nettovelkaantumisaste ja nettovelkojen suhde markkina-arvoon antavat tietoa erityisesti