Sijoittamisen psykologiaa: Tulos vai prosessi?

Eräs myös sijoittajaa vaaniva inhimillinen virhe on että arvostamme jälkeenpäin päätöksen hyvyyttä lopputuloksen mukaan, ei niinkään hyvän päätöksentekoprosessin mukaan.

Jos sijoituspäätös sattumalta johti voittoon toimimme vastakin samoin. Tämä on vaarallista jos sattumalla on suuri osuus lopputulokseen.

Tehdään ajatuskoe: Miljoona ihmistä ennustaa kvartaalin alussa kolikkoa heittämällä onko pörssi-indeksi kvartaalin lopussa korkeampi vai matalampi kuin alussa. Keskimääräisen nousun unohtaen kaikilla on joka kerta 50% todennäköisyys osua oikeaan. Neljän vuoden kuluttua joukossa on 6 "huippusijoittajaa" jotka ovat joka kerran osuneet oikeaan. Kannattaako seuraavalla kvartaalilla seurata heidän esimerkkiään? Ei tietenkään. Kolikonheitto ei ole järkevä prosessi päätellä jotakin tulevaisuudesta vaikka näillä henkilöillä on hyvä "track record".

Ihmisaivot on viritetty etsimään kuvioita, myös silloin kuin sellaisia ei ole.

Päinvastainen tapaus tulee eteen jos harkitun analyysin jälkeen teemme sijoituspäätöksen joka johti tappioon. Tämä ei tarkoita että analyysiä ei kannata tehdä vaikka sattuma ei tällä kertaa ollut puolellamme.

Homo Economicus neuvoo: Palaa päätöksentekomenetelmääsi jälkeenpäin. Ovatko perusteet järkeviä? Jos ovat, jatka vain niiden käyttöä lopputuloksesta huolimatta. Tapahtuiko päätös kepein perustein? Harkitse silloin uudestaan toimintatapojasi, ihan riippumatta siitä että tällä kertaa satuit voittamaan.

Eräs myös sijoittajaa vaaniva inhimillinen virhe on että arvostamme jälkeenpäin päätöksen hyvyyttä lopputuloksen mukaan, ei niinkään hyvän päätöksentekoprosessin mukaan.

Jos sijoituspäätös sattumalta johti voittoon toimimme vastakin samoin. Tämä on vaarallista jos sattumalla on suuri osuus lopputulokseen.

Tehdään ajatuskoe: Miljoona ihmistä ennustaa kvartaalin alussa kolikkoa heittämällä onko pörssi-indeksi kvartaalin lopussa korkeampi vai matalampi kuin alussa. Keskimääräisen nousun unohtaen kaikilla on joka kerta 50% todennäköisyys osua oikeaan. Neljän vuoden kuluttua joukossa on 6 "huippusijoittajaa" jotka ovat joka kerran osuneet oikeaan. Kannattaako seuraavalla kvartaalilla seurata heidän esimerkkiään? Ei tietenkään. Kolikonheitto ei ole järkevä prosessi päätellä jotakin tulevaisuudesta vaikka näillä henkilöillä on hyvä "track record".

Ihmisaivot on viritetty etsimään kuvioita, myös silloin kuin sellaisia ei ole.

Päinvastainen tapaus tulee eteen jos harkitun analyysin jälkeen teemme sijoituspäätöksen joka johti tappioon. Tämä ei tarkoita että analyysiä ei kannata tehdä vaikka sattuma ei tällä kertaa ollut puolellamme.

Homo Economicus neuvoo: Palaa päätöksentekomenetelmääsi jälkeenpäin. Ovatko perusteet järkeviä? Jos ovat, jatka vain niiden käyttöä lopputuloksesta huolimatta. Tapahtuiko päätös kepein perustein? Harkitse silloin uudestaan toimintatapojasi, ihan riippumatta siitä että tällä kertaa satuit voittamaan.

One thought on “Sijoittamisen psykologiaa: Tulos vai prosessi?

  1. Asiaa!

    Tämä juttu olikin ikään kuin minulle tarkoitettu. Välillä tosiasiat unohtuvat ja hype valtaa intrapelurin mielen varsinkin voittoputken aikana.

    Eräät viisaammat ovat sanoneet, että "plan your trade and trade your plan". Viisaasti sanottu.

     

    t. SKiller

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Työmarkkinajärjestöt ovat Suomen hallitusta tärkeämmässä asemassa päättämässä Suomen hintakilpailukyvystä

Suomen sisäistä kustannustasoa määrittävät ennen kaikkea työmarkkinjärjestöt palkkaratkaisuissaan. Lähes kaikki kulut ovat toimitusketjun aikana tuotteeseen kertyneitä palkkakustannuksia.

Julkisen sektorin tulonsiirrot ovat nekin epäsuorasti sidottuja yleiseen palkkakehitykseen

Sijoittaminen

Tunnelmia Berkshire Hathawayn yhtiökokouksesta

Seurasin etänä yhtiökokousta osittain. Alla joitakin kommenttejani. Lopussa linkki koko  kokouksen videoon ja siitä tehtyihin tekoäly-yhteenvetoihin.

 

Yhtiökokous on hieman muuttanut muotoaan. CNBC aloitti lähetyksen perinteisesti muutamalla