Palkkaerot kasvussa

 

Palkkaerot ovat Suomessa melko pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Ohessa tilastokeskuksen julkistama graafi Suomalaisten keskiansioista (lähde: tilastokeskus.fi/til/pra/2008/pra_2008_2010-04-09_tie_001_fi.html)

Suomalaisten keskiansiot ovat painottuneet 2000…3000€ välille ja varsin harva meistä ansaitsee varsinaisia ökypalkkoja. Mistä tämä melko kauniin näköinen palkkajakauma varsinaisesti aiheutuu?

Suurimpia selittäviä tekijöitä linenevät:

  • melko hyvä koulutustaso ja koulutusjärjestelmä, joka antaa kaikille hyvät valmiudet työelämään
  • etnisesti ja kulttuurillisesti homogeeninen yhteiskunta, joka arvostaa kaikkien jäsentensä osaamista

Progressiivinen verotus leventää palkkahaitaria

Progressiivinen verotus sen sijaan kasvattaa tuloeroja. Progressiivinen verotus heikentää ylempien tuloryhmien kiinnostusta taloudellisen tuloksen ja työn tekemiseen. Yritykset joutuvat kompensoimaan valtiovallan toimia nostamalla parhaimpien osaajien palkkoja niin, että kiinnostus yrityksen päämääriin säilyy. Toisaalta taas yritykset myös pienentävät huonomman tietotaidon työntekijöiden palkkoja siitä, mitä ne ilman progressiivista verotusta olisivat. Tämä on eräs kansantalouden lainalaisuus, johon on vaikea vaikuttaa. Yrityset toimivat niin, että ne saavat oikean määrän oikeanlaista työvoimaa ja tulevat tällöin aivan automaattisesti kompensoineeksi progressiivisen verotuksen kannustimia väärentävää rakennetta.

Progressiivinen verotus kuitenkin takaa yhteiskuntarauhaa ja tasaa jonkin verran käteen jäävien tulojen määrää. Tuloja tasaavaa vaikutusta on tosin äärimmäisen vaikea arvioida kun ei ole tiedossa sitä missä määrin yritykset toimillaan kompensoivat progressiivista verotusta. Joka tapauksessa progressiivinen verotus:

  • vääristää palkka- ja kannuste- rakennetta ja pienentää tuotannon kasvua
  • rumentaa kuukausiansioiden jakaumaa
  • suuntaa älykkäiden ihmisten aktiivisuutta palkkatulojen pienuuden optimoimiseen
  • tuottaa suuren määrän erilaista "turhaa" ja kenties jopa yhteiskunnan kannalta haitallista työtä veroviranomaisille

Progressiivinen verotus puoltaa paikkaansa, jos tällä tavoin kulutusvoimaa ohjautuu niille nuorille ja dynaamisille henkilöille, joiden kulutustottumukset suuntautuvat tulevaisuuden palveluihin ja tuotteisiin. Pelkään kuitenkin pahoin että progressiivinen verotus ei ole tähänkään tavoitteeseen nähden paras työkalu. Osuvampaan tulokseen päästäisiin suorilla tulonsiirtopalveluilla.

Tuloerot ovat kasvussa

Palkkahaitari on tilastokeskuksen mukaan levenemässä ja naisten palkkataso on hieman lähentynyt miesten palkkatasoa. Leveneminen johtunee seuraavista tekijöistä: 

  • Suomalainen yhtenäiskulttuuri antaa sijaa suuremmalle osaamisen ja kulttuurin diversiteetille
  • Kulttuuri, tietotaito ja palkkataso alkavat yhä enemmän jakautua globaaleihin segmentteihin. Esimerkiksi suomalainen ohjelmoija, laivanrakentaja, lentokapteeni ja elektroniikkainsinööri kilpailevat palkalla ja osaamisella maailmanlaajuisessa yhteisössä projekteista ja työstä. Ja palkkataso asettuu tällöin kansainvälisen tavan mukaiseksi ja meille tuo ulkomainen tapa tarkoittaa leveämpää palkkahaitaria.

Mitä jatkossa?

Olemme jossain määrin voimattomia monien kansantalouden lainalaisuuksien ja kansainvälisen kehityksen suhteen. Uskon kuitenkin, että siirtymällä kohti tasaverotusta ja suurempaa suorien tulonsiirtojen osuutta, päästään osuvampaan yhteiskunnalliseen tulokseen kuin nykyisellä progressiivisen verotuksen ja tulonsiirtojen yhdistelmällä.

 

Palkkaerot ovat Suomessa melko pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Ohessa tilastokeskuksen julkistama graafi Suomalaisten keskiansioista (lähde: tilastokeskus.fi/til/pra/2008/pra_2008_2010-04-09_tie_001_fi.html)

Suomalaisten keskiansiot ovat painottuneet 2000…3000€ välille ja varsin harva meistä ansaitsee varsinaisia ökypalkkoja. Mistä tämä melko kauniin näköinen palkkajakauma varsinaisesti aiheutuu?

Suurimpia selittäviä tekijöitä linenevät:

  • melko hyvä koulutustaso ja koulutusjärjestelmä, joka antaa kaikille hyvät valmiudet työelämään
  • etnisesti ja kulttuurillisesti homogeeninen yhteiskunta, joka arvostaa kaikkien jäsentensä osaamista

Progressiivinen verotus leventää palkkahaitaria

Progressiivinen verotus sen sijaan kasvattaa tuloeroja. Progressiivinen verotus heikentää ylempien tuloryhmien kiinnostusta taloudellisen tuloksen ja työn tekemiseen. Yritykset joutuvat kompensoimaan valtiovallan toimia nostamalla parhaimpien osaajien palkkoja niin, että kiinnostus yrityksen päämääriin säilyy. Toisaalta taas yritykset myös pienentävät huonomman tietotaidon työntekijöiden palkkoja siitä, mitä ne ilman progressiivista verotusta olisivat. Tämä on eräs kansantalouden lainalaisuus, johon on vaikea vaikuttaa. Yrityset toimivat niin, että ne saavat oikean määrän oikeanlaista työvoimaa ja tulevat tällöin aivan automaattisesti kompensoineeksi progressiivisen verotuksen kannustimia väärentävää rakennetta.

Progressiivinen verotus kuitenkin takaa yhteiskuntarauhaa ja tasaa jonkin verran käteen jäävien tulojen määrää. Tuloja tasaavaa vaikutusta on tosin äärimmäisen vaikea arvioida kun ei ole tiedossa sitä missä määrin yritykset toimillaan kompensoivat progressiivista verotusta. Joka tapauksessa progressiivinen verotus:

  • vääristää palkka- ja kannuste- rakennetta ja pienentää tuotannon kasvua
  • rumentaa kuukausiansioiden jakaumaa
  • suuntaa älykkäiden ihmisten aktiivisuutta palkkatulojen pienuuden optimoimiseen
  • tuottaa suuren määrän erilaista "turhaa" ja kenties jopa yhteiskunnan kannalta haitallista työtä veroviranomaisille

Progressiivinen verotus puoltaa paikkaansa, jos tällä tavoin kulutusvoimaa ohjautuu niille nuorille ja dynaamisille henkilöille, joiden kulutustottumukset suuntautuvat tulevaisuuden palveluihin ja tuotteisiin. Pelkään kuitenkin pahoin että progressiivinen verotus ei ole tähänkään tavoitteeseen nähden paras työkalu. Osuvampaan tulokseen päästäisiin suorilla tulonsiirtopalveluilla.

Tuloerot ovat kasvussa

Palkkahaitari on tilastokeskuksen mukaan levenemässä ja naisten palkkataso on hieman lähentynyt miesten palkkatasoa. Leveneminen johtunee seuraavista tekijöistä: 

  • Suomalainen yhtenäiskulttuuri antaa sijaa suuremmalle osaamisen ja kulttuurin diversiteetille
  • Kulttuuri, tietotaito ja palkkataso alkavat yhä enemmän jakautua globaaleihin segmentteihin. Esimerkiksi suomalainen ohjelmoija, laivanrakentaja, lentokapteeni ja elektroniikkainsinööri kilpailevat palkalla ja osaamisella maailmanlaajuisessa yhteisössä projekteista ja työstä. Ja palkkataso asettuu tällöin kansainvälisen tavan mukaiseksi ja meille tuo ulkomainen tapa tarkoittaa leveämpää palkkahaitaria.

Mitä jatkossa?

Olemme jossain määrin voimattomia monien kansantalouden lainalaisuuksien ja kansainvälisen kehityksen suhteen. Uskon kuitenkin, että siirtymällä kohti tasaverotusta ja suurempaa suorien tulonsiirtojen osuutta, päästään osuvampaan yhteiskunnalliseen tulokseen kuin nykyisellä progressiivisen verotuksen ja tulonsiirtojen yhdistelmällä.

Related Posts

Sijoittaminen

Koskisen sektorinsa helmi? Ehkei sittenkään

Helsingin osakeindeksikin vaihteeksi jäähtyy etenkin sitä AI-buumin voimalla nostaneen Nokian ottaessa jo kunnolla osumaa – erittäin hyvästä syystä jos minulta kysytään. Monella sektorilla ja varsinkin meikäläisittäin elintärkeässä metsäteollisuudessa

Sijoittaminen

Omat Rahat katsaus: AI-huuma jo selkeästi ”lapiot ja hakkuut” vaiheessa

Datakeskuksien rakentamiseen tarvittavat välineet ovat nyt huudossa.

Ai-huuma on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Kovimmassa huudossa eivät ole enää suuria AI-investointeja tekevät ”perinteiset” teknojätit kuten Microsoft ja Google.