Valtion 50 Miljardin tasolle kohonnut vuoden 2011 budjettiesitys on noin 8,8 Mrd alijäämäinen kuten alla olevasta valtionvarainministeriön tietojen perusteella tuotetusta kuviosta voimme havaita.

Valtiontalouden tulot sakkasivat jo vuonna 2009 ja silloin otettu lisälaina oli oikea-aikaista elvytystä ja saamme kiittää silloin tapahtunutta valtiontalouden väljentämistä ja velanottoa siitä että lamasta selvittiin näinkin vähin vaurioin. Elvytykselle oli perusteet vielä tämän vuoden alkupuolella, mutta sen jälkeen valtiontaloutta on hoidettu välinpitämättömästi – lähes vaalibudjetti tyylillä.

Suomen ja maailman talous kasvavat nyt jo ripeää vauhtia ja ensi vuonna olla suhdannehuipulla, mutta silti budjetti on velkavetoinen ja liian suureksi mitoitettu. Järkevää taloudenpitoa olisi ollut, jos valtion vuoden 2011 budjetin loppusummaa olisi kasvatettu vuodesta 2008 suurin piirtein inflaation mukaisella nopeudella, mutta tämä ei ole riittänyt Suomen hallitukselle. Ensi vuonna ollaan suhdannehuipulla ja velkaa otetaan reippaasti lisää. Ja maksumiehiksi joutuvat – niin ketkäs muut kuin palkansaajat. Työtä tekevien on joka tapauksessa kannettava nämä kulut ja tässä tapauksessa vielä korkojen kanssa sitten kun ne lankeavat maksettavaksi.

Eikä voi sanoa etteikö valtiovarainministeriötä olisi varoitettu. Julkisessa keskustelussa asiaan ovat ottaneet kantaa muun muassa ETLA, Piksu (jo vuosi sitten lähes saman sisältöisellä artikkelilla kuin tämä) ja kansainvälisillä foorumeilla voimallisesti muun muassa IMF. Ongelma ei ole Suomessa erityisen suuri. Maailmalla on paljon pahempia tapauksia. Mutta meilläkin vaikuttaa sama tendenssi kuin muualla. Valtion budjettia laajennetaan laman ja ehkä vähän vaalienkin takia. Mutta kuluja on vaikea karsia sitten kun niihin on totuttu. Ja niipä lopputulema on se, että valtion taloutta hoidetaan huonosti.

Suomen valtion talous (Tietojen lähde: Suomen Valtiovarainministeriö)

Olisi tietenkin mukavaa jos valtio säästäisi omissa palkkakuluissaan kun kuitenkin merkittävä osa kansasta kärsii laman takia työttömyydestä ja suurentuneiden tuloerojen takia jopa köyhyydestä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Valtion työntekijät olivat parhaiten palkattuja jo ennen lamaa ja valtio on lisäksi korottanut työntekijöidensä palkkoja jopa enemmän kuin muut sektorit. Tältäkään osin ei siis voi sanoa että valtion taloutta olisi hoidettu aivan toivotulla huolellisuudella. Onneksi vaalit ovat ensi vuonna ja valtion talouden hoito monasti paranee heti vaalien jälkeen. Kysehän ei ole siitä että valtion taloudesta olisi huolehdittu erityisen huonosti, mutta paremminkin valtiontaloutta olisi voinut hoitaa.

Keskiansiot (Lähde: Findikaattori)