Kultaan sijoittavat ETF rahastot ovat hintabuumin syy
Kultaan sijoittaminen on tullut helpoksi, ja niinpä kultaan sijoitetaan yhä useammin:
- kultaan voi sijoittaa pörssinoteeratun rahaston kautta (esim. GLD)
- tai suoraan (esim Kultakeskus, Tavex)
Kullan hinta markkinoilla määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kysyntä on viimeisen viiden vuoden aikana ylittänyt tarjonnan ja nimenomaan sijoituskullan kysynnällä on näinä epävarmoina aikoina ollut oleellinen vaikutus hinnanmuodostukseen.
Kullan käyttö maailmassa tonneina (Lähde www.gold.org)
Kullan hintabuumi on kolminkertaistanut kullan hinnan
Kullan hinta viimeisten viiden vuoden aikana (Lähde: gold-quote.net)
Kullan tuotanto ei ole kyennyt reagoimaan kysynnän nopeaan kasvuun ja niinpä kullan hinta on noussut huomattavan korkealle. Kultakaivoksia avataankin tämän johdosta lähivuosina ennätysmäärin.
Elektroniikkateollisuus tarvitsee kultaa laadukkaisiin liittimiin
Kultaa käytetään vähäisempiä määriä teollisuuden tarpeisiin. Teollisuuden ja korukullan kysyntä muodostavat hitaasti reagoivan peruskysynnän, joka takaa että kullalla on aina menekkiä.
Kullan käyttö teollisuudessa tonneina (Lähde: gold.org)
Sijoituskullan kysyntään on vaikuttanut ratkaisevasti kulta ETF rahastojen menestys
Sijoituskullan kysyntään on viime vuosina vaikuttanut kaikkein ratkaisevimmin se, että sitä voi ostaa helposti ja kätevästi pörssistä ETF rahasto-osuuksien muodossa. ETF rahastojen varantoja varten ostetaankin markkinoilta tällä hetkellä yli 617 tonnia kultaa vuodessa ja tämä muodostaa jo lähes puolet sijoituskullan kysynnästä.
Sijoituskullan käyttö tonneina vuodessa (Lähde www.gold.org)
Eli paljon spekulatiivista kysyntää
Siihen viittaa tuo "ETF rahastojen varantoja varten ostetaankin markkinoilta tällä hetkellä yli 617 tonnia kultaa vuodessa ja tämä muodostaa jo lähes puolet sijoituskullan kysynnästä".