OP-Pohjola-ryhmä osallistui EU:n pankkisektorin vuoden 2011 stressitesteihin. Nordea konserniin kuuluva Nordea Pankki Suomi ja Danske Bank -konserniin kuuluva Sampo Pankki osallistuivat testiin emoyhtiöidensä kautta.

OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus säilyy hyvänä stressiskenaarion molempina vuosina.

Testissä sovellettu rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen mukainen Core Tier 1 -suhde laskee 11,5 prosenttiin vuoden 2011 lopussa ja on 11,6 % vuoden 2012 lopussa. Core Tier 1 -suhde ylittää huomattavasti testissä EU:n vähimmäistavoitetasoksi asetetun 5,0 prosentin rajan. Lisäksi kokonaisvakavaraisuus pysyy testin kaikissa vaiheissa merkittävästi lakisääteisen 8,0 prosentin minimivaatimuksen yläpuolella.

EU:n stressitestissä Nordea ja Danske Bank -konserneja arvioitiin kokonaisuutena, ja myös niiden vakavaraisuus pysyy testissä hyvänä. Stressiskenaariossa vuoden 2012 lopussa Core Tier 1 -suhde on Nordealla 9,5 % ja Danske Bankilla 13,0 %. Suomessa sivuliikkeinä toimivat Svenska Handelsbanken ja Skandinaviska Enskilda Banken myöskin läpäisivät testin.

Finanssivalvonnan mukaan stressitestin tulosten perusteella ei ole tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin Suomen pankkisektorin vakauden turvaamiseksi.

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) koordinoi stressitestin toteutusta tiiviisti

Stressitesti valmisteltiin EBAn piirissä. Tähän työhön Suomesta osallistuivat Finanssivalvonta ja Suomen Pankki. Kansalliset valvojat toteuttivat testin noudattaen EBAn laatimaa yksityiskohtaista ohjeistusta. EBA puolestaan toimi tiiviissä yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP), Euroopan komission ja Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) kanssa testin valmistelussa.

Finanssivalvonta ja OP-Pohjola-ryhmä tekivät laskelmat yhteistyönä hyödyntäen pääosin Finanssivalvonnan jatkuvassa valvonnassa saamaa tietoa. Laskelmat ovat Finanssivalvonnan varmentamat ja hyväksymät.

EU:n vuoden 2011 stressitestin tulokset julkistettiin 90 pankista. Testi kattaa noin 65 % EU:n pankkisektorista taseen loppusummalla mitattuna ja vähintään 50 % jokaisen EU-maan pankkisektorista.

Stressitestin tavoitteena kattava arvio pankkien riskinkantokyvystä

Stressitestin tavoitteena on arvioida pankkien vakavaraisuuden kestävyyttä ja mahdollisia lisäpääomitustarpeita ennusteita ankarampien, mutta kuitenkin mahdollisten toimintaympäristön muutosten suhteen. Testin tavoitteena on kattaa pankkien riskit mahdollisimman laajasti. Stressitestin metodiikka on kuvattu liitteenä olevassa raportissa.

Testi perustuu oletukseen, että EU:n jäsenvaltio ei ajaudu maksukyvyttömyyteen. stressiskenaarioon sisältyy kuitenkin valtionlainakorkojen nousuun ja valtioiden luottoluokitusten laskuun perustuva laskelma pankkien kaikkiin valtionlainasijoituksiin sisältyvistä arvonalentumisriskeistä. Pankkien kaupankäyntivarastoon (trading book) kirjattujen valtionlainojen osalta arvioidaan korkojen nousun aiheuttamasta markkina-arvojen laskusta johtuvat tappiot. Pankkien rahoitustaseessa (banking book) oleviin valtioriskeihin kohdistetaan luottoluokitusten laskuun perustuva varauksenluonteinen arvonalentumiskirjaus. Testin yhteydessä julkistetaan lisäksi laajasti tietoja pankkien valtionlainasaamisista, mikä mahdollistaa erilaisten skenaarioiden käytön riskien arvioinnissa.

Testissä laskettiin stressiskenaarion mukaisen kehityksen vaikutus pankkien rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen suhteeseen (nk. Core Tier 1 –suhde). Pankeilta vaaditaan aiempaa vahvempaa riskinkantokykyä, koska testissä Core Tier 1 -suhteen vähimmäistavoite (5 %) on lakisääteistä vähimmäisvaatimusta tiukempi ja vaativampi kuin viime vuonna käytetty vakavaraisuustavoite. Core Tier 1 –suhdeluku huomioi ainoastaan pankkien kaikkein korkealaatuisimmat osakepääomanluonteiset pääomaerät.

Stressitestien julkistaminen pankkikohtaisesti on nähty tarpeelliseksi EU:n finanssimarkkinoilla jatkuvan epävarmuuden vuoksi. ”Stressitestillä lisätään markkinoiden tietämystä pankkien riskeistä ja riskinkantokyvystä ja siten vahvistetaan luottamusta EU:n rahoitusjärjestelmän toimintaan”, apulaisjohtaja Jukka Vesala toteaa.

Laskelmien yhdenmukaisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota

Laskelmien yhteensopivuus EBAn ohjeistuksen kanssa arvioitiin huolellisesti EBAssa useammassa vaiheessa ja riippumattomalla tavalla. Tämä oli yksi keskeinen parannus vuoden 2010 stressitestiin verrattuna. EBAssa sovittiin myös tietyistä yksinkertaistavista oletuksista (benchmarks), joiden perusteella laskelmia tarkistettiin, vaikka nämä olettamat eivät täysin soveltuisikaan pankkikohtaisiin erityistilanteisiin. Stressiskenaarion vaikutuksia kuvaavia laskelmia voidaan siten pitää tiukkoina.