Vuoden 2017 opintotukiuudistus lyhensi opiskeluaikoja ja lisäsi yksilön arvostusta saamaansa koulutusta kohtaan

Yhteiskunta

Pääministerin, Juha Sipilä ja eurooppa, kulttuuri ja urheiluministeri Sampo Terho aloitteesta tehty vuoden 2017 opintotukiuudistus on esimerkki onnistuneesta politiikasta. Opinnot ovat tehostuneet, valmistuneita on enemmän ja opiskelijan arvostus koulutusta kohtaan on kasvanut.

Uudistuksen pääsisältönä oli:

  • Opintolainaa saa helpommin ja enemmän. Yksilöllä on itsellään enemmän vastuuta siitä miten hän taloutensa rakentaa.
  • Opintotukea saa vähemmän
  • Valtion takaamaa opintolainaa saa enää lyhyemmän ajan (kannustaa valmistumaan)
  • Opiskelijat tulivat yleisen asumistuen piiriin ja heitä ei enää kohdella tässä suhteessa eri tavalla (huonommin) kuin muita

Uudistuksen jälkeen opiskelijan on kannattanut valmistua ja siirtyä työelämään nopeammin. Opintolaina kun on joka tapauksessa lainaa, joka pitää maksaa takaisin.  Opiskelijalle jää itselleen myös suurempi vastuu itsestään ja taloudestaan ja opinnoistaan ja myös siitä että opinnot suuntautuvat ammattiin, jonka avulla opintolainoista pystyy suoriutumaan. Tämä on lisännyt oman koulutuksen arvostusta.

Opintolainakanta lähti uudistuksen seurauksena vuonna 2017 kasvuun ja kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Kevätlukukauden opintolainaerän tullessa nostettavaksi tammikuussa 2022 opintolainoja nostettiin poikkeuksellisen paljon, lähes 350 milj. euroa. Tämä on lähes 7 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan ja kuukausitasolla tarkasteltuna eniten läpi opintolainahistorian. Vuonna 2017 voimaan tulleesta opintotukiuudistuksesta seurasi, että opiskelijat alkoivat nostaa aikaisempaa enemmän valtion takaamaa opintolainaa, mikä on kasvattanut opintolainanostojen määrää selvästi. Viime vuosina sekä opintolainanottajien määrän kasvu että alhainen korkotaso ovat myös kasvattaneet nostojen määrää entisestään. Uusien opintolainanostojen keskikorko oli 0,09 % tammikuussa 2022.

Uudistus osoittaa että Suomen eduskunta osaa tehdä myös hyvää työtä.

Lisää tietoa:

Kuvan lähde: wikimedia

 

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas