Pörssi sukeltaa vielä 20% lisää jos valtiot kaatuvat velkoihinsa ja Euro hajoaa

Pörssikurssit ja kuluttajien luottamus ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Saksan pörssi-indeksi ja Euroopan kuluttajien luottamus (alla) ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana käyttäytyneet hyvin samalla tavalla ja jos ymmärtää kuluttajaa, niin tietää miten pörssissä tulee menemään.

Kuluttajien luottamus ja Saksan pörssi-indeksi (Lähteet: Suomen Pankki, Yahoo Finance)

Saksan pörssi on viime viikkojen aikana syöksynyt ja niin on myös Euroopan kuluttajien luottamus. Suomalainen kuluttaja on ollut keski-Eurooppalaista sisartaan edellä.  Kuluttajien luottamus ja pörssi lähtivät täällä laskuun jo hyvän aikaa ennen muuta Eurooppaa. Tästä on ollut meille suoranaista rahallista hyötyä. Me olemme osanneet ennakoida.

Mutta mitä tapahtuu jatkossa? Kuinka syvälle mennään ja kuinka pitkä kuoppa tästä tulee? Tähän on vaikea vastata. Saksan DAX indeksillä on matkaa vuoden 2009 pohjiin vielä 23% ja Suomen pörssillä 28% eikä kukaan tiedä vaikka kolkuttelisimme vielä kerran noita tuomiopäivän pohjalukemia. Toivotaan, että maailman pankki- valuutta- ja valtiotalous- järjestelmät kestävät kaatumatta niin ettei enää tarvitsisi nähdä noin suurta pudotusta.

4 thoughts on “Pörssi sukeltaa vielä 20% lisää jos valtiot kaatuvat velkoihinsa ja Euro hajoaa

  1. Mutta kumpi on ensin?

    Ennakoiko kurssit tulevia kuluttajien asenteessa olevia muutoksia vai aiheuttaako kuluttajien asenteissa olevat muutokset liikkeen?

    1. Kaikki taloudellinen toiminta alkaa kuluttajien kysynnästä

      Kaikki taloudellinen toiminta lähtee kysynnästä – kuluttajien halusta ostaa. Harmi vaan, että kuluttajien tilannetta on vaikea mitata realiaikaisesti. Viivettä syntyy kuukausi tai pari. 

      Pörssikurssit reagoivat yleensä lähes samanaikaisesti kuin kuluttajien luottamusindikaattorit julkaistaan. Myös yritykset alkavat nähdä tilanteen varastoissa ja menekissä samaan aikaan kuluttajien luottamusindikaattoreiden julkistusten kanssa. Niilläkin on oma sisäinen viiveensä.

      Mutta kyllä kuluttajien luottamusindikaattori on silti tärkeä. Pörssit heiluvat monasti kaikenlaisista syistä, mutta jos kuluttajien luottamus kääntyy alas samaan aikaan kuin pörssi niin silloin on tosi kysymyksessä ja kannattaa huolestua. Ja sama on myös toisin päin. Jos kuluttajien luottamus kääntyy ylös, niin silloin on myös pörssissä iloista aikaa. Jos kuluttajien luottamus on kasvussa niin silloin ei pörssin pienistä kuopista kannata välittää ja siihen käyttöön kuluttajien luottamusindikaattori mielestäni yleensä mitä parahin työkalu.

      Kai

      1. Osakekursseja ennustaa GNH eli kansan brutto-onnellisuus

        Näin ainakin kertoo Yigitcan Karabulut tutkimuspaperi “Can Facebook Predict Stock Market Activity?”

        Kansan brutto-onnellisuus GNH Gross National Happiness saadaan Facebookin kirjoituksista mittaamalla onnellisuutta merkitsevien ja onnettomuutta merkitsevien sanojen erotuksen muutosta.

        Tutkimusjakson keskimääräinen GNH oli -0.017 ja samalta ajalta osakeindeksin tuotto oli -0.004%. Mutta korkeamman onnellisuuden jaksoina kurssit kehittyivät hyvin: Yhden standardipoikkeaman lisäys GNH:ssa kasvatti seuraavan päivän osaketuoton 0.12%:iin.

        Tutkimusta on ruodittu lisää CXO Advisory palstalla ja sen lopputulema on: 
        "In summary, evidence from simple tests on available data indicates little or no power for changes in Facebook Gross National Happiness for the U.S. to predict U.S. stock market returns."

        Pekka

      2. Kuulostaa järkevältä. Ihmiset

        Kuulostaa järkevältä. Ihmiset näkevät arvoa unelmissa, mielikuvissa, sosiaalisessa elämässä ja kaikessa muussakin silloin kun he kokevat olevansa turvassa ja onnellisia. Silloin nauru helähtää ja alkaa syntyä yhteistä arvostusta, arvoa ja loppujen lopuksi syntyy myös rahallista arvoa.

        Mutta prosessi taitaa olla aika pitkä ja arvo kasvaa ja kiinnittyy koko kulttuuriin jossa elämme. Ja facebook mittaukset tavoittavat siitä osan. Mutta en ihmettelisi jos facebook mittaukset tavoittaisivat siitä kuitenkin aika pienen osan ihan niin kuin tuo siteeraamasi tutkimus antoi ymmärtää.

        Kai

Comments are closed.

Related Posts