Kulta on aina nostanut tunteita monesta syystä. Se on siitä erikoinen arvometalli, että sillä ei juuri ole muuta käyttöä kuin vain omistaminen. Sitä tarvitaan hyvin vähän minkään asian tekemiseen eli sen hinta tai oikeastaan arvo syntyy uskosta sen arvon pitävyyteen. Kun reaalimaailman arvot romahtavat, niin päähän voi jäädä arvo jostakin psykologisesta kullan arvosta. Kultaa ja hopeaa verratessa on myös muistettava niiden historia eri valuuttojen perustana. 1800-luvulla useiden maiden valuutta perustui hopeaan ja siksihän monien valuuttojen nimet ovat suoraan painoyksikköjä. Sittemmin kulta syrjäytti hopean rahan perusmetallina vaikka monia hopeakolikkoja lyötiin vielä senkin jälkeen. Suomessakin oli vielä 60-luvulla hopeamarkka.

Hopea oli pitkään hyvin arvokasta verrattuna kultaan, koska sitä on teknisesti vaikeampi kaivaa kuin kultaa. Et voi löytää hopeaa muutaman kilon palasta luonnosta, kuten kultahippuja voi onnella löytää.

Pitkän aikavälin suhteellinen hinta kertoisi, että kullan hinnan pitäisi laskea reilusti tai hopean nousta. Kullan inflaatiosuoja on hieman arveluttavaa.

Korjasin yllä kullan hinnan inflaatiolla ja huomaamme tästä pienestä kuvasta, että meillä on ollut yli 100 vuoden jakso milloin kulta ei ole antanut inflaatiosuojaa 1864–1979.

Kaivosteollisuudessa ja muutenkin teollisuudessa on tapahtunut radikaaleja muutoksia joten hopean ja kullan suhteellista hintaa pitää tutkia lyhyemmällä ajalla. Lyhyelläkin ajalla on tapahtunut suuria hintavääristymiä. 1970-luvulla Yhdysvallat irtaantui kultakannasta ja 1980-luvun alussa Huntin veljekset nurkkasivat maailman hopeamarkkinat. Joten me voimme tutkia asiaa jollain lailla järkevästi vuosina 1983–2011. Alla olevaan kuvaan olen taas piirtänyt kulta/hopea suhteen 1983–2010.

Voisin äkkiä väittää, että molemmat tuotteet ovat yhtäläisesti hinnoiteltu, eli niiden välillä voi tehdä spreditreidausta, mikäli niillä on hyvä korrelaatio.

Yllä olevan kuvan yläosassa on verrattu kultaa, hopeaa ja S&P 500 indeksiä ja kuvan alaosassa kullan ja hopean 50 päivän korrelaatiota. Huomaa, että tein kiusalla kuten valtaosa muistakin markkinakommentaattoreista klassisen virheen, eli lasken korrelaatiossa useaan kertaan samat pisteet. Mutta kaikesta kiusanteosta huolimatta huomaamme, että korrelaatio on kullan ja hopean kanssa varsin iso. Yleensä on niin, että spreditreidausta ei kannata harjoittaa, jos korrelaatio on alle 70 %. Näillä jalometalleilla, vaikka historiallinen korrelaatio on korkea, on toinen klassinen virhe. Niiden hintariskijakauma on erilainen, mutta se on paljon parempi kuin kullan ja osakemarkkinan hintariskijakauma.