Danske Bank: Reaalipalkat laskevat ja työntekijät kurjistuvat tänä vuonna

Talous Yhteiskunta

Danske Bank laskee kuluvan vuoden talouskasvuennustetta reilun prosenttiyksikön 1,7 prosenttiin.  Palkansaajan reaalinen elintaso ja ostovoima heikkenevät  inflaation syödessä palkankorotusten vaikutuksen.  

”Vuoden 2022 alussa Suomen talouskasvu näytti jatkuvan pirteänä, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainassa heikentää vientiä, lisää epävarmuutta ja nostaa inflaatiota. Pääskenaariossa odotamme bruttokansantuotteen nousevan 1,7 prosenttia tänä vuonna. Vuoden keskivaiheilla maan talous käy teknisessä taantumassa, kun ennusteemme mukaan talous kutistuu kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Talous kasvaa taas vuonna 2023 2,0 prosenttia, minkä jälkeen kasvu hidastuu”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Myös huomattavasti heikompi talouskehitys on mahdollista, jos sota laajenee.

”Sodan laajeneminen tai energiakriisin aiheuttama taantuma euroalueella ajaisivat Suomenkin syvään taantumaan. Pessimistisemmässä skenaariossa Suomen talous supistuu liki 2 prosenttia vuonna 2022. Vaikutusten mittakaavan ja keston arviointi on erittäin hankalaa, mutta odotamme Suomen talouden kestävän kriisin suhteellisen hyvin.”

Vuonna 2022 inflaatio iskee myös suomalaisten kukkaroon, sillä Danske Bank ennustaa ansiotason nousevan keskimäärin 2,8 prosenttia, kun inflaatio nousee 4,4 prosenttiin. Inflaatiota ovat nostaneet talouden elpymisen tuoma lisäkysyntä ja ongelmat tuotantoketjussa. Nyt sota Ukrainassa nostaa esimerkiksi energian ja elintarvikkeiden hintoja entisestään.

”Joidenkin kuluttajien ostovoima heikkenee 2022, mutta melko vakaa työllisyys ja kertyneet säästöt auttavat lisäämään kulutusta maltillisesti koronarajoitusten poistuessa. Kilpailijamaiden työvoimakustannusten maltillinen nousu ja epävakaa talousnäkymä kuitenkin rajoittavat palkannostovaraa. Odotamme inflaation tasaantuvan 2 prosenttiin vuonna 2023.  Ennustamme ansiotason nousevan 2,6 prosenttia ensi vuonna, mikä ylittää inflaation.”

Asuntomarkkinoilla Ukrainan kriisi aiheuttaa varovaisuutta.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa lykätä asuntohaaveiden toteuttamista ja kauppamäärät vähenevät ainakin hetkellisesti. Asuntomarkkinoiden tilanne on arviomme mukaan edelleen vakaa, ja hintojen voi odottaa nousevan hiukan etenkin kasvukeskuksissa.”

Korkoja nostetaan myös Euroopassa

Maailmantalouden näkymä muuttui synkemmäksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Epävarmuus iskee investointeihin ja kuluttajiin, inflaatio kiihtyy ja kauppavirrat muuttuvat. Venäjän talous taantuu. Suurista markkina-alueista EU kärsii tilanteesta eniten. Yhdysvalloissa ja Kiinassa talouskasvu jatkuu melko hyvää vauhtia. Samaan aikaan nouseva inflaatio tuo paineita korkojen nostolle. Euroopan keskuspankin kannalta tilanne on erityisen haastava, sillä se joutuu nyt ottamaan huomioon sekä riskin hidastuvasta talouskasvusta että kiihtyvästä inflaatiosta.

”Ohjauskorkoja nostetaan etenkin Yhdysvalloissa, mutta odotamme myös EKP:n nostavan talletuskorkoa joulukuussa 2022. Mikäli inflaatio kiihtyy vielä odotettuakin voimakkaammin, koronnosto on mahdollinen jo syyskuussa. Korot voivat toki nousta enemmänkin, mutta suomalaiset ovat viime kuukausina suojanneet merkittävän osan vaihtuviin viitekorkoihin liittyvästä korkoriskistä, mikä vakauttaa markkinaa, jos markkinakorot nousisivat. Pääskenaariossa asuntolainojen korot pysyvät Suomessa varsin matalina 2022-2023”, sanoo Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen.

 

 

Kuvan lähde: Pixabay / suvajit

Related Posts