1.9. 1939 asti Puola oli välttänyt ärsyttämästä omaa suurta naapuriaan Saksaa pitäytymällä mobilisaatiosta. Saksa murskasi eräänlaiseksi toisen luokan suurvallaksi lasketun Puolan 2,5 viikossa.

Puolan esimerkki silmiensä edessä Suomi toimi toisin. Kun Paasikivi lähti Moskovaan neuvottelemaan, Suomi mobilisoi lokakuun puolivälissä 1939. Suomelle jäi 1,5 kuukautta aikaa korjata miesten siviilivaatetuksen suurimpia puutteita (itse sodassa suom. joukot kärsivät runsaista paleltumisista kaikesta huolimatta). Asemia voitiin linnoittaa, joukkoja harjoittaa ja aivan erityisesti kaikki saattoivat henkisesti asennoitua siihen, että näillä miehillä näissä asemissa kuka ties taisteltaisiinkin.

Puolan 1939 tavoin Ukraina 2022 laiminlöi mobilisaation, jonka takia en niin kauheasti innostu Zelenskyille mediassa tyrkytetystä ”sankaripresidentin” tittelistä.

Median mukaan Venäjä on Ukrainaa vastaan keskittänyt noin sata BTG:tä, joissa kussakin on vain 200 kiväärimiestä jalkaväkeä. Sillä voimalla pitäisi Ukrainan miljoonakaupungit miehittää kokonaisvahvuuden ollessa ehkä vajaat 200.000 miestä.

1939 NL:n divisioonassa oli noin 7000 kiväärimiestä ja divisioonia oli Suomea vastassa lopulta vajaa 50 kokonaisvahvuuden lähetessä yhtä miljoonaa miestä eli kyllä Stalin hyökkäsi Suomeen massiivisesti. Ja ukrainalaisia on kymmenkertaisesti suomalaisiin verrattuna.

BTG on yhdistetty jvpataljoona ja tykistöpsto. Tykistö on Venäjän vahvin ase Ukrainassa, talvisodan aikaista tehokkaampaa, mutta lukumäärältään vain kolmannes v. 1940 putkista. Tykistöllä ei kaupunkeja miehitetä, vaan ainoastaan tuhotaan.

Miten näitä faktoja sitten pitäisi tulkita nykyisyyden ja tulevaisuuden tarpeisiin.

Väitän, että Suomen ratkaisu mobilisaatiosta lokakuun puolivälissä 1939 oli TÄRKEIN ASIA Suomen sotahistoriassa 1939 – 44, asian joka sopisi paremmin tiedostaa. Päätöksiä pitäisi päättäjien osata tehdä, muuten ei kannattaisi poliitikoksi ryhtyä.

Aikaisen mobilisaation tuoman edun jälkeenkin Suomen armeija oli 13.3. 1940 murtumaisillaan. Tieteellisesti pätevimmin se lienee osoitettu Lasse Laaksosen väitöskirjassa.

Eli sota oli hyvin kaukana leikistä. Tämä olisi hyvä kaikkien niiden muistaa, jotka höpisevät 1:10 suhdeluvuista.

Stalin ilmaisi valmiutensa neuvotella Rytin hallituksen kanssa jo tammikuun lopussa 1940, eli varsinaisesti koko Suomea uhkasi miehitys NL:n sodanpäämääränä vain kaksi kovaa kuukautta.

Viimeiset 1,5 kuukautta Suomi arvioi ententen avun merkitystä ja tingittiin rajoista.

Suomi joutui oman propagandansa vangiksi. Laatokan pohjoispuolella saadut voitot olivat taktisia, eivätkä mitenkään muuttaneet sitä strategista tilannetta, että Kannaksella suomalaiset joukot kuluivat lähes kohtalokkaasti.

BBC ja Bloomberg ovat ottaneet Suomen esimerkiksi Ukrainalle: parempi pitää maa itsenäisenä kuin kuolla saappaat jalassa periaatteen eteen – niin oikea kuin se periaate onkin.

Ja kuten tuossa totesin: suurvalta ei mitään opi. Putinin olisi kannattanut tutustua Suomen talvisotaan ennen Ukrainaan hyökkäystä. Suomen silloinen pääministeri Ryti oli hyvin kaukana mistään Zelenskyistä. Kuitenkin kuivakka Rytikin totesi 8.12. -39, että ”Jos meidät siihen pakotetaan, me tulemme taistelemaan loppuun asti, vieläpä lopun jälkeenkin”. Kovia sanoja, mutta eiköhän niiden takana riittävästi seistykin 1939-40. Koko puhe linkissä s.7-11. Se puhe kannattaa jokaisen suomalaisen  lukea alusta loppuun.

Putinille on Suomessa esitelty keisarien matkakohteita. Nyt olisi erittäin korkea aika käännättää Rytin puhe englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Kolmeen kertaan luettuna jotain uppoaisi ehkä jopa Putinin kalloon.