Onko EU:lla mitään Suomea koskevia sitovia ja merkittäviä turvatakuita?

Yhteiskunta

Kaunis pääministerimme Sanna Marin lienee herännyt prinsessan todella pitkästä unestaan muistuttelemaan EU:n turvatakuista. Muuten hyvä, mutta onko sellaisia?

Ex kansanedustaja ja VTT Jukka Tarkka väittää, ettei ole. Kyse on siitä, että SDP:n voimakaksikko Halonen – Tuomioja ei sellaisia halunnut EU:n Nato-mailta, vaan ainoastaan Ruotsin tapaiselta sotilasmahdilta. Alkup. nettiteksti ja tuore päivitys.

Tietenkin poliitikot voivat paljon asioita jälkeenpäin kiistää, mutta ehkä SDP:n voimakaksikkoa Halonen – Tuomiojaa kannattaa tarkastella lähemmin. Toinen tohtori Markku Salomaa kuvaa linkissä esittelemässäni kirjassa Halosen yksisilmäisen myönteistä asennetta Venäjään. Tuomioja puolestaan vielä ollessaan Suomen ulkoministerinä 2014 asioi Venäjän tiedustelu-upseerin kanssa. Linkki. Sitten ihmetellään, miksi USA suhtautui tähän kaksikkoon torjuvasti.

Ja kauniiksi lopuksi, kysymys on kovin teoreettinen. Mitään hyvin toimivaa EU:n puolustusta ei ole, sillä useimmat EU-maat kuuluvat Natoon ja Jukka Tarkan mukaan nämä maat taasen eivät anna Suomelle turvatakuita Lissabonin sopimuksen perusteella. Ja juuri sen takia viittasin alussa prinsessa Ruususen uneen, josta herääminen tapahtui Putinin herättämänä.

Kolmas tutkija kirjoittaa artikkelissa ”Artikla 42.7:llä on vielä matkaa EU:n todelliseksi turvatakuuksi”seuraavaa:

”EU:n perustuslakihankkeen kaaduttua kysymys EU:n turvatakuista nousi esille uudelleen Lissabonin sopimusneuvotteluissa. Myös tässä yhteydessä Suomi kuului niiden jäsenmaiden joukkoon, jotka kannattivat turvalausekkeen väljää sisältöä. Lausekkeen ’kaikin käytettävissä olevin keinoin’ tilalla oli alun perin sotilaalliset keinot.”

Itse sopimus (42).

turvallisuus

4 thoughts on “Onko EU:lla mitään Suomea koskevia sitovia ja merkittäviä turvatakuita?

  1. Ehkä nykyisestä Ukrainan tilanteesta voi tehdä jotain johtopäätöksiä Suomen suhteen. Esimerkiksi on epätodennäköistä, että EU:n NATO-maat todella auttaisivat muuten kuin antamalla aseistusta, rahaa, ruokaa ja muita ei-sotilaallisia tarvikkeita Suomelle mikäli Venäjä hyökkäisi. Aseistus tuskin sisältäisi esimerkiksi hävittäjiä. Jostain syystä en myöskään usko, että Yhdysvallat todellisuudessa antaisi muuta apua kuin mitä EU:lta olisi tulossa mikäli johonkin NATO-maahan ei hyökättäisi ennen Suomea Venäjän toimesta. Yhdysvalloista täytyy ymmärtää se, että siellä nähdään Kiina maan suurimpana uhkana eikä Eurooppa ole varsinkaan siellä kansalaisille läheskään niin tärkeä. On vaikea nähdä, että Yhdysvallat siksi panostaisi Suomenkaan puolustukseen niin paljon kuin mitä täällä toivotaan.

    Tämä ei tosin tarkoita välttämättä sitä, että Suomelle ei muuta luvattaisi. Tällä hetkellä Suomen paras puolustus taitaa löytyä Suomesta. Puolustusmäärärahoja olisi syytä korottaa ja nopeasti. Ottaen huomioon, että suurin osa Venäjän länsirajan naapureista kuuluu Natoon niin on oletettavaa, että Suomi voi olla Ukrainan jälkeen nopeasti vuorossa mikäli Putin päättää hyökätä jonnekin Ukrainan jälkeen. En ole mikään asiantuntija, joten omat näkemykseni ovat pelkkää arvailua eikä välttämättä kovinkaan hyvää sellaista.

    1. omat näkemykseni ovat pelkkää arvailua”

      Eipä tässä kukaan TP-UTVAn ja parin PE:n os:n ulkopuolella mitään tiedä, eli your guess is as good as mine.

      Oma ”tunne” on ollut epäily EU:n puolustuksen epämääräisyydestä, mutta vuosien takainen ajatustenvaihtohan http://jukkatarkka.blogspot.com/2017/09/pikakommentti-24922017-tuomiojan.html on sellainen, ettei edes T-oja itse asiaa kiistä, eli EU:n puolustus Naton ulkopuolella on ylen epämääräinen.

      S. Niinistön ja P. Lipposen johdolla Suomi vietiin juuri turvallisuussyistä EU:n ydintä mahd. lähelle eli euroon. Kun tämän mukana turvallisuus ei parantunut, seurauksena oli lamaannus, jota edesauttoi Halosen – T-ojan politiikka. Ja vaikka viime mainitut ovat SDP:stä, he ovat hyvin kaukana Lipposen – Ahtisaaren linjasta.

      – Lisäksi em. linkissä T-oja sanoo ”eräitten” ei-natomaiden vastustaneen tiiviimpää yhteyttä. Voi olla tottakin, voisi vain sanoa suoraan Ruotsi, joka on S:n selän takana ja jonka takia S:n ei pitäisi katsoa R:ää, vaan ns. reunavaltioita https://fi.wikipedia.org/wiki/Reunavaltiopolitiikka

      1. Charly Salonius-Pasternak pyysi presidentiltä eilen johtajuutta siinä muodossa että nyt olisi aika ottaa kantaa Nato jäsenyyteen. Presidentti ei ole ottanut kantaa vaan puhunut niitä näitä.

        Joskus tarvitaan puheenjohtajaa joka antaa kaikille mahdollisuuden puhua ja päätökset tehdään sitten kun kaikki (tässä tapauksessa puolueet) ovat sanottavansa sanoneet.

        Alan minäkin tulla kärsimättömäksi aivan niin kuin Salonius-Pasternak. Nyt tarvittaisiin jo ripeää toimintaa. Onhan se eduskunta koolla ja puolueiden eduskuntaryhmät ehtivät kyllä pohtia asiaa yhden viikonkin varoitusajalla jos tarve vaatii. Minäkin toivon että asiassa alettaisiin ripeämmin toimia. Minusta tuo toiminta alkaa yhää enemmän tarkoittaa Nato jäsenyyden hakemisprosessin viipymätöntä vireillepanoa eduskunnassa.

  2. Vastaus Kaille, ei mennyt enää samaan marginaalilinjaan.

    Kepu lienee isoin kivi kengässä
    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fbc55e05-50dd-47e4-854f-aa6c595c0e0a

    Ymmärrän ihan hyvin, että esim. tuo linkin tekstini
    https://piksu.net/ennakointia-vuodesta-2022-and-beyond/ ( 3 viime kappaletta) on oudoksuttanut. Presidentti-instituutio tuli tsaarin tilalle, pitäisi siis olla alamaista kunnioitusta, mikä minulla lienee hiukan vajavaista.

    Mutta on myös niin, etten ole koskaan äänestänyt Li Anderssonia (vaikka hänen isänsä jotenkin olen tuntenutkin), joten Li Anderssonin osalta en pura pettymystäni.

Vastaa

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com