Maailmantalouden näkymät paranivat IFO:n kaksi viikkoa sitten (16.5) julkaiseman tutkimuksen mukaan vielä toukokuun alussa kaikilla suurilla talousalueilla (Pohj. Amer, Eurooppa, Aasia). IFO:n maailmataloutta kuvaava indikaattori on luotettava indikaattori ennustaen muun muassa pörssikukrssien kehitystä.

Mutta sitten tuli muutos. Huoli Kreikan valtion mahdollisesta maksukyvyttömyydestä ja Kreikan Eurosta luopumisesta on viimeisten kolmen viikon aikana painanut näkymät, raaka-aineiden hinnat ja tilauskantaa alaspäin kaikkialla maailmassa. Tämä näkyy eilen (24.5) julkaistusta IFO:n Saksan suhdannetilannetta kuvaavasta tilastosta.

Kreikan talous ei ole suuri (noin 0,5% maailman BKT:stä) eivätkä Kreikan valtion velkavastuiden uudelleenjärjestelyt horjuta maailmantaloutta. Mutta sijoittajat ja talouden vaikuttajat pelkäävät laajempaa Euroaluetta järkyttävää poliittistaloudellista kriisiä. Talouden vaikuttajien toimet ja varautumiset eskaloivat ilmiölle maailmaanlaajuisia taloudellisia kerrannaisvaikutuksia, jotka ylittävät Kreikan maailmantaloudellisen painoarvon.

Kuinka paljon maailman BKT:n kasvu häiriytyy? Hyvänä arvauksena voisi pitää 0,2% suuruusluokkaa olevaa pudotusta IMF:n keväällä julkaisemaan 3,5% kasvuennuseeseen. Tällöin maailman BKT:n kasvu jää tänä vuonna runsaan kolmen prosentin suuruusluokkaan.

Pörssikurssit ovat näiden lukujen valossa tarkastellen reagoineet voimakkaasti. Mutta Kreikan kriisillä on potentiaalia levitä laajemmaksi. On mielenkiintoista nähdä miten poliittinen tilanne Euroopassa kehittyy. Uskon ja ennen kaikkea toivon, että Euroalue selviytyy ilman että Espanja tai Etelä-Eurooppa laajemmin eroaa Eurosta tai että poliittinen ilmapiiri ratkaisevasti radikalisoituu.  Kun talouden tasapainottamistoimet ja rakenteelliset muutokset hoidetaan menestyksellä, niin Euroalue voi vuoden 2020 jälkeen taas menestyä.