Talvivaaran syntisäkki on luultua suurempi

20121027_095347KORHOLANMÄKI | Köröttelin autollani Kajaanista Sotkamoon, kun Kainunn YLE-alueuutisissa kerrottiin ELY-keskuksen poikkeuslupapäätöksestä: Talvivaara saa lorottaa lähes kaksi (2) miljoonaa kuutiota jätevettä etelään ja pohjoiseen.

Talviaara anoi 3,8 miljoonan kuution juoksutuslupaa, mutta valvova viranomainen halkaisi hakemuksen paineen alla puoleen.

Yllätyksekseni kuulin, että kaivosalueella on paljon luultua enemmän jätevettä. YLE:n mukaan sitä on 7 miljoonaa kuutiota! Laillisesti kaivos voi päästää puhdistettua vettä luontoon miljoona kuutiota vuodessa.

Alueen ympäristökuntien kanta vedenlaskuun oli kielteinen, koska haettu 3,8 miljoonan kuution päästö aiheuttaisi voimakkaan suolapulssin alempiin vesistöihin jo olemassaoleviin kerrostumiin ja kerrostuma olisi voinut levitä uusiin järviin.  Kainuun ely-keskus nipisti juoksutettavan määrän puoleen muun muassa sulfaattien leviämislaskelmien perusteella, sanoo Kainuun ELY-keskuksen luonto- ja ympäristövastuu -yksikön päällikkö Sari Myllyoja.

Sotkamolaisen kaivoksen toiminta käynnistyi 2008. Sitä mainostettiin sulejtun kierron takia  ympäristöystävälliseksi. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, tiedämme, ettei Talvivaara Oy:llä ole vieläkään toimivaa vesienpuhdistusjärjestelmää.  Suljettu kierto toimi hienosti paperilla ja powerpointeissa, mutta käytännössä puhdistus lienee silmänlumetta.

ELY-päätöksen jälkeen toimitusjohtaja Pekka Perä tiesi kertoa, että kahden miljoonan kuution juoksuttaminen on vain väliaikainen hätäratkaisu. Sen turvin kaivos selviää rimaa hipoen kevätulvista, mutta vesitaseen tasapainottaminen vie näillä näkymin monta vuotta.

  • Luonnonsuojeluviisaat ovat äimän käkenä. Mistä ne miljoonat kuutiot sinne tupsahtivat?
  • Juoksutusten mukana vesistöihin pääsee ylimääräinen sulfaattipulssi, joka saattaa levitä lähijärvistä laajemmille aluielle.

Pekka Perä haluaa aloittaa malmien louhinnan heinäkuussa 2013. Suuromistajan toiveen ymmärtää, koska ympäristöongelmien lisäksi Talviaaran nikkelin tuotanto ei ole noussut riittävälle tasolle. Saas nähdä, onko ympäristöviranomaisilla kanttia taipua uranin rikastamisluvan myöntämiseen surullisenkuuluisalle nikkelikaivokselle.

Laskiastiistain uutisantiin kuului Talvivaaran lisäksi Paavin päätös heittää hiippalakki nurkkaan ja veätyä luostariin syntejä syviä miettimään (pedofili-skandaali) ja Pohjois-Korean mieliä masentava ydinvoimakoe.

Talvivaaran vesiongelmat luultua pahemmat. Talvivaaran kaivosalueella on liikavettä yli 7 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi suuri osa liikavedestä on kipsisakka-altaassa, joka mahdollisesti vaurioitui marrakuussa toisen sakka-altaan vuodon yhteydessä.

Lähteet: Kainuun Sanomat, YLE Kainuu, Verovarat paloivat kaivosalan riskibisneksissä

3 thoughts on “Talvivaaran syntisäkki on luultua suurempi

  1. Helmitaulu vai mikä?

    vesitaseen tasapainottaminen vie näillä näkymin monta vuotta."

     

    Onko laskelmat tehty helmitaululla vai sillä pol. kalkulaattorilla, on kun kaivos kerran on saatu pystyyn (tai mihin suuntaan kaivoksia nyt sitten rakennetaankin), niin pol. pakko tyyliin "tämä on ainoa vaihtoehto" pesee vesitaseet pois.

    T. Juha

    1. Mittaukset litran mitalla

      ELY:n ympäristöaasiantuntijat ovat mittaillet ylimäärävesiä litran mitalla. Kemiallisiin analyysiehin on käytetty intuitiota. Raskasmetallit puntaroidaan vatupassilla. Oletan, että mentoreina toimivat entisen ympäristöministerittären omaiset, jotka odottavat, että pörssikurssi viimein nousee, kun omistajaksi saadaan telaketjukapitalisteja Venäjältä. Kainuun Nälkämaassa ei tulla kokemaan raskasmetallien puutostauteja 2100 mennessä. Niin hyvin ovat täällä asiat.

      1. Eli rautaa lähes rajaseudulle (EM)

        T. Juha

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas