Syntyvyys korjaantuisi yhteiskunnan sääntöjä muuttamalla; ongelmat lievittyvät 44000 hengen maahanmuutolla
Yhteiskuntajärjestelmämme ei arvosta lapsia ja lasten hankkimista ja niinpä lapsia hankitaan vähän. Tarvitaan 44000 hengen maahanmuutto lievittämään lasten alhaisen arvostuksen aiheuttamia talousongelmia.
Syntyvyys korjaantuisi jos yhteiskunnan arvot ja säännöt muutettaisiin
Arvostusmallimme muuttamiseksi tarvittaisiin merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia:
- Eläkkeet tulisi sitoa osin lasten lukumäärään. Lapset maksavat työllään tulevat eläkkeemme ja olisi oikeudenmukaista että ne jotka hankkivat lapsia saavat myös isomman eläkkeen.
- Lasten hankkimisen tulisi aikaansaada välittöntä ja tuntuvaa taloudellista etua. Palkkiot ovat tunnustuksia ja ne motivoivat. Viron syntyvyys saatiin näillä lääkkeillä Suomea paremmaksi.
Arvopäämäärät muuttuvat viiveellä sen jälkeen kun yhteiskunnan säännöt on muutettu. Näin on aina käynyt. Yhteiskunnan säännöt muodostuvat loppujen lopuksi eettisesti oikean synonyymiksi. Nuo säännöt, jos ovat muuhun lainsäädäntöön nähden loogisia, sisäistetään vähitellen hyvyyden malliksi.
ETLA ehdottaa oireita lievittäväksi lääkkeekksi maahanmuuton lisäämistä
Suomeen tarvitaan, ETLA:n tutkimuksen mukaan jopa 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi. Etlan mukaan määrä on liki kolminkertainen Tilastokeskuksen ennustamaan maahanmuuttoon nähden. Syy korkeaan arvioon piilee alhaisessa syntyvyydessä. Lisämuutto ei vielä riittäisi pysäyttämään väestön ikääntymistä eliniän pidentyessä, mutta huoltosuhteemme muuttuisi suotuisammaksi.
‒ Työllisyysasteen nostolle on paljon tilaa Suomessa, mutta se ei millään riitä kattamaan tulevaa työvoiman tarvetta. Matalan syntyvyyden trendin muuttaminen politiikalla on hyvin vaikeaa, ja ratkaisut ovat syvästi yksilöiden ja perheiden yksityiselämään liittyviä. Ennemmin yhteiskunnan tulee sopeutua, ja siksi katseet kääntyvät maahanmuuton kasvattamiseen. Maahanmuutto pienentää ikääntymisestä syntyviä riskejä kansantalouteen, pohtii Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
‒ Maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat kuitenkin simuloinneissamme selkeästi positiivisia. Työeläkejärjestelmän kannalta palkkasumman reipas kasvu tarkoittaa matalampia työeläkemaksuja ja muukin julkinen talous hyötyy maahanmuutosta verotulojen kasvuna. Valtion velan suhde bkt:hen olisi yli 40 prosenttiyksikköä matalampi vuosisadan vaihteessa, ja kestävyysvajekin pienenisi, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Kuvan lähde: wikimedia
”Yhteiskuntajärjestelmämme ei arvosta lapsia ja lasten hankkimista ja niinpä lapsia hankitaan vähän.” Olisiko kuitenkin niin että itsekkyyden ja muiden syiden takia ei lapsia hankita. Naatitaan vaan ja luodaan uraa, menestytään. Hellyyden kohteiksi otetaan helposti ylläpidettäviä koiria, joiden määrä lisääntyy!
Nimimerkki jep esitti yhden syyn, joka on joka suhteessa ihan pätevä syy, mutta vain yksi syy muiden joukossa.
Mainoskuvasto ja sometähdet kummasti mainostaa hienoja vaatteita, meikkejä, harrastuksia ja matkoja. Pitää olla nuori, kaunis ja kokea kaikkea ihqua. Ei sovi oikein lapsiperhe tähän mielikuvaan. Mainoksissa näytetään lähinnä kauniita nuoria miehiä ja naisia. Lapsia näkyy vain perheautojen, kylpylöiden ja joulun ajan kuvastoissa.
Nykyään lapset ovat etenkin kaupungissa asuvalle lähinnä kuluerä. Asuminen, sähkölasku, ruokalasku, vesilasku, harrastekustannukset, matkustelu yms. kallistuu kummasti, kun perheen pääluku kasvaa. Lapset myös vie vanhempien aikaa. Lapset ei kaupunkiasunnossa paljoa töitäkään tee. Ennen lapsista saatiin sentään työvoimaa maatalon töihin. Kymmenvuotias kakara avusti jo tuntuvasti maatalon töissä ja näin ollen helpotti arkea ja säästi vanhempiensa aikaa.
Tasa-arvolla on omat vaikutuksensa. Ennen naisen ihannerooli oli perheen emännän rooli. Siihen kuului monta lasta. Nykyään naiset koettaa tasapainoilla opiskelun ja uran kanssa. Lapset tehdään myöhään ja niitä tehdään 1-2, jos saadaan ylipäätään yhtään. Naiset elää itse luomissaan sekä yhteiskunnan vaatimusten ristipaineissa yrittäen saada palan työelämän menestystä ja palan perheonnea.
Ennen isältä vaadittiin lähinnä ylläpitoa ja kuria. Nyt vaaditaan kasvavissa määrin enemmän osallistumista ja aikaa joka tasolla. Moni nuori mies ei ole valmis tällaisen vastuun kantamiseen.
Ennen sukulaiset ja kyläläiset jatkuvasti kyseli nuorelta parilta milloinka tulee lapset kuvioihin. Eli yhteisö käytännössä painosti tekemään lapsia. Nykyään tällaista kyselyä pidetään kaikin puolin tahdittomana. Yhteisö toki myös tuki ja auttoi nuorta perhettä. Naapuruston lapset saattoi leikkiä yhdessä lössissä vanhempien katsoessa nuorempien perään. Nykyisin isovanhemmat saattaa elää eri puolella kaupunkia. Naapuria ei edes tunneta, eikä naapurilla välttämättä ole edes lapsia. Lapsiperheen tukiverkosto on entistä hatarampi.
Ennen pidettiin luonnollisena, että lapsia syntyi köyhäänkin perheeseen. Nyt jotkut katsoo katsoo ja kommentoi nuivasti, jos köyhällä perheellä on useampi lapsi ja niillä vähän käytössä kulahtaneempaa varustetta päällä.
Ennen elo oli tylsempää. Harrastettiin enemmän seksiä, vaikka ehkäisy oli epävarmempaa. Vahinkoja sattui ja niiden kanssa elettiin. Nykyisin viihdelaitteita sekä harrasteita on joka lähtöön. Jo takavuosina saatiin tutkimuksissa tuntuva näyttö siitä, että jos perheessä katsotaan paljon televisiota, niin seksikertojen ja lasten määrä laskee. Sitten kun ottaa tähän yhtälöön lisäksi vielä kännykät, pelikonsolit ja muut suoritusta vaativat harrastukset.
Tieto lisää tuskaa. Uutisvirta kertoo saastumisesta, kasvihuoneilmiöstä ja sodista. Ahdistuneet ihmiset jättää lapset tekemättä ”tähän rumaan maailmaan”.
Kolmen lapsen isänä en yhtään pistä pahakseni, jos lapsiperheitä tuetaan. Raha on tässä yhtälössä kuitenkin vain yksi tekijä useista.