Huoltosuhde on tärkeä, ei eläkeikä

Kyllästymiseen asti on puhuttu siitä miten eläkeikää pitäisi nostaa väestön vanhetessa. Perisuomalaiseen tapaan ryhdymme toimeen hyökkämällä kepin kanssa oiretta vastaan. Sensijaan pitäisi miettiä syitä ja keinoja  – porkkanoita – joiden avulla juurisyitä korjataan. Allaoleva OECD:n dataan perustuva graafi osoittaa että vaikka virallinen eläkeikä ei suuresti vaihtele eri maissa on toteutunut keskimääräinen eläkeikä jotakin aivan muuta.

 

Erityisen paljon huomiota kannataa mielestäni kiinnittää japaniin, joka on korkealle kehittynyt maa jossa on varsin hyvät eläke-etuudet ja korkea elintaso. Keskimääräinen eläköitymisikä on 69.1 vaikka virallinen eläkeikä on 65 vuotta. Japani on myös maa jossa väestön vanheneminen on näkynyt ehkä voimakkaimpana teollistuneista maista, onhan jo 25% väestöstä yli 65 vuotiaita (Suomessa n. 18%).

Olen jo aikaisemmin kiinnittänyt huomioni siihen että Japanissa näkee monta selkeästi 70+ -ikäistä ihmistä töissä. Tästä seuraa että huoltosuhde (työssäkäyvien osuus koko väestöstä) on paljon parempi kuin ikärakennetta katsomalla voisi luulla. Mistä tämä voi johtua? Yksi syys voi olla japanissa vallitseva kunnioittava suhtautuminen ikäihmisiin. Toinen on väestön hyvä terveys. He eivät vain elä kauan, he pysyvät  myös pitkään terveinä. Työntekoa pidetään myös arvokkaana. Aktiivisuutta pidetään tärkeänä, siispä monet jatkavat mielellään työelämässä vanhanakin. 

Aivan kuten meilläkin palkat yleensä nousevat iän myötä. Myös työelämän intensiteetti on hyvin korkea. Tämä ei ole hyvä yhtälö vanhenevalle väestölle. Siispä moni harmaahapsi lähtee uudelle uralle: Vähemmän vaativaan puolipäivätyöhön josta maksetaan vähemmän. Eläke siis juoksee, mutta käydään silti puolipäivätyössä.

FT:ssa oli aiheesta lukemisenarvoinen artikkeli. Siinä oli uutta minulle että valtio ylläpitää subventoitua vanhempien ihmisten työnvuokrausta "hopeatukka työalvelut" –  SHRC Silver Human Resource Centers. Korvaus työntekijälle on melko vaatimaton, 50000 – 60000 JPY kuukaudessa. Suurempi  palkkio lienee työn tuoma elämänilo – "ikigai"- syy elää.

Myös japanissa on toki ongelmia, eikä valtava valtionvelka ole näistä pienin. Omien vanhuuspäivien varalle toivoisin silti japanilaisempaa lähestymsitapaa kuin meillä.

Jos haluamme että ihmiset käyvät töissä kauemmin ratkaisu ehkä ei ole eläkeiän pakkonostaminen.

Jos haluamme vähentää vanhusten laitoshoitoa ratkaisu ei ole laitospaikkojen vähentäminen ja toivominen että pakko keksii keinot. Jos haluamme että vanhat ihmiset asuvat kotona pitää miettiä mitä siihen vaaditaan, ja miten se saadan aikaan inhimillisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen mutta samalla kohtuuhintaan. Tässä japani on mitä ilmeisimmin onnistunut hyvin.

 

Related Posts

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 2: sopeutumisrahan määrä

Kansanedustaja voi eduskuntakautensa päätyttyä saada sopeutumisrahaa yhteensä melkein miljoonan euron verran! Onko tässä mieltä? Tämä on jatkoa edeltävälle videolle, jolla käsittelin sopeutumisrahan kestoa.

https://www.youtube.com/shorts/ZqGmUiUZ7P8