Hallitus on 24. ja 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018. Osa suunnitelmasta jää seuraavan eduskunnan ja sen valitseman hallituksen toteutettavaksi.

Suunnitelma sisältää sijoittamiseen ja säästämiseen vaikuttavia veronkiristyksiä

Pääomatulojen verotus kiristyy.    Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla ja samalla kavennetaan tuloeroja. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.

Perinnöistä peritään suurempaa veroa. Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettaisiin pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.

Asuntokannasta peritään enemmän veroja. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan.

Asuntolainojen korkovähennysoikeus pienenee. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään koko kehysjaksolla edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Siten asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018.

Valtion budjetti paisuu toimien seurauksena vajaan prosentin 

Valtion budjettitalouden menojen taso on vuonna 2015 noin 53,5 mrd. euroa. Menojen arvioidaan nousevan kehyskaudella nimellisesti keskimäärin vajaan yhden prosentin vuosivauhdilla. Reaalisesti menot alenevat keskimäärin arviolta noin 0,5 % vuosittain.

Valtioneuvoston tiedote

Talouskasvun näkymät

Suomen talouden tila on osoittautunut toistuvasti ennakoitua heikommaksi ja myös arviot näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet toisaalta maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, toisaalta Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Kun talouden kasvu ja työllisyys ovat jääneet ennakoitua heikommaksi, hallituksen valtiontaloudelle asettamien tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Ennakkotiedon valossa Suomen kokonaistuotanto laski viime vuonna 1,4 prosenttia. Tämä oli jo toinen perättäinen alenevan kokonaistuotannon vuosi.

Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös kotimaisen talouden virkoamiseen. Vuonna 2014 Suomen kokonaistuotannon ennakoidaan kääntyvän hienoisesti kasvavalle uralle viennin vetämänä. Suomen taloutta kohtaavat riskit ovat kuitenkin alasuuntaiset. Maailmankaupan kasvu on haurasta ja varsinkin euroalueella kestävän kasvun käynnistymisestä ei ole vielä takeita. Pitkittyessään Ukrainan kriisin vaikutukset myös heikentävät Suomen kasvunäkymiä. Yksityisen kulutuksen kasvunäkymät ovat vaatimattomat johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta.

Hallitus päätti uusista välittömistä sopeutustoimenpiteistä

Hallitus pitää tärkeänä ylläpitää luottamusta Suomen kykyyn pitää huolta julkisesta taloudestaan ja vastata velvoitteistaan. Valtion alijäämien pienentäminen on tärkeää luottamuksen säilyttämiseksi ja kiihtyvän velkaantumisen kierteen ehkäisemiseksi keskipitkällä aikavälillä, ennen kuin rakenteelliset uudistukset ehtivät vaikuttaa täysipainoisesti.

Valtion velkaantumisen taittamiseksi uskottavalla tavalla ja realistisen aikataulun puitteissa, hallitus päätti neuvotteluissaan uusista toimista, jotka vähentävät valtion menoja ja lisäävät tuloja 2,3 mrd. euroa vuoden 2018 tasolla.

Kautensa aikana hallitus on päättänyt eri yhteyksissä välittömistä valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista, jotka ovat vuoden 2017 tasolla nettomääräisesti noin 6,6 mrd. euroa eli 3 % suhteessa kokonaistuotantoon, kun vertauskohtana on edellisen vaalikauden viimeinen kehyspäätös.

Sopeutustoimet verotuksen puolella koostuvat pääasiassa valmisteverojen korotuksista sekä ansio- ja pääomatuloverotukseen tehtävistä verotuksen oikeudenmukaisuutta korostavista toimenpiteistä.

Vuonna 2015 ansiotuloverotusta kiristetään jättämällä ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset tekemättä. Tämä lisää verotuottoja noin 155 miljoonalla eurolla. Pienituloisten verotusta kuitenkin kevennetään 100 miljoonalla eurolla perus- ja työtulovähennystä korottamalla. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Toimenpiteillä kavennetaan tuloeroja.

Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään koko kehysjaksolla edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Siten asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018. Lisäksi työmatkakulujen vähennysoikeutta kavennettaisiin siten, että työmatkakustannusten omavastuuosuutta kasvatetaan 750 euroon.

Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla ja samalla kavennetaan tuloeroja. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.

Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettaisiin pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.

Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan.

Hallitus ohjaa ratkaisuillaan verotusta ja tukia ympäristön kannalta merkittävästi kestävänpään suuntaan. Energiaverotusta kiristetään 120 miljoonalla eurolla korottamalla yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Myös lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan 90 miljoonalla eurolla. Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan 42 miljoonalla eurolla. Aiemmin päätetty turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Ratkaisut lisäävät kotimaisen metsähakkeen kilpailukykyä. Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla eurolla.

Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan 150 miljoonalla eurolla niin, että korkeampaa veroa kannetaan vuoden 2016 alusta.

Verotulojen lisäämiseksi myös verotukia karsitaan. Kaivostoiminnan energiaverotuet poistetaan ja aiemmin verovapaa nestekaasu säädetään verolliseksi. Taksien (pl. erityisvarustellut taksit) ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksesta luovutaan.

Lisäksi tarkistetaan valtion perimiä maksuja sekä korotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja.

Menosopeutukset

Hallituksen sopimat menosäästöt kohdistuvat laajasti eri ministeriöiden hallinnonaloille. Säästöpäätökset kohdistuvat mm. kehitysyhteistyöhön, johon osoitetaan kehyskaudella noin 50 milj. eurosta noin 100 milj. euroon nouseva vuosittainen säästö. Suomi säilyttää aikaisempien sitoumusten mukaisen tavoitteen kehitysyhteistyön määrärahojen korottamisesta pitkällä aikavälillä 0,7 %:iin BKT:sta.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen tarkoitettua määrärahavaltuutta alennetaan 17 milj. eurolla. Lisäksi EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin liittyvää kansallisen osuuden määrärahavaltuutta alennetaan 50 milj. eurolla.

KEL- ja TyEL-sidonnaiset indeksikorotukset tehdään vuonna 2015 pääsääntöisesti 0,4 % suuruisena. Tämä korotus vastaa työmarkkinaratkaisussa sovitun mukaista sopimuskorotustasoa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotus toteutetaan puolitettuna.

Lapsilisiin kohdistetaan säästö, jonka myötä valtion menot alenevat 110 milj. eurolla. Lisäksi perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja valtionavustuksia vähennetään 57 miljoonaa euroa. Valtion ei enää jatkossa osallistu oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen. Säästö valtiontaloudelle nousee vuoden 2015 noin 12 milj. eurosta 22 milj. euroon kehyskauden lopulla.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että valtion menot pienevät 50 milj. eurolla vuoden 2015 tasolla. Muutokset valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa tavoitteena kohdistaa säästö korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin. Työvoimapolitiikan rahoituksesta säästetään 50 milj. euroa.

Valtion sairausvakuutuslaista johtuvia menoja vähennetään 25 milj. eurolla. Lisäksi lääkekorvauksille asetetaan vuosittainen alkuomavastuu 18 vuotta täyttäneille, mikä tuo lisäsäästöjä sairausvakuutuslaista johtuviin menoihin vuodesta 2016 lukien.

Liikenteen väylärahoituksesta säästetään 100 milj. euroa. Avustuksia korjaustoimintaan ja rakennusperinnön hoitoon vähennetään 15 milj. eurolla. Uusiin kuntien vesihuolto- ja ympäristöhuoltohankkeisiin ei kohdisteta enää valtionrahoitusta.

Lisäksi valtion palkkaliukuma rajoitetaan yleisten työmarkkinoiden keskimääräiselle tasolle ja osana rakennepoliittistakin ohjelmaa valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuu 0,5 % tuottavuuden kasvua vastaava vuosittainen määrärahasäästö.

Merkittäviä panostuksia kasvun tukemiseen

Hallitus ohjaa valtion varoja nykyistä tuottavampaan käyttöön.

Senaattikiinteistöjen ja Metsähallituksen kiinteistöjä myydään. Valtion yhtiöomistusten tasehallintaa tehostetaan laajentamalla valtio-omisteisten noteeraamattomien yhtiöiden omistuspohjaa ja tarvittaessa irtaudutaan yhtiöomistuksesta. Lisäksi toteutetaan valtion omistamien pörssiyhtiöiden osakkeiden myyntejä ja muita toimenpiteitä valtion tuloutuksen lisäämiseksi. Noteeraamattomien yhtiöiden osinkojen kokonaismäärää nostetaan. Valtion eläkerahastosta valmistellaan lainmuutos, jonka perusteella rahaston tuloutusta nostetaan. Lisäksi tehdään tuloutus valtiontakuurahastosta. Toimenpiteiden aiheuttama lisätuloutus aiemmin linjattuun nähden vuosina 2014–2015 on noin 1,9 mrd. euroa.

Pääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen.

Osana valtion varallisuuden uudelleenkohdentamista hallitus päätti myös merkittävistä kasvupanostuksista vuosille 2014 ja 2015, joiden määrä molempina vuosina on noin 300 milj. euroa. Keskeisimmät panostukset liittyvät uutta kasvua ja tulevaisuutta luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikennehankkeisiin.

Teollisten kasvuvaiheen yritysten pääomasijoituksiin (TESI) sekä biotalousyritysten pääomasijoituksiin kohdennetaan 50 milj. euroa vuosina 2014 ja 2015.

Teollisen kasvuvaiheen T&K&I toimintaan tehdään 20 milj. euron valtuuslisäys.

Finnveran rahoitusvaltuuksia lisätään. Team Finlandin toimintaan kohdennetaan 10 milj. euroa vuosina 2014 ja 2015. Digitalouden uusia innovaatioita tuetaan korottamalla valtuutta. Finpron avustuksia korotetaan 20 milj. eurolla.

Valtio varautuu lisäpääomittamaan yliopistoja 3-kertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, enintään 75 miljoonalla vuosina 2014 ja 2015 (150 milj. euroa).

Liikenneväylähankkeisiin kohdistetaan vuonna 2014 20 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 30 miljoonan euron kertaluonteisiin investointeihin työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisimmän liikenneinfrastruktuurin vahvistamiseen.

Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään 40 milj. euroa rahoitusta vuonna 2014 ja vuonna 2015.

Aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen kohdennetaan 10 milj. euroa sekä vuonna 2014 että 2015.

Median innovaatiotukeen kohdistetaan 30 milj. euroa kehyskaudella.

Metsähallituksen luontopalveluille ohjataan vuosina 2014–15 yhteensä 10 miljoonaa euroa kansallispuistojen infran parantamiseen sekä luonto- ja kulttuurikohteiden investointeihin. Näihin lukeutuvat Öron saaren ja uusien Teijon ja Etelä-Konneveden kansallispuistojen investoinnit. Lisäksi hallitus samalla päätti vahvistaa Etelä-Suomen metsien suojelua ohjaamalla 13 000 hehtaaria valtion maita METSO-ohjelmalla suojeltaviksi.

Asuntorahaston avustuksia erityisryhmille lisätään 20 miljoonaa euroa. Nuoriso- ja opiskelija-asuntojen omavastuukorkoa alennetaan 3,4 prosentista 1 prosenttiin vuoden 2015 loppuun asti.

Asuntojen uustuotantoa pääkaupunkiseudulla tuetaan ottamalla käyttöön määräaikainen käynnistysavustus 20-vuotiseen takauslainamalliin liittyen vuoden 2015 loppuun saakka sekä toteuttamalla 20-vuotinen korkotukimalli vuoden 2015 alusta.

Hallitus käynnistää Pisara-radan toteuttamisen ja tähän liittyvän rahoitusmallin valmistelun sekä neuvottelut rahoitusosuuksista.

Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön. Valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä.

Talouden rakenteiden uudistaminen kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä tukevalla tavalla

Ohjelmassaan hallitus sitoutui aloittamaan koko kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvittavat toimet vuoteen 2015 mennessä. Hallitus päätti rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi 29.8.2013 sekä täsmensi ohjelmaa ja päätti sen toimeenpanosta 29.11.2013.

Valtiontalouden kehyksiin on sisällytetty ne hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet, joilla on kustannusvaikutuksia ja joiden valmistelu on tässä vaiheessa edennyt riittävän pitkälle.

Jotta rakennepoliittinen ohjelma voisi toteutua aiemmin päätetyllä tavalla, hallitus on sopinut rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa tarkentavista linjauksista ja lisätoimenpiteistä (liite).

Muita poimintoja hallinnonaloilta

Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevan periaatepäätöksen mukaisesti kehyskaudella toteutetaan useita organisaatiouudistuksia sulauttamalla tutkimuslaitoksia yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Periaatepäätöksen mukaisesti valtioneuvoston kanslian hallinnonalalle on yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja selvitystoiminnan vahvistamiseksi koottu rahoitusta eri tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista. Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustamisen myötä Suomen Akatemia voi tehdä ensimmäiset rahoituspäätökset v. 2015. Strategisten tutkimushankkeiden rahoitukseen on vuonna 2015 myönnettävissä n. 64 milj. euroa.

Hallitus varautuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden 2017 järjestelyjen rahoitukseen kehyskaudella.

Valtion turvallisuusverkkopalveluiden tuottamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin sekä Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä ostettavien verkkopalveluiden lisäkustannuksiin osoitetaan lisämäärärahaa 6,2-7,1 milj. euroa vuosittain kehyskaudella.

Verohallinnolle osoitetaan 2 milj. euron vuosittainen lisäys harmaan talouden torjuntaan. Tullin toimintamenoihin osoitetaan itärajan tullivalvonnan turvaamiseen ja alkoholijuomien laittoman matkustajatuonnin hillitsemiseksi lisärahoitusta.

Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle vuoden 2015 alusta. Kaikki ammattikorkeakoulut tulevat toimimaan itsenäisinä oikeushenkilöinä, joiden oikeushenkilömuoto on osakeyhtiö. Uudistuksen tueksi valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio yhtiöitetään vuoden 2015 alusta lukien.

Veteraanien vanhuudenhuollon palveluiden turvaamiseksi rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan tasoa on tarkistettu siten, että vuosittain kuntoutukseen käytettävissä olevan määrärahan taso kuntoutukseen oikeutettua veteraania kohden nousee n. 50 euroa vuodessa kehyskaudella.

Kosteus- ja homeongelmien vähentämiseen kohdistetaan vuodelle 2015 yhteensä 0,7 milj. euroa lisärahoitusta.

Valtiontalouden tasapaino ja velka

Valtion budjettitalouden menojen taso on vuonna 2015 noin 53,5 mrd. euroa. Menojen arvioidaan nousevan kehyskaudella nimellisesti keskimäärin vajaan yhden prosentin vuosivauhdilla. Reaalisesti menot alenevat keskimäärin arviolta noin 0,5 % vuosittain.

Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 3,3 % vuodessa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 3,6 % vuodessa. Verotulojen osuus budjettitalouden varsinaisista tuloista on keskimäärin 85 %. Vuonna 2018 budjettitalouden tulojen (pl. lainanotto) ennakoidaan olevan 53,4 mrd. euroa.

Kun huomioidaan kehyspäätöksen mukainen määrärahakehitys ja tuloarviot, valtion budjettitalouden ennakoidaan n. 2,7 mrd. euroa alijäämäinen v. 2018.

Päätetty sopeutus arvioidaan riittävän taittamaan valtionvelan suhde kokonaistuotantoon kehyskaudella.