SpaceX ja passiivisten markkina-arvopainotteisten sijoitusrahastojen ongelma
Helsinki Capital Partnersin uutiskirjeessä lausutaan:
”Kun näin suuren markkina-arvon yhtiö (esim. SpaceX) lisätään pääindekseihin, se laukaisee markkinoilla ketjureaktion. Passiiviset indeksirahastot ovat sääntöjensä puitteissa pakotettuja ostamaan kyseistä osaketta välittömästi, täysin sen arvostustasosta riippumatta. Tämä automaatio luo hinnanmuodostukseen vääristymän ja paisuttaa jo valmiiksi korkeita kertoimia entisestään. Passiivinen sijoittaja osallistetaan haluamattaankin omistamaan kalliita osakkeita tilanteessa, jossa yhtiön ympärillä oleva odotusarvo on huipussaan. Indeksien rakenteellinen keskittyminen kapeaan joukkoon suuren markkina-arvon yhtiöitä nostaa passiivisen sijoittamisen riskitasoa.”
HCP keskittyy tekstissään SpaceX:ään, mutta on datakeskuksissakin omat ongelmat:
-riittääkö sähkö? Juuri ennen antiaan Musk tarjoaa omaa ehdotustaan, avaruuteen sijoitettavia datakeskuksia. Aikaa ei ole ajatuksen kunnolliseen analysointiin ennen antia, mikä jo on epäilyttävää.
-AI-hypessä osa kaupoista maksetaan virtuaalirahalla, vastavuoroisilla osakemerkinnöillä.
-”Turun torilla” kuulin huhun. AI:ta tarjotaan rahvaalle ilmaiseksi ja yrityksille + edistyneille käyttäjille suurilla alennuksilla. Tällä pyritään tietysti sitouttamaan käyttäjiä aluksi halpoihin ratkaisuihin, mutta hintojen nostaminen tasolle, joka vastaisi kuluja, on tulevaisuuden suuri haaste.
Joka tapauksessa tuleviin jättianteihin osallistuminen pakottanee passiiviset rahastot myymään osakkeita muissa sijoituksissaan, jotta niillä on varaa osallistua suuriin ”pakkoanteihin”. Ja tämä tapahtuu maailmanpolitiikan ja -talouden ollessa kovin turbulentissa vaiheessa.
Elämme mielenkiintoisia aikoja ja itse olen nostanut ”käteisen” määrää.
Kuvassa ven. Sojuz-kantoraketti.
Googlella ja Microsoftilla on vielä pitkään varaa tarjota AI palveluita halvalla tai ilmaiseksi. Muilla, pelkästään AI varassa elävillä on vaikeampaa.
”Joka tapauksessa tuleviin jättianteihin osallistuminen pakottanee passiiviset rahastot myymään osakkeita muissa sijoituksissaan”
Rahastoilla on erilaisia sääntöjä, mutta aika harvassa lienee anteihin osallistuvat passiiviset rahastot?
Esim. S&P500 indeksiin päästäkseen yrityksellä pitää olla riittävän markkina-arvon lisäksi myös vähintään 6 kuukauden pörssihistoria riittävän suurella kaupankäyntimäärällä ja tuloksen pitää olla positiivinen sekä viimeisellä kvartaalilla että yhteenlaskettuna neljältä viimeiseltä kvartaalilta. Sitten kun yritys on päässyt indeksiin, eri indeksirahastoilla on erilaisia sääntöjä miten ne päivittävät indeksin muutokset salkkuunsa.
Siihen menee hetki, ennen kuin SpaceX on sisällytetty johonkin Blackrockin indeksirahastoon.
HCP kirjoittaa: ”Tulevat megajättien listautumiset ovat jakaneet indeksintarjoajat kahteen leiriin. Siinä missä Nasdaq, FTSE Russell ja Morningstar CRSP päättivät muuttaa sääntöjään ja luoda ”pikakaistoja” (fast-track) sulattaakseen SpaceX:n kaltaiset yhtiöt indeksirahastoihin jopa muutamassa päivässä listautumisesta, S&P Dow Jones Indices päätti pitää kiinni tiukoista kriteereistään.” Linkki oli tekstissä jo kertaalleen https://mailchi.mp/hcp/hcp-quant-22026-167-tekolydisruptio-ohjelmistosektorilla-5867733?e=a9747c6f02
En tunne taatusti kaikkia maailman rahastoja, mutta kyllä Nasdaqiin sijoittavia on tavallisen paljon. Vai onko tarkoitus saivarrella sillä, että rahastot eivät osallistu IPOon, vaan ostavat osaketta vasta pörssistä. HCP käyttää sanaa ”VÄLITTÖMÄSTI” siteerauksessa joka on jo yllä.
Suuri määrä maksullisia anteja ja listautumisia on, niin kuin sanot, huono enne:
– Listautumisten suuri määrä kielii siitä että, joku uskoo arvostustasojen olevan nyt korkealla ja haluaa vaihtaa omistuksiaan rahaksi
– Maksullisten antien suuri määrä keilii siitä että yritysjohto pelkää etteivät tulevat voitot enää kunnolla riitä kattamaan kasvavia korkokuluja. Velkaa ei uskalleta pitää. Pelko on tullut taloon.
Listautumiset ja maksulliset annit ovat historiassa usein edeltäneet kurssilaskua. Ja niin kuin sinunkin, Juha, reaktio osoittaa, pelko on tullut myös sijoittajan taloon. Niin myös minun talooni.
Ei kaikkea tarvitse pelätä. Pankkien marginaalit yleensä paranevat kun korot nousee. Pankkeihin ja rahoitukseen sijoittava pärjää.
Korkojen nousu on nostanut 12kk euriboria viime maaliskuun jälkeen jo melkein prosentin kun pankkien saaman keskuspankkirahoituksen hinta on noussut vasta 0,25 %. Eikös tämä osoita että pankkien marginaalit ovat kasvussa.
Huom!
Koska Seppo ei itse tätä ole tainnut tuoda esille, kerrottakoon, että meilasimme keskenämme AP:n artikkelista liittyen kassavirtaan. https://www.arvopaperi.fi/uutiset/a/d21952a9-8cac-4316-9a44-45bffb6f80ca Huomautin, että ”kun lääkeyhtiö investoi tutkimukseen, uutta lääkettä ei useimmiten synny. Me kaikki tiedämme muun teollisuuden tuotannollisten investointien monet mutkat,
esim. aloitetaan suhdannehuipulla ja valmistuu pohjaan ja yritysostot, mutta tietysti kahden jälkimmäisen takana on lääketehdasta pali konkreettisempi tavoite lisätä / parantaa tuotantoa tai laajentua uudelle alalle tai maanosaan.” …. mutta joka tapauksessa AP:n artikkeli esim. Keskosta oli mielenkiintoinen (vrt. esim. myös https://www.youtube.com/watch?v=kfAeavc1zMk ).
… ja tähän liittyen Seppo on lisännyt sivustoihinsa tunnusluvun P/FCF, jota sopii verrata PE:hen. https://piksu.net/sepon-screener/ Tutustukaa!
Itse en näillä näkymin kassavirrasta enempää lausu, passiivisten markkina-arvopainotteisten sijoitusrahastojen problematiikasta aion kirjoittaa.