Markkinat saivat maanantaina taas muistutuksen Persianlahden kriisin todellisesta tilasta propagandasta siivottuna. Brent-futuurit pomppasivat päälle viisi prosenttia, kun Israel ja Iran vaihtoivat ohjusiskuja huolimatta Donald Trumpin vakuutteluista neuvottelujen etenemisestä.
Taistelujen taustalla on Israelin ja Hizbollahin yhä aktiivinen sota, joka ei muuksi muuttunut Libanonin hallituksen ja Israelin kahdenvälisestä neuvottelusta. Näin ennustin käyvän vain muutama päivä sitten.
Hizbollah, jota vastaan kyseinen prosessi on suunnattu, ei sitä hyväksy. Ei myöskään Iran, joka vaatii Libanonia osaksi mahdollista rauhansopimusta, toisin kuin USA ja Israel.
Tällaiset näkemyserot eivät ole mitä tahansa nyansseja. Ne kuuluvat kriisin vaikeimmin ratkaistaviin kynnyskysymyksiin, eivätkä ohitu poppakonsteilla.
Aljazeeran haastattelemat kovan linjan iranilaispoliitikot näkevät Israelin Libanonin operaation kiinteäksi osaksi sodan kokonaisuutta viimekätisenä kohteena Iran. Eikä Iranin johto sitä missään tapauksessa erillistapaukseksi hyväksy.
Kaikki avainkiistat alkutekijöissään
En epäile hetkeäkään. Pörssihaukka on jo kauan korostanut markkinoiden aliarvioivan konfliktin vaikeuden. Näkemys vain vahvistuu.
Trump patistaa osapuolia neuvotteluihin ja jopa vaatii Benjamin Netanjahua pidättymään vastaiskuista todeten vielä rehvakkaasti, että hän tekee isot päätökset, ei Netanjahu.
Ei ihan siltä vaikuta. Käytännössä tapahtumat marssivat päinvastaiseen suuntaan ja Trumpin nuppia kuumottaa varmasti jo todella kovaa.
Israel kertoo valmistautuvansa laajentuvaan operaatioon, Iran vastaa, Hormuz on tukossa ja Jemenin huthit uhkaavat liittyä sotaan Israelia vastaan Punaisenmeren kuljetuksissa.
Huthit haluavat vaihteeksi lusikkansa liemeen. Kuva: PHO
Yksikään keskeinen avainkiista ei ole ratkennut tai antanut siitä edes kunnon viitteitä. Näissä oloissa on mahdoton kuvitella Hormuzin toimivan edes osittain, koska riskit ovat valtavat vaikka USA aluksia suojaisikin.
Iranin jäädytetyt varat arabeille?
Toinen jättikiista tekee tuloaan, kun Yhdysvallat väläyttää mahdollisuutta siirtää ainakin osa jo vuosia sitten takavarikoiduista valtavista iranilaisvaroista Persianlahden liittolaisille jälleenrakennuksen rahoittamiseen.
Ne ovat käärmeissään sodasta, jota eivät halunneet, mutta saavat siitä etunenässä kärsiä. Eikä USA kykene niitä riittävästi suojaamaan.
Trump, joka tarvitsee nopeita ratkaisuja, voi hyvinkin päätyä varojen siirtoon liittolaisia lepyttäkseen. Hän kun yleensäkin improvisoi ratkaisuja sitä mukaa kun ongelmat vastaan tulevat.
Hyvä taito periaatteessa, paitsi kun niistä puuttuu tolkullinen pitkän linjan strategia. Improvisointi voi silloin luoda pysyviä ja alkuperäistä vaivaa isompia riesoja.
Kuten kävi koko tässä sodassa jo alunperin. Siihen lähtö oli lyhytnäköistä tolkutonta uhkapeliä väärään informaatioon nojaten. Improvisointi ole vienyt sitä kuin aina pahempaan juntturaan.
Uusi takalukko näköpiirissä
Jäädytettyjen varojen palauttaminen on yksi harvoja konkreettisia melko mutkattomia kannustimia, joita Trump voi tarjota Iranille. Sen poistaminen työkalupakista veisi Teheranilta yhden keskeisen syyn tehdä myönnytyksiä.
Siitä tulee aika peruuttamaton takalukko neuvotteluille. Kukaan ei taatusti Iranille varoja korvaa – eikä se niiden menetystä niele.
Trump pelaa koko ajan kuin käsi pursuaisi valtteja. Ne on käännetty jo ja useimmat hanteiksi todettu, hän ja hovin jees-väki vain ei sitä suostu tunnustamaan itselleen saati muille.
Tuhoa on helppo tehdä ja kallis korvata. Kuva: Hanay, Wikicommons
Jokseenkin varmasti Iran pitäisi siinä tapauksessa loppuun asti kiinni Hormuzin nykyisestä verotus- ja painostuspolitiikastaan ainoana keinona kompensoida valtavat taloudelliset menetyksensä.
Mikä ei taas ulkovalloille sovi. Rauhan edellytykset ovat vain karanneet kauemmas tämän jo grotesikiksi vitsiksi rämettyneen ns. tulitauon aikana.
Kunnon sukellukseen eväitä
Tältä rintamalta tuskin kannattaa mitään hyvää odottaa vielä aikoihin. Pörsseissä onkin vauhtia piisannut, kun samaan aikaan AI-huumakin sai pahimman lommonsa kuukausiin.
Eikä ihme, kuten Lars katsauksessaan tuo esiin, indeksit ovat pääosin kalliita ja hypelaput etenkin. Ja optimismi sivuuttanut kaikki ne ikävyydet, joihin päivittäin törmäämme. Energiakriisi on vielä alkuvaiheissaan näillä näkymin ja sen vaikutukset korkotasoon.
USA:ssa työmarkkinakin kehittyi odotuksia paremmin, joten niin markkinat kuin Fed voivat varautua inflaation uuteen kunnon tulemiseen. Kun kuplan aiheita tulvii nurkassa jos toisessa niin suosittelen varovaisuutta.
Kaikki ei toki ole kallista pörsseissä, toki olettaen talouden jotensakin tolpillaan pysyvän. Mutta olosuhteet ja kesän tulokin luovat ison sauman kunnon kurssisukelluksille, miten sitten jakautuvatkin.
Hyvää viikon ja kesän alkua!
Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta
Seppo Sinisaari artikkeliin Osinkoyhtiöitä etsimässä: “Tässä Clauden selitykset kriteereistä: Kokonaisarvio on laadullinen, ei tarkka matemaattinen pisteytys — se johdetaan aiemmin kirjoittamistani AI-arvioista (osinkohistorian puhtaus, velkaisuus/vakavaraisuus,…”
Johannes Hidén artikkeliin Ensikertalainen ≠ Ensikertalainen?: “Itse asiassa tuo on tosi vanhaa perua ja näyttäisi olevan alunperin luotu ei niinkään rikollisen paapomiseksi, vaan ihan vain säästösyistä.…”
Nimetön artikkeliin Ensikertalainen ≠ Ensikertalainen?: “Varmaan joku keksinyt että on ihmisarvoa alentavaa jos on ollut kaidalla polulla xyz aikaa ja nuhteettomuus ei palaudu🤣”
Nimetön artikkeliin Osinkoyhtiöitä etsimässä: “Ko. listoissa on selvästikin panostettu osingon varmuuteen ja kasvuun. Jos etenkin kasvun jättää pois kriteereistä, USA:sta löytyy esim. tällaisia lähinnä…”
Johannes Hidén artikkeliin Ensikertalainen ≠ Ensikertalainen?: “Vaikea kuvitella, että tuota muutosta olisi hampaat irvessä vastustettu. Mutta mielenkiintoista olisi tietää, miksi tuollainen muutosta edeltänyt käytäntö oli alun…”
Nimetön artikkeliin Ensikertalainen ≠ Ensikertalainen?: “Tää on ollut kyllä hyvä muutos. Paljonkohan tätäkin on tietyissä piireissä vastustettu hampaat irvessä ja hartiavoimin”
Nimetön artikkeliin Tuloskasvu on ollut voimakasta sekä USA:ssa että Euroopassa: “Hertta Alava on kuvassa ihan herttainen. Saksalaiset sanoisivat ”solhe augen lugen nicht”. Sellaisiin silmiin on uskominen. Täällä on alkuperäisenä kyseinen…”
Avasin maaliskuussa tilin Alpacassa leikkirahalla ja rakensin systeemin automaattista kaupankäyntiä varten. Aluksi kaupankäynti perustui erilaisiin ehtoihin, jotka laukaisivat ostot ja myynnit. Toukokuussa muutin systeemin toimimaan
Vielä pari vuotta sitten rikoksen tekijä pystyi saamaan ensikertalaisen statuksensa takaisin, oli taustalla sitten ollut miten vakava rikos tahansa. Tämä muuttui vuoden 2025 alussa.
Suomen liike-elämän luottamus on OECD:n mukaan viimeisen kahden vuoden aikana parantunut ja on nyt parempaa kuin suurissa Aasian talouksissa, USA:ssa tai Euroopassa. Taustalla täytyy olla
Hyvä kirjoitus
Kiitos!