Yhteisvastuu Eurooppalaisista pankeista on välttämättömyys

Talous

Pitkään jatkunut alhaisten korkojen aika päättyi viime vuonna.  ”Korkojen nopea ja voimakas nousu on kasvattanut rahoitusvakauteen liittyviä riskejä Suomessa, sillä kotitalouksien velkaantuminen kasvoi voimakkaasti alhaisten korkojen aikana”, arvioi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Nousseet lainakorot kuormittavat kotitalouksia. Runsaasti velkaantuneet kotitaloudet voivat olla lähiaikoina kovilla, kun lainanhoito- ja muut arjen menot kasvavat samaan aikaan. ”Alhaisten korkojen aikana otettu velka saattaa osoittautua liian suureksi, vaikka maksukyky sinänsä riittäisi velan hoitamiseen. Rahaa pitäisi riittää elämässä muuhunkin. Jos kotitaloudet karsivat huomattavasti kulutustaan, voi talous heikentyä odotettua enemmän Suomessa”, toteaa Nykänen.

Korkojen nousu on vähentänyt asuntojen kauppaa ja laskenut niiden hintoja.  Hinnat ovat laskeneet eniten isoimmissa kaupungeissa, joissa hintojen nousu on ollut nopeinta ja asuntokaupat on rahoitettu keskimääräistä suuremmilla lainoilla.

Euroopan pankit ovat huomattavan hyvin hoidettuja

Korkojen nousu voi tuoda esiin alhaisten korkojen aikana otettuja riskejä, jotka luovat uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Eurooppalainen pankkijärjestelmä on kuitenkin huomattavasti vakavaraisempi ja paremmin hoidettu kuin sub-prime kriisissä vuonna 2009 ja tätä seuranneen finanssikriisin aikana. Järjestämättömien luottojen, sellaisten joista ei makseta korkoa, määrä on pienentynyt alle 2% tasolle lainakannasta (kuva vasemmalla) . Eurooppalainen yhteisvastuu voidaan pian toteuttaa ilman, että asiansa huonommin hoitaneet maat hyötyvät muiden tuesta.

Eurooppalainen yhteisvastuu pankkien talletuksista on pitkällä aikavälillä välttämättömyys

Pankkiunioni sisältää yhtenäisen pankkivalvonnan, vakavaraisuusvaatimukset ja yhteisvastuun talletuksista. Näistä osa-alueista yhteisvastuu talletuksista on vielä toteuttamatta.

Yhteisvastuu talletuksista on välttämättömyys. Jokaisessa EU maassa on ainakin yksi pankki, jonka taseen koko on samaa luokkaa maan bruttokansantuotteen kanssa. Näin suurta määrää talletuksia on vaikea kriisitilanteessa pelastaa maan omilla resursseilla. Esimerkiksi Nordealla on luokkaa 600 Mrd€ muiden varallisuutta vastuullaan. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin Suomen bruttokansantuote. Ja jos Nordea kaatuisi niin myös kaikki ne ihmiset ja yritykset kaatuisivat, jotka ovat luottaneet siihen että Nordean kautta voi hoitaa laskujen maksun. Nordean asiakkaiden rahaliikenne ja omaisuus olisi käytännössä pakko pelastaa. Suomen valtiolle tämä olisi pelottavan iso taakka ja riski (piksu toimituksen huomio).

Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on tällä hetkellä erittäin hyvällä tasolla: ”Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on säilynyt vahvana, eikä niillä näyttäisi olevan samanlaisia tase- ja likviditeettiriskejä kuin ongelmiin joutuneilla pankeilla. Pankkien varainhankinnan riskeihin ja maksuvalmiuden riittävyyteen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös Suomessa”, sanoo Nykänen.

Suomen Pankki toivoo Eurooppalaisen pankkiunionin loppuun saattamista

Suomen Pankki toivoo pankkiunionin loppuun saattamista:  Euroopan tasolla pankkiunionin loppuunsaattaminen olisi merkittävä askel Euroopan yhtenäisyydelle. Yhteinen eurooppalainen talletussuoja vahvistaisi entisestään luottamusta eurooppalaiseen pankkijärjestelmään. Sitä olisi edistettävä määrätietoisesti.

Pankkisektorin kevätmyrsky muistutti, miten nopeasti tilanne voi kärjistyä, jos luottamus pankkeihin järkkyy. Rahoitusjärjestelmän vakaus luodaan pitkäjänteisellä työllä. Tärkeitä toimia olisivat Suomessa nykyistä vahvempi katto kotitalouksien velanotolle ja Euroopassa yhteinen suoja pankkitalletuksille”, toteaa Nykänen.

 

Lisää tietoa:  

Related Posts