Euron arvo on jo vuoden verran matanut 1,05$ ja 1.15$ välimaastossa ilman että arvo olisi enää juurikaan pudonnut. Laskeeko euron arvo vielä pariteettiin dollarin kanssa vai kääntyykö Euron arvo kohti vahvistumista? Erään vastauksen antavat makrotalouden lait. Niiden mukaan Euro ei enää merkittävästi heikkene nykyisestään. 

Mitä nämä makrotalouden lainalaisuudet sitten tarkalleen sanovat? Lainalaisuus on varsin yksinkertainen. Kun valuutta heikkenee niin vientiteollisuus alkaa vetää ja maa alkaa vaurastua.

Juuri niin on käynyt. Euro heikkeni vuodesta 2008 alkaen ja sen seurauksena Euroalueen vientiteollisuus on piristynyt ja tänä päivänä vaihtotaseylijäämämme on jo lähes 4% bruttokansantuotteestamme. Me (Euroalue) rikastumme kovaa vauhtia ja omistuksemme ulkomaiden (USA, Kiina,…) tuotantokneistosta kasvaa kovaa vauhtia  (Euroopan keskuspankin tuottama kuva oikealla).

Tilanne käy luonnollisesti jossain vaiheessa kestämättömäksi niiden kannalta, jotka nyt lainaavat rahaa Euroalueelta. Lainanhoitokulut kasvavat ja loppujen lopuksi velkaantuvien maiden yritysten ja yksityisten on pakko kiristää vyötä, vähentää lainanottoa ja kulutusta. Talouskasvu hidastuu ja rahaa ei huolita enää lainaksi ellei korko ole matala. Sijoittajien raha pakenee ja näiden velkaantuneiden maiden valuutat heikkenevät järkevälle tasolle. Tätä nuo makrotalouden lait tarkoittavat. Vaihtotaseen epätasapainon on pakko tasoittua.

Euroalueen ylijäämä on jo nyt merkittävä ja se kasvaa nykysellä Euron vaihtosuuhteella koko ajan. Olemme halpatuotantoaluetta, jonka tuotanto kasvaa kovaa vauhtia. Nykyinen Euron arvo riittää vallan hyvin pitämään yllä tätä trendiä. Olisi vaikea kuvitella mikä saisi sijoittajat kiihdyttämään tätä trendiä entisestään kun nykyinenkin Euron arvo on pitkällä aikavälillä kestämättömän alhainen ja korjausliike ylöspäin tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa.    

Euroalueen vientiteollisuus on elänyt kovaa buumia jo viisi vuotta, ja tämä alkaa pian näkyä myös jokapäiväisessä elämässämme. Vientiteollisuus alkaa kilpailla työvoimasta maksamalla kunnon palkkoja, yliopistoihimme virtaa osaavaa nuorta väkeä ulkomailta, tänne investoidaan ja merkityksemme maailmassa kasvaa. Vientimenestykset eivät kuitenkaan korreloi suoraan bruttokansantuotteen kasvun kanssa. Siihen tarvitaan vielä lisäksi muitakin talouden terveitä rakenteita kuin vain edullinen valuutta.  Mutta kyllä vientimenestys auttaa – se tuo sentään investointeja ja niiden mukana tulee aina myös innovaatioita ja kehitystä.

Suomi jää yhdessä Keikan kanssa valitettavasti paitsi tästä korkeasuhdanteesta. Me emme ole korjanneet taloudellisia rakenteitamme tavalla joka mahdollistaisi investoinnit. Harmillinen juttu, joka on omaa syytämme.