5 not so magnificent?
Nikkein julkaisema tutkimus osoitti, että Alphabet, Microsoft, Amazon, Meta ja Oracle (omistan kahta ensin mainittua) omaavat 1,65 biljoonaa dollaria velkaa, joka ei näy taseissa, jossa näkyy 1,35 biljoonaa dollaria velkaa. Linkki vaatii kirjautumista, tuo referaatti näkynee. Kyse on esim. tietokeskusten vuokrasopimuksista ja yhteisyrityksistä, joita ei lasketa velaksi kirjanpitosääntöjen mukaan ennen kuin tilat otetaan käyttöön.
Nikkei tutki todellisia ilmoituksia ja laski luvun sille, mitä jo aiemmin on kutsuttu ”varjovelkaantumiseksi”. Näillä yrityksillä on enemmän velkaa taseidensa ulkopuolella kuin niiden sisällä, ja kirjanpitosäännöt sallivat tilanteen säilymisen kunnes tietokeskukset otetaan käyttöön. Se on laillista, mutta tarkoittaa, että sijoittajat, jotka tarkastelevat tämän viikon osavuosikertomuksia, näkevät vain osan kokonaisuudesta.
Raportoitu velka näyttää hallittavalta. 1,65 biljoonan dollarin maininnat alaviitteissä eivät pääse otsikoihin. Mutta kun nuo tietokeskukset alkavat toimia, vuokrasopimukset iskevät taseisiin kerralla. Jos tekoälyn kysyntä jää ennusteista, nuo tilat kirjataan alaspäin ja tappiot kaatuvat sijoittajien niskoille, jotka rahoittivat rakentamisen yksityisen luoton ja projektisidonnaisten joukkovelkakirjojen kautta huomaamatta kokonaisriskinsä suuruutta. Kyseessä ovat sitovat sitoumukset käyttää rahaa, jota ei ole vielä ansaittu.
AI-rakentaminen tyhjentää käteistä, joka aiemmin rahoitti omien osakkeiden takaisinostoja, yritysostoja ja sitä puskuria, joka oikeutti luottoluokitukset. Jos rakentamisen voisi rahoittaa kassasta, firmat eivät laskisi liikkeelle satoja miljardeja joukkovelkakirjoja. AI-keskukset eivät nykyisillä laitteilla toimi bondien juoksuaikaa eli lisää pääomaa tarvitaan taas muutaman vuoden kuluttua.
Olen tekstissä poikkeuksellisesti käyttänyt konekääntämistä osittain, mikä selittää eräitä huonoja ilmaisuja.
Kuvan lähde
Hyvä että tuli esille että minäkin vihdoin ymmärsin miten tämä menee. Arvasin kyllä että jotain tällaista saattaa olla taustalla.
Nuo vuokravastuut tulevat, jos oikein ymmärsin, taseeseen velan omaisiksi vastuiksi, joita on siis maksettava kunnes vuokrasopimus päättyy. Vastaavasti taseeseen tulee vuokraoikeutta, jonka arvo on alkuvaiheessa ilmeisesti sama kuin vuokravastuut (eli niiden datakeskusten arvo). Mutta jos AI ei tuota tuloja jotka kattaisivat vuokrat niin sitten sattuu ja joudutaan sanomaan AUTS ja kirjaamaan noiden vuokraoikeuksien arvo alas.
Minulla on noista yhtiöistä Alophabettiä ja Metaa. Taitaa olla aika paljon piilevää riskiä salkussani.
Hyvä nosto.
Näiden lisäksi datakeskusyhtiöt olivat muistaakseni laskeneet Nvidia GPU poistot 10 vuodelle, mutta laitteiden todellinen käyttöaika on 3 vuotta, minkä jälkeen kyseiset laiteinvestoinnit tarvitsisi uusia. Tästä voisi toki kritisoida että kyseisiä GPUta voisi käyttää pidempäänkin, mutta 5 vuotta olisi jo piiitkä aika. Eli todellisia kuluja piilotellaan myös tällä tavalla, mitä en ainakaan itse tuolta artikkeleista spotannut. Toki artikkeli keskittyi eri asiakohtaan.
Kuten linkatussa artikkelissakin todetaan, Mag5 yhtiöit eivät itse piilottanet velkaa/kuluja vielä, vaan kyseiset aikapommit ovat näiden datakeskusyhtiöiden taseissa. Heillä ei ole siis vaadetta kirjata näitä kuluja samassa tahdissa kuin ne näkyvät datakeskusyhtiöillä, siitä huolimatta että heillä on sitoumuksia maksaa näitä kuluja.
Jos muistelette 2008 poksahdusta, niin sielläkin tiettyjä asioita merkittiin puolen vuoden viiveellä tytäryhtiöiden osalta ja pommeja siirrettiin yhtiöltä toiselle sopivasti tulosjulkistusten tieltä. Nykypäivänähän sellaisia poksahduksia ei voi enää ilmaantua, eiks je?
Olen kesällä pariinkin kertaan katsonut elokuvan Big Short, hauskasti ja persoonallisesti tehty.
Tuo ylläoleva artikkelintapainen on siis kiertänyt Nikkeiltä parin paikan ja konekääntämisen kautta ja tulos on kielellisesti huono – ja korjailin sitä jo runsaasti ennen julkaisua. Itse ajateltu ja kirjoitettu teksti olisi minulta tullut nopeammin, mutta tulipa kokeiltua.
Tekstiin jäi tällainenkin kohta ”Kyseessä ovat sitovat sitoumukset käyttää rahaa, jota ei ole vielä ansaittu.” No, kaikki investoinnit ovat tuollaisia.
Ongelma on vain siinä, että housing bubble syntyi pienistä yksiköistä (=yksi asunto), joka kaiken lisäksi on kovin helppo ymmärtää. AI-keskukset ovat isoja ja niihin liittyy ainakin seuraavat ongelmat:
-riittääkö energia
-mitä Kiina tuottaa
-kuka maksaa koneälyn tuotoksista, minä en maksaisi em. käännöksestä mitään, korjaamisessa meni aikaakin runsaasti.
-ja tosiaan, entistä ehompia komponentteja tulee vuosittain, siinä mielessä datakeskukset vanhenevat hyvin nopeasti ja toki komponentteja pitää muutenkin vaihtaa n. 3 v:n jälkeen. Jos tulevaisuudessa kehitetään energiatehokkaampia datakeskuksia, vanhemmat happanevat käsiin.
Google:n (Alphabetin) eilen ilmestynyt tulosraportti vahvistaa, jos oikein ymmärsin, artikkelin havainnot.
Operatiivisen toiminnan kassavirta ei enää kattanut teknologiaostostoksiin kuluvaa rahavirtaa. Vapaa kassavirta jäi negatiiviseksi. Jos oikein ymmärrän niin google käyttää tällä hetkellä sijoittajien rahaa investointeihin nopeammin kuin se tuottaa uutta varallisuutta.
Yhtiö on siitä huolimatta edelleen voitollinen kun nuo teknologian hankintakulut on laitettu taseeseen omaisuudeksi sitä mukaa kun uutta datakeskuskalustoa on hankittu.
AP:kin ennätti uutisoida aiheesta 2 vko:ssa.
https://www.arvopaperi.fi/uutiset/a/93bb923e-8d89-45f5-bf07-f957d398c87c