Nikkein julkaisema tutkimus osoitti, että Alphabet, Microsoft, Amazon, Meta ja Oracle (omistan kahta ensin mainittua) omaavat 1,65 biljoonaa dollaria velkaa, joka ei näy taseissa, jossa näkyy 1,35 biljoonaa dollaria velkaa. Linkki vaatii kirjautumista, tuo referaatti näkynee. Kyse on esim. tietokeskusten vuokrasopimuksista ja yhteisyrityksistä, joita ei lasketa velaksi kirjanpitosääntöjen mukaan ennen kuin tilat otetaan käyttöön. 

Nikkei tutki todellisia ilmoituksia ja laski luvun sille, mitä jo aiemmin on kutsuttu ”varjovelkaantumiseksi”. Näillä yrityksillä on enemmän velkaa taseidensa ulkopuolella kuin niiden sisällä, ja kirjanpitosäännöt sallivat tilanteen säilymisen kunnes tietokeskukset otetaan käyttöön. Se on laillista, mutta tarkoittaa, että sijoittajat, jotka tarkastelevat tämän viikon osavuosikertomuksia, näkevät vain osan kokonaisuudesta.

Raportoitu velka näyttää hallittavalta. 1,65 biljoonan dollarin maininnat alaviitteissä eivät pääse otsikoihin. Mutta kun nuo tietokeskukset alkavat toimia, vuokrasopimukset iskevät taseisiin kerralla. Jos tekoälyn kysyntä jää ennusteista, nuo tilat kirjataan alaspäin ja tappiot kaatuvat sijoittajien niskoille, jotka rahoittivat rakentamisen yksityisen luoton ja projektisidonnaisten joukkovelkakirjojen kautta huomaamatta kokonaisriskinsä suuruutta. Kyseessä ovat sitovat sitoumukset käyttää rahaa, jota ei ole vielä ansaittu.

AI-rakentaminen tyhjentää käteistä, joka aiemmin rahoitti omien osakkeiden takaisinostoja, yritysostoja ja sitä puskuria, joka oikeutti luottoluokitukset. Jos rakentamisen voisi rahoittaa kassasta, firmat eivät laskisi liikkeelle satoja miljardeja joukkovelkakirjoja. AI-keskukset eivät nykyisillä laitteilla toimi bondien juoksuaikaa eli lisää pääomaa tarvitaan taas muutaman vuoden kuluttua.

Olen tekstissä poikkeuksellisesti käyttänyt konekääntämistä osittain, mikä selittää eräitä huonoja ilmaisuja.

Kuvan lähde