Verotukseltaan keveimpiä maakuntakeskuksia ovat Veronmaksajien kuntaverovertailun mukaan kasvukeskukset Helsinki, Turku ja Tampere. Vertailu ei yritä arvailla onko alhaisen veroasteen syynä viriili elinkeinoelämä vai luoko alhainen veroaste kasvua. Kyseessä voi myös olla positiivinen spiraali jossa viriili kasvava talous mahdollistaa alhaiset verot jotka taas vuorostaan houkuttelevat lisää kasvua ja yrityksiä. Mutta joka tapauksessa alhaiset kunnallisverot korreloivat väestönkasvun ja monipuolisen yritysrakenteen kanssa. Selittävä tekijä voi olla myös maakuntakeskuksen koko. Suureemmat maakuntakeskukset kasvavat nopeammin ja verottavat vähemmän, mutta tätäkin syy-yhteyttä voimme vain arvuutella.

Ankarimmin verottavat maakuntakeskuksista Mikkeli, Kokkola ja Kouvola, joissa keskituloinen perhe joutuu maksamaan jopa 2000-3000€ enemmän kunnalliveroa kuin Helsingissä tai Turussa asuva verrokkiperhe.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi noin prosentin kymmenyksen vuodelle 2024. Veroprosenttien nostot olivat paikoin suuria, kun taas alennukset olivat maltillisempia.

– Esimerkiksi Valkeakoskella, joka nosti veroprosenttiaan 1,29 prosenttiyksiköllä, keskituloinen palkansaaja maksaa vuodessa noin 500 euroa enemmän veroja, laskee selvityksen tekijä, ekonomisti Janne Kalluinen.

Kiinteistöverotus kiristyi kunnissa vuodenvaihteessa, kun maapohjia koskevan kiinteistöveroprosentin alaraja nousi hallitusohjelman mukaisesti 1,30 prosenttiin. Manner-Suomen 245 kunnalla, joissa veroprosentti alitti rajan vuonna 2023, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kiristää maapohjien kiinteistöverotusta.