Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin  kuin  euroalueen  bkt.   Tänä  vuonna  Suomen  bkt  kasvaa  1,1  prosenttia  ja  ensi  vuonna  1,3  prosenttia  selviää palkansaajajärjestöjä lähellä olevan Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT) talousennusteesta.  Kilpailukykysopimus  alentaa  työvoimakustannuksia  tuntuvasti  jo  ensi  vuonna.  Odotukset  sopimuksen  työllisyysvaikutuksista  ovat  toiveikkaita. 

Videolla (26 min) julkistamistilaisuuden esitys.

EU-maiden  bkt  kasvaa  tänä  vuonna  1,9  prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. EU-maista kasvu on nopeinta Irlannissa, Ruotsissa ja Espanjassa. Kansainvälisen talouden kasvu on nopeutumassa lievästi. Kiinan  talous  kasvaa  edelleen  6,5  –  7,0  prosentin  vauhtia  ja  sen  kasvun  painopisteen  siirtyminen  investoinneista kulutukseen  vähentää  muun  muassa  raaka-aineiden  kysyntää ja  heikentää monien kehittyvien maiden talouksia.

Suomen tavaravienti on ollut ongelmissa jo usean vuoden  ajan.  Venäjälle  suuntautuvan  viennin  supistumista  ei  juuri ole voitu korvata lisäämällä vientiä muualle. Lisävaikeuksia  on  aikaansaanut  Ruotsiin  suuntautuneen  viennin  selvä pudotus, vaikka Ruotsin talouskasvu on ollut ripeää. Jo  viime  vuonna  Suomen  viennin  menestys  perustui  pitkälti  palveluviennin  tuntuvaan  kasvuun.  Tässä  suhteessa asetelma säilyy samankaltaisena tänä vuonna. Ensi vuonna kustannustason  lasku  jo  vauhdittaa  tavaravientiä.

Talouskasvun  lievä  nopeutuminen  tänä  vuonna  perustuu  investointien selvään vilkastumiseen. Ensi vuonna investointien
lisäksi myös ulkomaankauppa nopeuttaa talouskasvua. Työttömyysaste  laskee  viime  vuoden  9,4  prosentista  9,3  prosenttiin  vuosiksi  2016  ja  2017.  Työllisten määrä kasvaa  tänä  ja  ensi  vuonna  vain  muutamalla  tuhannella.

Suomen bkt taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin antajaa  Työtunnit ovat näillä näkymin lisääntymässä ensi vuonna työllisten  määrää  selvästi  reippaammin  seurauksena  kilpailukykysopimuksen pidentämästä työajasta. Keskimääräisen  ansiotason  nousu  jää  ensi  vuonna  pelkästään  0,8 prosentin suuruisten liukumien varaan. Keskituntiansiot jopa  laskevat  0,4  prosenttia  reaktiona  työajan  pidentämiseen ilman palkkaa.

Vuonna 2016 inflaatio jää 0,2 prosenttiin, mutta kiihtyy ensi vuonna jo yhteen prosenttiin. Kotitalouksien  käytettävissä  olevat  reaalitulot  kasvavat tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 0,4 prosenttia. Tämä  selittää  pitkälti  sen,  miksi  yksityisen  kulutuksen kasvu  hidastuu  ensi  vuodeksi  lähes  nollaan  tämän  vuoden reilusta yhdestä prosentista.

Julkisen kulutuksen määrä supistui viime vuonna peräti  0,9  prosenttia  vuotta  aiemmasta.  Tänä  ja  ensi  vuonna se supistuu vielä 0,3 prosenttia lisää. Julkisyhteisöjen alijäämä  suhteessa  bkt:hen  painui  viime  vuonna  selvästi  alle  kriittisen  3  prosentin  rajan.  Se  oli  lopulta  2,7  prosenttia ja näin ennakko-odotuksia pienempi. Tänä ja ensi vuonna  julkisyhteisöjen  alijäämä  tulee  olemaan  2,4  –  2,5  prosenttia bkt:sta. Julkisten alijäämien vaikutuksesta julkisen sektorin velkaantumisaste (EDP-velka) nousee tänä vuonna runsaaseen 65 prosenttiin bkt:sta ja ensi vuonna tätä vielä pari prosenttiyksikköä korkeammalle.