Rauman Attendon Steniuksenkadun hoivakoti avattiin 2012

Viittaan aluksi Kaitsun alempana olevaan kirjoitukseen ja totean siitä, että kyllä vanhustenhoitoa totta vie pitää valvoa ja pitäisi valvoa vielä nykyistä tiukemminkin.

Pienemmät tapaukset eivät pääse lehtien otsikoihin, mutta kyllä niitäkin on. Tunnetuimmista tapauksista voin mainita Suomessa toimineen virolaistaustaisen saattohoitoa tarjonneen yrityksen, joka ystävällisesti vielä myrkytti kuoliaaksi asiakkaansa, jolta oli ensin kavaltanut rahat. Laitilassa suljettiin pienemmistä syistä hoitoalan yritys, jonka valvontaa oli vaikeuttanut se, että ostavia kuntia oli sieltä sun täältä, joten kokonaiskuva ja valvonta jäi hataraksi.

Laajin tapaus on julkissektorin Turun Kupittaan G 1, jossa kaupungin valvonta oli ensin hampaatonta ja nyt asialla on kaupungin lisäksi ainakin aluehallinto, Valvira ja poliisi.

Valitettavasti ongelmia on vielä paljon enemmänkin. Kunnat laiminlyövät laajasti lakisääteisiä velvoitteitaan ja pitävät vanhuksia kotihoidossa senkin jälkeen, kun oma koti on muuttunut vieraaksi. Viime talvenakin oli aivan riittävästi uutisia muistisairaista ihmisistä, jotka harhailivat ulkosalla ja monet menehtyivätkin kylmyyteen.  Syytä muistaa, että muistisairaudet voivat alkaa jo alle 60-vuotiailla.

Yksityiset ”vanhainkodit” saavat rakennushankkeisiinsa julkista rahoitusta. Tämä on varsin problemaattista, kun toisaalta yrityksiä kilpailutetaan säännöllisesti. Esim. Raumalla palveluntarjoajat pantiin kaikki uusiksi ja syynä oli ilmeisesti kilpailutuksen oudot säännöt. Attendon kokoinen firma pystyi suoltamaan eniten paperia kilpailutarjoukseensa, vaikka tulokset olisivatkin muutoin kyseenalaisia.

Lopuksi pari kommenttia politiikan ja sijoittamisen alalta.

En Pihlajanlinnan korkeaa arvostusta ymmärrä. Väitetään kyseessä olevan kasvuyrityksen, mutten usko sen katteen kummemmin kasvavan sillä, että se ostaa pienempiä yrityksiä. Alalla on varsin vähän tarjolla suuruuden ekonomiaa, vrt. Seurasin läheltä Attendon palvelutalon rakentamista Raumalle, Voisi kuvitella, että isolla yrityksellä on runsaasti asiantuntemusta, mutta sitä ei ainakaan ko. hankkeessa ollut pätkääkään. Monet ratkaisut olivat erittäin epäkäytännöllisiä ja lisää ongelmia tuli jatkossa.

Katsoin erään eduskuntaan ahkerasti pyrkineen naisen fb-sivua. Olen mm. hänelle ihmetellyt sitä, miten gallupien mukaan äänestäjät ovat 2000-luvulla pitäneet hoivapalvelujen järjestämistä tärkeimpänä asiana, mutta puolueet ovat keskittyneet Irakgaten tapaiseen riitelyyn. Nainen ilmoitti koiransa kuolleen vanhuuteen ja hän sai satoja viestejä tyyliin ”voimia”.

Pidän itseäni hyvinkin eläinrakkaana ihmisenä, mutta kyllä kiinnostuksen pitäisi kohdistua vähemmän itäeurooppalaisiin kulkukoiriin ja enemmän siihen, että Turun Kupittaalla ihmisiä on kohdeltu tavalla, joka täyttäisi kaikki eläinrääkkäyksen tunnusmerkit.