Suomen pankin talousennusteen mukaan Suomi siirtää seuraavien vuosien aikana kulutusta julkiselta sektorilta työtä tekevien ihmisten ja yritysten käyttöön.

Julkisen sektorin kulutuksen annetaan kasvaa 0,3% vuodessa jolloin yksityiselle sektorille jää kasvuvaraa runsaan prosentin vuodessa.

Suomen talous jättää rakennemuutoksen seurauksena taantuman (pienenevän bruttokansantuotteen jakson) ja pääsee taas kasvu-uralle. Bruttokansantuote kasvaa runsaan prosentin vuodessa.

Yksittäisten palkansaajien ansiotaso nousee hitaasti jos ollenkaan, mutta reaalinen ostovoima säilyy siitä syystä että kustannustason nousu on hidasta. Suomi oli vielä 2014 Euroalueen kallein maa asua elää ja toimia, mutta jo nyt olemme Irlantia edullisempi paikka. Työllisyyden kasvu lisää palkansaajien määrää ja yhteensä kaikkien palkansaajien saama osuus bruttokansantuotteesta kasvaa ja myös palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa. 

Suomen viennin arvioidaan lähtevän hienoiseen kasvuun usean heikon vuoden jälkeen. Vienti kasvaa vuonna 2016 alle prosentin vauhtia, mutta vauhdittuu selvästi vuosina 2017–2019, kun kilpailukyky ja kustannustaso paranevat ja ulkoinen kysyntä voimistuu.

Yksityisten investointien useita vuosia voimakkaana jatkunut supistuminen päättyi vuonna 2015, ja investoinneissa nähtiin käänne kasvuun. Vuoden 2016 aikana yksityisten investointien kasvu on vauhdittunut erityisesti rakentamisen elvyttyä. Investointien nopein kasvun vaihe ajoittuu vuosiin 2016–2017. Ennustejakson loppupuolella kasvuvauhti hidastuu. Tuotannollisten investointien osuus bruttokansantuotteesta jää edelleen tavanomaista pienemmäksi ja kaikenkaikkiaan investoinnit ovat edelleen lähes 6 % pienemmät kuin vuonna 2011.