Tilastokeskuksen uusi ennuste arvioi Suomen väkiluvun kasvavan miljoonalla vuoteen 2075 mennessä kun taas YK odottaa 600 000:n laskua. Ei kannata ripustautua ruusuiseen tulevaisuuteen, neuvoo ekonomisti Hannu Nummiaro.

Tilastokeskuksen väestöennuste on epärealistinen

Torstaina julkaistussa väestöennusteessaan Tilastokeskus laskee Suomen väkiluvun nousevan noin 960 000:lla vuoteen 2075 mennessä. Uusi väestöennuste olettaa syntyvyyden pysyvän 1,26 lapsessa naista kohti eli vuonna 2023 mitatulla mittaushistorian alimmalla tasolla. Ennusteessa Suomen väkiluku sinnittelee kasvussa yksinomaan nettomaahanmuuton avulla, jonka Tilastokeskus olettaa vakiintuvan 40 000 henkeen vuodessa. Taso on hämmästyttävän korkea, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro.

– Kolmessa edellisessä ennusteessa väkiluku oli huipussaan vuosina 2030–2034, mutta nyt väestönkasvu jatkuu koko ennustejakson ajan. Edellinen kolme vuotta sitten julkaistu väestöennuste arvioi Suomen väkiluvun laskevan noin 200 000:lla vuoteen 2070 mennessä. Uudessa ennusteessa se kasvaa lähes miljoonalla.

Oletus väestönkasvua kannattelevasta 40 000 hengen nettomaahanmuutosta on yli 2,5 kertaa suurempi kuin Tilastokeskuksen edellisessä väestöennusteessa ja neljä kertaa suurempi kuin YK:n vuoden 2024 World Population Prospects -ennusteessa. YK:n arviossa Suomen väkiluku kääntyy laskuun jo ennen vuosikymmenen vaihdetta ja vähenee noin 600 000:lla vuoteen 2075 mennessä.

– Tilastokeskuksen väestöennuste on luonteeltaan trendilaskelma, jossa on itse asiassa pyritty ennustamaan mahdollisimman vähän. Väestönkehityksen epävarmuutta kuvataan vain kahdella eri skenaariolla eli varsinaisella trendiennusteella ja niin sanotulla omavaraisennusteella, jossa nettomaahanmuutto on oletettu nollaksi. YK:n ennusteessa on simuloitu kolmeatoista eri skenaariota ja arvioitu ennusteiden epävarmuutta. Siinä nettomaahanmuutto laskee parissa vuodessa vain hiukan päälle 10 000 henkilöön, eli lähtökohta on hyvin erilainen, Nummiaro sanoo. Hannu Nummiaro pitää 40 000 hengen vuosittaista nettomaahanmuuttoa epätodennäköisenä.

– Nettomaahanmuutto oli viime vuonna historiallisen suuri 58 000 henkeä. Pitkän aikavälin arvio on siis noin kaksi kolmasosaa tästä huippuvuodesta. Onko Suomen houkuttelevuus todella noussut näin paljon pysyvästi? Maahanmuuttohan voi painua jopa pakkaselle, jos esimerkiksi Ukrainaan tulee rauha ja sotaa paenneita palaa kotimaihinsa. Mielestäni arvio on yläkanttiin.

”Lujuuslaskenta ei voi perustua vain ruusuiseen tulevaisuuteen”

Alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen ovat jo pitkään nakertaneet hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Tuore väestöennuste maalaa tulevaisuudesta ruusuisemman kuvan kuin edeltäjänsä: sen mukaan työikäinen väestö kasvaa 2050-luvulle ja väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden osuus työikäisistä, jopa laskee.

Väestöennuste luo pohjan sekä julkisen talouden että eläkejärjestelmän kestävyyslaskelmille. Julkisuudessa on jo kysytty, puolittaako ennusteen povaama väestönkasvu julkisen talouden kestävyysvajeen. Ennustetta katsottaneen tarkkaan myös eläkeuudistusta valmistelevassa työryhmässä, jonka johtopäätöksiä odotetaan tammikuussa.

– Riski yliarvioinnille on suuri. Lujuuslaskenta ei voi perustua vain ruusuiseen tulevaisuuteen. Uusi väestöennuste voi hyvin ylitulkita viime vuosien maahanmuuttopiikkiä ja olettaa sen jatkuvan liian pitkälle tulevaisuuteen. Jos ennusteen maalaama kuva niellään pureksimatta, voi se tuottaa harhaisia lujuuslaskelmia ja johtaa riittämättömiin korjausliikkeisiin yhteiskunnassa.

Tilastokeskuksen ennusteen varaan ei kannata perustaa tulevaisuutta

Hannu Nummiaro muistuttaa, että valtio velkaantuu ensi vuonna 12 miljardia euroa. Osa alijäämästä voi korjaantua suhdanteen parantuessa, mutta ilman korjausliikkeitä ei silti selvitä edes nykyisellä väestörakenteella. Tilastokeskuksen uudessa ennusteessa huoltosuhteen suunta helpottaa julkisen talouden tasapainottamista, YK:n arviossa – ja Tilastokeskuksen aiemmissa ennusteissa – se heikentää sitä entisestään. Kotitalouksille Nummiarolla on kolme neuvoa:

– En usko, että paine työurien pidentämiseksi poistuu, vaikka maahanmuutto toisikin tänne lisää työvoimaa. Omaan työkykyyn ja hyvinvointiin kannattaa siis panostaa, jotta töissä jaksaa eläkeikään asti. Työuran aikana kannattaa säästää pitkäjänteisesti ja tuottohakuisesti, esimerkiksi osakkeisiin. Näin voi varmistaa, ettei oma eläkeajan toimeentulo roiku yksinomaan julkisen järjestelmän varassa. Eläkkeellä arkibudjetti kannattaa sitten mitoittaa uuden tulotason mukaiseksi ja jatkaa sijoittamista, jolloin puskuri kestää pidempään. Väestöennusteen takia ei kannata säästöjään myydä, ekonomisti toteaa.

Lisää tietoa: Lähitapiola