Suomalaisista on tulossa riskiä hyväksyvää ja sietävää yrittäjäkansaa. Sota Ukrainassa, poliittinen epävarmuus ja Suomen talouden vaisu veto ovat suomalaisten sijoittajien yleisimpiä huolia, paljastaa LähiTapiolan tutkimus.

– Suomen sijainti ja historia varmasti korostavat kotitalouksien huolta sodan laajenemisen uhasta. Tammikuussa virkaan astuva presidentti Donald Trump saattaa hyvin pakottaa rauhan Ukrainaan leikkaamalla Yhdysvaltojen antamaa aseapua ja uhkaamalla vetää maan Natosta. Sotimisen loppuminen saattaisi nostaa kuluttajien luottamusta euroalueella, mutta samalla tekisi selväksi sen, ettei Eurooppa voi ikuisesti tukeutua Yhdysvaltoihin, vaan sen täytyy investoida omaan puolustukseensa. Finanssipoliittisesti se on ongelma, kun EU:n velkasäännöt palaavat vuoden vaihteessa voimaan. Samoin poliittisesti, kun yhteisvelkaa ei kaikkialla kannateta edes puolustukseen, sanoo ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiola Varainhoidosta.

Toiseksi suomalaisten sijoittajien riskilistalla nousee yleinen poliittinen epävarmuus, joka huoletti 35:ttä prosenttia vastaajista.

– Puoluepolitiikassa epävarmuutta lisäävät ainakin Saksan ja Ranskan tilanteet. Euroalueen kaksi suurinta taloutta ovat vailla toimivia hallituksia, kun Trump aloittaa kautensa. Geopolitiikassa Lähi-itä on ollut yhtä ruutitynnyriä, mutta talouden kannalta kriisin vaikutukset ovat pysyneet pieninä. Öljyn hinta ei ole noussut merkittävästi, eivätkä kotitaloudetkaan juuri pelkää energiakriisin toisintoa. Yleensä geopoliittiset kriisit ovat olleet sijoittajille enemmänkin mahdollisuuksia, koska geopoliittinen riskipreemio myös poistuu nopeasti tilanteen rauhoittuessa. Poikkeuksena pääsääntöön voi mielestäni pitää mahdollista Taiwanin piiritystä, millä voisi olla hyvinkin laajoja ja pitkäaikaisia vaikutuksia myös sijoittajille, Nummiaro arvioi.

Kolmanneksi tärkeimpänä riskinä kotitaloudet pitävät Suomen talouden tilaa ja korkeaa työttömyyttä. Niistä kantoi huolta noin joka kolmas (34 prosenttia) kyselyyn vastannut sijoittaja. Helsingin pörssin köhivä kehitys huoletti 24:ää prosenttia vastaajista.

– Tänä vuonna Suomen talous on kasvanut tasaisen maltillisesti jokaisella vuosineljänneksellä, ja ensi vuodelle odotetaan noin puolentoista prosentin kasvua. Kauppasota, koronlaskujen viivästyminen ja euroalueen poliittiset takalukot voivat kuitenkin lyödä kapuloita rattaisiin. Toteutuessaan mikä tahansa näistä riskeistä voisi leikata vihreimmät versot asuntomarkkinoiden orastavasta elpymisestä ja heikentää tulosodotuksia kotimarkkinoille myyvissä yrityksissä. Noin 86 prosenttia suomalaisten omistamista pörssiosakkeista on vieläkin kotimaisia, vaikka viime vuosina moni onkin hajauttanut omistuksiaan ulkomaille.

Ekonomistin kolmen kärki: kauppasota, inflaatio ja osakeriskit

Nummiaron tutkalla on kolme riskiä, jotka eivät kotitalouksien vastauksissa korostu: kauppasodan uhka, inflaation kiihtyminen ja osakeriskit. LähiTapiolan kyselyssä kauppasota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä huoletti 18:aa prosenttia sijoittajista.

– Sota on ykkönen myös omalla riskilistallani, mutta ei sota Ukrainassa vaan Trumpin tullien sytyttämä kauppasota. Tuleva presidentti on uhannut asettaa 10 prosentin tullimaksut kaikelle tuonnille Yhdysvaltoihin, ja Kiinaa hän on uhannut jopa 60 prosentin tulleilla. Puheet pitää nähdä avaussiirtona diilinteossa, mutta toteutuessaan ne voivat johtaa vastatulleihin ja osakemarkkinoiden laskuun – kuten kävi edellisellä tullien korotuskierroksella, Nummiaro sanoo.

Kyselyyn vastanneista sijoittajista 13 prosenttia kertoi olevansa huolissaan inflaatiosta ja 12 prosenttia siitä, etteivät yritysten tulosodotukset toteudu.

– Kotitalouksien mielissä inflaatio ja korkeat korot ovat jo peruutuspeilissä, mutta sijoitusmarkkinoilla tätä optimismia ei varauksetta jaeta. Trumpin politiikka on monin tavoin inflaatiota kiihdyttävää: tullit nostavat hintoja, maassa olevien siirtolaisten karkotukset supistavat työvoimaa ja veronalennukset voivat ylikuumentaa taloutta. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että hiipuvat koronlaskut kääntyvät Yhdysvalloissa uuteen nousuun, ekonomisti arvioi ja jatkaa:

– Kotitaloudet tuntuvat myös olevan vailla huolen häivää osakkeiden riskeistä vuodelle 2025. Luultavasti viime vuosien mojovat tuotot ulkomaisista yhtiöistä pönkittävät uskoa tulevaan. Tekoälybuumin kirittämissä teknologiayhtiöissä kurssinousu on kuitenkin nostanut sekä arvostuksia että tulosodotuksia, jolloin myös pettymyksille on enemmän sijaa. Nousumarkkinan keskittyminen kapeille hartioille voi enteillä vaikeuksia, mutta toisaalta tekoälybuumi voi olla vasta kehittymässä kunnon kuplaksi. Sijoittajat joutuvat tasapainoilemaan pelon ja ahneuden välimaastossa, ja tällä hetkellä suomalaiset ovat vahvasti kallellaan ahneuteen.

30 prosenttia sijoittajista valmis menettämään viidenneksen sijoitusten arvosta

LähiTapiolan kyselyssä sijoittajilta kysyttiin myös, kuinka paljon he sietäisivät tappiota sijoitustensa kokonaisarvosta. Tuloksia verrattiin viiden vuoden takaiseen aineistoon. Uudessa kyselyssä 29 prosenttia kantansa kertoneista sijoittajista (”En osaa sanoa” -vastausten osuus poistettu) sanoi olevansa valmis menettämään 20 prosenttia tai enemmän sijoitustensa arvosta. Osuus oli 13 prosenttiyksikköä suurempi kuin helmikuussa 2019. Sijoittajien riskinsietokyky on kasvanut käsi kädessä tuottojen tavoittelun kanssa, jonka LähiTapiola kertoi lokakuussa olevan nopeimmin yleistyvä syy säästää tai sijoittaa.

– Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla kahdenkymmenen prosentin kurssiluisuja on nähty keskimäärin kerran seitsemässä vuodessa. Kolmekymmentä prosenttia on pudottu keskimäärin kerran viidessätoista vuodessa, ja suuremmat romahdukset ovatkin sitten ”kerran elämässä” -osastoa, Nummiaro kertaa.

Riskinsietokyky on suurimmillaan 35–44-vuotiailla, joista yli puolet kertoi sietävänsä 20 prosentin tappiot.

– Riskinsiedon kasvu osuu hyvin yhteen pörssiosakkeiden ja rahastojen yleistymisen kanssa. On kuitenkin vaikea sanoa, johtuuko sijoitusbuumi siitä, että suomalaisten osaaminen ja ymmärrys sijoittamisesta on lisääntynyt vai onko kotitalouksilla vain entistä suurempi tarve varautua tulevaan. Muna taikka kana, lopputulos on kuitenkin entistä suurempi riskinotto. Siitä markkinat palkitsevat sijoittajaa hyvällä pitkän aikavälin tuotolla, kävi vuonna 2025 miten tahansa, ekonomisti toteaa.