USA:n tärkein pörsssi-indeksi, sp500, on laskenut vuoden alun huipuistaan 8% ja dollari on heikentynyt 6% suhteessa euroon. USA sijoituksista on tullut toistakymmentä prosenttia tappiota samalla kun esimerkiksi Helsingin OMXHEX indeksi on noussut kymmenisen prosenttia. Onko aihetta realisoida kaikki USA sijoitukset ja keskittyä kotimaahan tai eurooppaan?

USA:n taloudella menee edelleen yhtä hyvin kuin ennenkin ja syynä korjausliikkeeseen on ennen kaikkea USA:n talouspolitiikkaan kohdistuva luottamuksen horjuminen. Korjausliike muuttuu pysyväksi laskumarkkinaksi yleensä vasta sitten, kun makrotalous kääntyy kohti taantumaa. Siinä tilanteessa ei vielä olla.

USA:n taloudella menee edelleen samalla tavalla kuin ennenkin:

• työttömyys on ennätysalhaalla, 4% tasolla
• talous kasvaa ripeää 2..3%  vuosivauhtia
• inflaatio on jo viime kesästä asti ollut terveellä 3,25% tasolla
• valtionlainojen 10v korot ovat olleet jo vuodesta 2023 asti 4% tasolla ja yrityslainojen korot 6% tietämillä. Koroista saa mukavaa reaalituottoa.
• sijoittajat luottavat USA:n markkinoiden tuottoon ja työntävät joka vuosi maahan lisää rahaa noin 4% verran USA:n bruttokansantuotteesta (vaihtotase on 4%/bkt miinuksella)

Mikään varsinainen makrotaloudellinen tekijä ei ole muuttunut.

Mistä siis moinen pörssikurssien ja dollarin lasku?

Näyttäisi siltä, että ainoa merkittävä tekijä joka on muuttunut, on vikkelien sijoittajien mieliala ja luottamus USA:n taloudenpitoon ja politiikkaan. Makrotaloudelliset tekijät eivät ole liikahtaneet ja kurssilasku saattaa jäädä korjausliikkeeksi.

Makrotaloudelliset riskit ovat tulleet jäädäkseen:

• Euroopan varustautumiskierre tarkoittaa lisävelkaa valtioille, likviditeettiä markkinoille ja siitä seuraavaa inflaatiopainetta ja riskiä korkotason nousulle.
• Mahdollinen kauppasota (tullisota) aiheuttaisi toimitusketjujen katkeamista, kansainvälisen työnjaon vähenemistä ja loppujen lopuksi elintason laskua ja taantumaa.
• USA:n pörssien arvostustasot ovat muuta maailmaa korkeammalla ja eri mittareiden mukaan arvostustasoissa olisi varaa kohtuulliseen, 20…50% pudotukseen. Tämäkään seikka ei ole muuttunut, mutta tämä seikka kuitenkin huolestuttaa kaikkein liikkuvimpia sijoittajia.
• Kiina, Venäjä ja Intia ovat puhuneet dollarista (ja Eurosta) luopumisesta maailmankaupan välineenä. Venäjä on siirtynyt öljykaupassaan lähinnä Kiinan yuan:n käyttöön, mutta Venäjä on niin vähäpätöinen toimija ettei siirtymä näy maailmankaupan tilastoissa.  Dollarilla on edelleen käyttöä maailmankaupan yhteisenä hinnoittelumittana.