Globaali talous on ollut heikko jo pidempään
Nykypäivän tulli-syndrooma on yksi syy miksi on jätetty huomioimatta se ikävä tosiasia, että globaali talous on ollut heikko jo ainakin vuoden. Tämä on näkynyt mm. suurten talouksien 2-vuotisten valtionlainojen koroissa. Toinen selkeä syy on Yhdysvaltojen tilastokeskuksen (BLS) jakamien taloustilastojen ylioptimistisuus. Tästä esimerkki on mm. kuukausittaiset työpaikkatilastot, joita on korjattu alaspäin jälkikäteen. Aloitetaan muutaman suuren talouden 2-vuotisten valtionlainojen tarkastelemisella.
Yhdysvaltojen 2-vuotisten valtionlainojen viimeinen merkittävä huippu n. 5.0%:ia oli huhtikuussa 2024. Se laski syyskuun noin 3.6%:iin. Tämän jälkeen se on liikkunut 4%:n molemmin puolin.
Kiinan 2-vuotisten valtionlainojen viimeinen merkittävä huippu n. 2.5%:ia oli marraskuussa 2023. Joulukuussa 2024 korko kävi hieman yli 1%:ssa ja nyt se on tasaantunut vajaaseen 1.5%:iin.
Saksan 2-vuotisten valtionlainojen viimeinen merkittävä huippu n. 3.1%:ia oli toukokuussa 2024. Se laski puolessa vuodessa hieman yli 2%:n. Tämän jälkeen se heilahteli hieman maaliskuuhun asti kunnes sen lasku on tasaantui hieman tasalukua alemmas. Ranskan 2-vuotiset lainat kertovat samanlaisista muutoksista, vaikka ne ovat hieman Saksan vastaavia korkeammat.
Japani on liikkunut eri suuntaan ja sen 2-vuotisten valtionlainojen korko on noussut vuodessa n. 3-kertaiseksi huhtikuun 2024 n. 0.25%:sta nykyiseen 0.75%:iin. Nousu on loppunut alkuvuonna.
Intian 2-vuotisten valtionlainojen viimeinen merkittävä huippu n. 7.5%:ia oli lokakuussa 2023. Se laski hitaasti siitä tämän vuoden helmikuun loppuun noin 6.5%:iin ja nyt lasku on kiihtynyt noin kolmessa kuukaudessa vajaaseen n. 5.5%:iin.
Korkomarkkinat kertovat parhaiten odotuksista inflaation ja talouskasvun suhteen. Osakemarkkinat eivät toimi niin hyvin talouden kuumemittareina. 2-vuotiset valtionlainat kertovat lähiajoista parhaiten, vaikka niiden suuruusluokat eivät poikkea paljoa keskuspankkien ohjauskoroista. Osittain ne seurailevat ja/tai muokkaavat keskuspankkien päätöksiä.
Niiden mukaan Trumpin nykytullit ovat lähes merkityksettömiä Yhdysvaltojen lähivuosien talouskasvulle ja inflaatiolle. Sen sijaan Trumpin ”vapautuspäivän” korkeammat tullit olisivat toteutuessaan merkitykselliset. Yhdysvaltojen talous riippuu yksityisestä kulutuksesta, joten nykytullit eivät merkitse paljoa. Sen sijaan työllisyyskehitys kertoo taloudesta enemmän. Siitä myöhemmin. Trumpin tullit maksavat kuluttajat ja/tai yritykset. Nämä jäävät yritysten maksettaviksi lyhyellä aikavälillä, koska kuluttajilla ei ole korotettuihin hintoihin varaa. Sen sijaan yritysten voittomarginaalit olivat vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä ennätykselliset. Korot myös kertovat, että Kiinan talouskehitys on ollut elvytyksestä huolimatta heikkoa eikä inflaatio ole lähdössä kiihtymään. Kiinteistökuplan puhkeamisen aiheuttama syöksy on tasaantunut, mutta merkittävää nousua ei ole tulossa lähiaikoina. Saksan taloudelle tulleilla on ollut korkomarkkinoiden mukaan pieni vähentävä vaikutus niin inflaatioon kuin talouskasvuun. Sama pätee Ranskaan. Japani on poikkeus 2-vuotisen koron suunnan suhteen sen osoittaessa ylöspäin. Minulla ei ole syistä tietoa. Osaako joku kertoa? Yksi syy on varmaan 2-vuotisten korkojen lähtötaso. Intian nopea 2-vuotisten korkojen lasku kertoo talouden tilan nopeasta heikentymisestä mikä on pienentänyt myös inflaatiota. Jälkimmäinen on lähes puolittunut puolessa vuodessa mikä on paha merkki. Tämä näkyy maan keskuspankin paniikkireaktiona viime perjantain päätöksissä.
Tullien vähäinen vaikutus inflaatioon Yhdysvalloissa kestää muutaman vuoden mikäli ”printterit” eivät käynnisty. Korkomarkkinat ovat paljon parempi indikaattori inflaation suunnalle kuin CPI-lukemat. Niiden suurin komponentti eli asuminen muodostaa noin kolmasosan. Tämä lukema taas tulee noin vuoden myöhässä verrattuna todelliseen kehitykseen asumisessa. Tätä parempi vaihtoehto on PCE-inflaatio, jossa asumisen osuus on noin puolet pienempi. Tämä on suuruusluokaltaan useammin oikeassa, mutta sekään ei pärjää lyhyille koroille. CPI-lukemista on syytä vähentää asumisen vaikutus mikäli haluaa tietää todellisen suuruusluokan. Tullien inflaatio iskee keskipitkällä 3-5 vuoden aikavälillä, koska globaalien toimitusketjujen suurissa muutoksissa menee vuosia.
Alkuperäisiin työllisyystilastoihin ei kannata uskoa
Yhdysvaltojen Business Employment Dynamics tilastot kertovat vuoden 2024 toiselta ja kolmannelta kvartaalilta ikävää tarinaa. (Nämä ovat viimeiset julkaistut korjatut tilastot.) Niiden aikana yksityisen sektorin työpaikkoja syntyi 164 tuhatta vähemmän kuin niitä hävisi. Lukemat olivat n. miljoona yksityistä työpaikkaa vähemmän kuin kuukausittaiset alkuperäiset non-farm private payrolls lukemat. Samalle ajanjaksolle ilmoitetut alkuperäiset valtion työpaikkojen lisäykset ovat 150:n tuhannen yläpuolella mikä vähensi yksityisen sektorin työpaikkojen vähentämisten vaikutuksia.
Yksi merkittävä syy eroihin löytyy BLS:n syntymä-kuolema mallin sopeutusosan käytöstä alkuperäisissä työpaikkalukemissa. Viime vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä niiden osuus oli vajaa 800 tuhatta työpaikkaa. Näitä voi pitää enimmäkseen tilastotieteilijöiden huonoina arvauksina. Sopeutukset varmasti onnistuvat joskus, mutta tuolta ajanjaksolta ne olivat mielikuvituksen tuotetta. Ilman mallin käyttöä työpaikat olisivat vähentyneet viimeisen kahden kuukauden aikana vajaan 300 tuhannen verran. On sanottava suoraan: työpaikat ovat alkaneet vähenemään. BLS:n uusien työpaikkojen tilastoissa se ei suoraan näy. Tilastot perustuvat yrityksille tehtyihin kyselyihin.
Sama pätee työttömyysasteeseen mikä on noussut viime vuoden ensimmäisen kvartaalin 3.7%:sta nykyiseen 4.2%:iin. Tämä perustuu kotitalouksille tehtyihin kyselyihin. Kyselyt eivät ole täysin vertailukelpoisia. Yksi syy työttömyysasteen pysymiseen viime aikoina noin neljässä prosentissa on se, että työvoima on vähentynyt. Kysely kotitalouksille paljastaa myös, että täysiaikaiset työpaikat ovat vähentyneet viime kuukausina. Niiden sijaan syntyy osa-aikaisia työpaikkoja.
Yhdysvaltalaiskuluttajien kyky kuluttaa tulee ratkaisemaan koko globaalin talouden lähiaikojen kehityksen. Mikäli maan työpaikat alkavat vähenemään nopeammin niin myös kulutus alkaa sakkaamaan. Työpaikat voivat lisääntyä väliaikaisesti kesällä, mutta viimeistään syksyllä totuus paljastuu. Nykytulleilla tai niiden poistolla ei ole suurta vaikutusta työllisyyteen, mutta ”vapautuspäivän” tullit syöksisivät maan syvään taantumaan. Nykytilanne vie Yhdysvallat taantumaan tänä vuonna, jos se ei ole vielä alkanut. Työllisyystilanteen ei tarvitse huonontua paljoa, kun koko talouden pohja putoaa alta. Pohjan häviäminen tapahtuu silloin hetkessä. Se näkyy 2-3 kuukauden aikana taloustilastoissa. Muista talouksista ei ole luomaan globaalia talouskasvua. Kiina kärsii kiinteistökuplan puhkeamisesta vuosia eikä EU:ssa ole Saksaa lukuunottamatta kykyä suuriin investointeihin. Muut taloudet ovat liian pieniä, että niillä olisi globaali merkitys.
Mainittakoon vielä, että Israelin iskut Iraniin eivät vielä juuri näy koroissa, vaikka öljyn hinta lähti nopeasti ylöspäin. Maiden välinen konflikti pitkittyessään riittää tuhoamaan globaalin talouden ja yhdysvaltalaiskuluttajien kyvyn kuluttaa öljyn hinnan noustessa nykytilanteesta vielä selvästi ylöspäin. Muutama päivä tai viikko tuskin muuttaa tilannetta. Kuukausien konflikti taas on liikaa. Kristallipalloni on sumea tämänkin asian suhteen, mutta seuraan korkomarkkinoiden reaktioita, koska ne toimivat paljon paremmin kuin oma pääni, taloustieteilijät tai muut tulevaisuutta kommentoivat puhuvat päät.
Eipä muuta,
-Tommi T
2-vuotisten valtionlainojen lähteet:
https://uk.investing.com/rates-bonds/china-2-year-bond-yield
https://www.investing.com/rates-bonds/germany-2-year-bond-yield
https://www.investing.com/rates-bonds/france-2-year-bond-yield
https://www.investing.com/rates-bonds/u.s.-2-year-bond-yield
https://www.investing.com/rates-bonds/japan-2-year-bond-yield
https://in.investing.com/rates-bonds/india-2-year-bond-yield
https://fi.investing.com/economic-calendar/indian-cpi-973
Työpaikkatilastojen lähteet:
https://data.bls.gov/timeseries/BDS0000000000000000110001LQ5
https://data.bls.gov/timeseries/BDS0000000000000000110004LQ5
https://fi.investing.com/economic-calendar/private-nonfarm-payrolls-528
https://fi.investing.com/economic-calendar/government-payrolls-1579
