Joko metsäsektori heräilisi?
Viikon toistaiseksi isoin uutinen on ainakin periaatteessa Yhdysvaltojen hallinnon sulkeutuminen ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen, kun republikaanit ja demokraatit eivät saaneet sopua bujdettikiistassa kuten pelättävissä oli.
Tilanteen tekee erityiseksi ja aiempaa vakavammaksi hallinnon etukäteen antama varoitus massiivisista irtisanomisista. Jos suunnitelman laatinut Russell Vought saa haluamansa niin valtiolliset työpaikat vähenevät radikaalisti ja pysyvästi.
Trumpin kommentit tukevat tavoitetta. Hänen mukaansa valtion listoilla on kasapäin ”demokraattien hankkeita ja työpaikkoja”, ja Trump oikein juhli saamastaan mahdollisuudesta karsia väkeä.
Hallinto käyttänee tilaisuuden sen auettua, vaikka budjettisopu jossain vaiheessa on pakko saada kasaan. Perinne, jossa lomautetut palaavat töihinsä rahoituksen palattua, voi katketa dramaattisesti.
Sen taloudellisia seurauksia ei ole helppo ynnäillä, mutta työttömyyden raju kasvu on jo itsessään raju muutos muutenkin kuin sen kohteeksi joutuneille.
Fedin rako hankaloituu yhä
Epävarmuus tulevaisuudesta kasvaa laajemminkin. Massairtisanomiset pelottavat jokaista, jota se vähänkin hipaiseekin.
Toisaalta työttömyysloikka luo Fedille luo lisää painetta koronlaskuihin inflaatiosta huolimatta. Se maistuisi ainakin sitä härskisti ajaneelle presidentille.
Kurkkaa tuore työttömyystilasto, joko koronlasku kiinnostaa. Kuva: White House.
Pörssissä korkoherkät osakkeet saisivat siitä lisää buustia – ja tekoälybuumi yhä turpoaisi. Siitä lisää piakkoin. On kuitenkin kyseenalaista, saako Fed kaipaamaansa dataa valtion sulun aikana.
Luultavasti ei, ja se tuskin tekee muutoksia rahapolitiikkaan ilman dataa. Fed pysyy kyllä auki, se saa rahoituksensa muista lähteistä kuin valtion budjetista.
Ja eiköhän ao. virastoille raha löydy äkkiä, jos Fed ilmoittaa omien päätöstensä sulusta kunnes dataa saa normaalisti.
Taittuuko metsäsektorin alakulo?
Fed saattaisi virkistää korisevia sektoreita muuallakin kuin USA:ssa, tyypillisesti siitä hyötyy metsäsektori – jolle toisaalta USA täräytti juuri uusia tulleja. Sahatavaran tariffit osunevat myös UPM:ään ainakin vanerin osalta.
Se on kuitenkin pieni osa yhtiötä ja uudelleen järjestelyt sen suhteen suunnitteilla, joten uudet tariffit eivät suurta ähinää tuottane. Muilta osin suhdanne mättää pahasti, kuten Jarin raporttikatsaus avasi.
Mutta perinteen mukaan metsäsektori ja UPM nousevatkin taas, eikä se historian valossa vie edes kauan – enää. Vannomatta paras, mutta aina suhdanteet ovat taittuneet.
UPM:n konttaamisesta ei kannata syyttää yhtiötä. Paljoa ei voi tehdä, kun kysyntä takkuaa ja tuotteista saa surkean hinnan.
Sellun hinta heiluu suhdanteiden kainalossa. Kuva: UPM
Kurssi vihjaa jo pohjaamiseen
UPM:n kohdalla ongelmaa ei sinänsä nyt onneksi ole, että osake sai minulta lunasta-leiman ihan hyvässä raossa vähän ennen Trumpin polkaisemaa tullipaniikkimyyntiä. Eikä kurssi ole toipunut, toisin kuin joillakin syklisillä ihmeenkin virkeästi.
Syklisten kanssa ei kannata odottaa hyviä uutisia ja myönteisiä raportteja, siinä vaiheessa juna meni jo tai ainakin paras pala noususta. Pörssit ennakoivat juuri syklisissä yhtiöissä varsin taitavasti ison rahan tietolähteiden voimalla.
Juuri se tekee teknisestä analyysista tehokkaan välineen ainakin parhaassa tapauksessa. Tulevat trendit alkavat oireilla indikaattoreissa jos ei aina niin usein etukäteen.
Tekninen analyysi on käyttäytymistieteen matemaattinen alalaji kohdistuen finanssimarkkinoiden liikkeisiin. Teenlehdistä povaamiseksi sitä pilkkaavat vain ummikot, jotka eivät sitä hitustakaan tunne.
Ja nyt UPM näyttää pikkuhiljaa pohjaavan oloiselta, joskaan ei ihan vielä houkuta – tai ainakaan signaalit eivät ole voimakkaita. Ne voivat vahvistua kyllä aika nopeastikin jos niikseen.
Rinnastukset haettava kaukaa
Odotus Fedin löyhäämisestä voi sen laukaista. Tämä ei ole silti ennuste vaan varsin perusteltu mahdollisuus tässä kohtaa.
Kuukausikuvaaja on yhtä syvällä kuin edellisessä samantapaisissa mylläköissä finanssi- ja eurokriisissä reilu kymmenen vuottta sitten. Melkoiset rinnastuskohdat!
Keskeiset indikaattorit MACD, RSI ja DPO eivät enää putoa vaan vaikuttavat jo tekevän taitetta. Hyvä merkki, vaikkei vielä vakuuttava.
Kuukausikuvaaja vihjaa pohjaa ehkä jo raavittavan
Jos pohja onkin osapuilleen käsissä voi matelu silti kestää. Eurokriisissä 2011-2013 UPM hinkkasi noin yhdeksässä eurossa liki kaksi vuotta!
Olot olivat toki hyvin vaikeat, kun euron hajoamistakin ehdittiin pelätä ennen EKP:n selkeää pelastusohjelmaa, joka palautti yleisen luottamuksen.
Divergenssi on vahva oire
Vaan eivät ole ajat häävit nytkään. Kauppasota jyrää ja inflaatiokin valitettavasti taas nosti päätään Saksassa. Toivottavasti jää lyhyeksi trendiksi.
Viikkokuvaajan signaalit ovat jo vahvemmat. Kurssin tasaantuminen erottuu selvästi ja samaan aikaan mainitut indikaattorit suuntavat ylös, itse kurssi ei vielä.
Tämä divergenssiksi kutsuttu tilanne on sinänsä teknisen analyysin tärkeimpiä viestejä trendin taitteesta. Valitettavasti se ei anna varmuutta, mutta todennäköisyys kasvaa aika isoksi.
