Korkea sosiaalinen kehitys luo onnellisuutta – ylläpitäminen vaatii vahvan talouden
Korkea sosiaalinen kehitys ennustaa onnellisuutta, Hannu Nummiaron:n mukaan hyvin, mutta ylläpitäminen vaatii vahvan talouden. Onko Suomi ostanut onnellisuutta velkarahalla?
Maaliskuussa julkaistu maailman onnellisuusraportti nosti Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi jo yhdeksättä kertaa peräkkäin. Kärkisijoja hallitsivat jälleen Pohjoismaat: Suomi, Islanti ja Tanska. Neljänneksi nousi Costa Rica, jota seurasivat Ruotsi ja Norja.
Miksi Pohjoismaat pärjäävät vertailussa vuodesta toiseen? LähiTapiola Varainhoidon pääekonomistin Hannu Nummiaron mukaan taustalla on ketju, joka alkaa vahvasta taloudesta ja päättyy ihmisten kokemukseen omasta elämästään.
– Asukasta kohden laskettu bruttokansantuote kuvaa karkeasti maan taloudellista kehitystasoa, mutta ei vielä kerro, miten talouden synnyttämät tulot jakautuvat. Pohjoismaissa vahva talous on mahdollistanut tuloerojen tasaamisen ja perustarpeiden turvaamisen laajasti. Kun tähän yhdistyvät yhdenvertaiset mahdollisuudet ja vapaus tehdä omaa elämää koskevia valintoja, maat sijoittuvat korkealle sosiaalisen kehityksen mittareissa. Sosiaalinen kehitys puolestaan ennustaa onnellisuutta erittäin hyvin. Pohjoismaissa tämä ketju toimii poikkeuksellisen hyvin, mutta Suomessa sen perusta on heikentynyt, sillä asukasta kohden laskettu bruttokansantuote ei ole vahvistunut 18 vuoteen.
BKT selittää lähes kaksi kolmasosaa onnellisuudesta
Nummiaro vertaili maiden saamia onnellisuusvertailun tuloksia niiden ostovoimakorjattuihin bruttokansantuotteisiin ja sosiaalisen kehityksen tasoon. Asukasta kohden laskettu BKT selittää noin 63 prosenttia maiden onnellisuudesta. Sosiaalisen kehityksen yhteys koettuun elämänlaatuun on vielä vahvempi: se selittää onnellisuudesta noin 69 prosenttia.
– Naurua ja iloa voi olla kaikkialla, mutta rikkaissa maissa on helpompi olla onnellinen. Vahva talous mahdollistaa sosiaalisen kehityksen, eli yhteiskunnan, jossa ihmisillä on turvaa, hyvinvointia ja vapautta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Taloudellinen niukkuus puolestaan lisää huolia ja epävarmuutta, pääekonomisti sanoo.
Nummiaron mukaan sama perusajatus pätee myös kotitalouksiin. Taloudellinen liikkumavara auttaa selviämään arjen yllätyksistä ilman, että koko elämä horjahtaa.
– Oman talouden puskuri vähentää epävarmuutta ja antaa enemmän vaihtoehtoja myös silloin, kun elämä ei mene suunnitelmien mukaan. Siksi taloudellinen varautuminen on myös omasta hyvinvoinnista huolehtimista.
Onnellisuudessa Pohjoismaa, taloudessa uusi verrokkiryhmä
Sosiaalinen kehitys on Suomessa vahvasti pohjoismaisella tasolla. Talouskasvussa ja julkisessa velassa Suomi on kuitenkin kulkenut jo pitkään eri suuntaan kuin muut Pohjoismaat. Nummiaron mukaan Suomella onkin nyt kaksi erilaista verrokkiryhmää: Pohjoismaat ja BRIE-maat.
– Onnellisuudessa ja sosiaalisessa kehityksessä olemme edelleen Pohjoismaa. Elintason ja julkisen velan perusteella taloudellisia verrokkejamme euroalueella ovat kuitenkin Belgia, Ranska, Itävalta ja Espanja. Tämä ”juustoryhmä” löytyy onnellisuusraportin sijoilta 14–41. Jos taloutemme ei ole pohjoismaisella tasolla, on aiheellista kysyä, kuinka pitkään meillä on varaa ylläpitää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka selittää maiden menestystä onnellisuusvertailussa. Hyvinvointia ja sen luomaa onnellisuutta ei voi loputtomiin rahoittaa velaksi, Nummiaro huomauttaa.
Varoittavia esimerkkejä löytyy lähihistoriasta.
– Kun talous sakkaa pitkään ja julkisia palveluja joudutaan leikkaamaan, vaikutukset näkyvät myös ihmisten kokemassa elämänlaadussa. Kreikka putosi velkakriisin ja suurten leikkausten aikana 1,3 askelmaa Cantrilin tikapuilla. Suomessa yhtä suuri pudotus veisi meidät onnellisuusraportin sijalle 43.
Ensi vuonna Suomi juhlii, mutta 20 vuoden päästä onnellisuuden kärki voi olla Karibialla
Aivan lähivuosina Suomen ykkössija ei Nummiaron mukaan ole uhattuna.
– Onnellisuusraportti perustuu kolmen vuoden keskiarvoihin, ja Suomen etumatka on niin suuri, ettei se todennäköisesti umpeudu yhdessä vuodessa. On siis melko varmaa, että juhlimme ensi vuonna kymmenettä peräkkäistä vuotta maailman onnellisimpana maana, Nummiaro ennustaa.
Kymmenen vuoden päähän katsottaessa epävarmuutta on jo enemmän. Paljon riippuu siitä, millaista hyvinvointiyhteiskuntaa julkinen talous pystyy jatkossa ylläpitämään.
– Jos palveluja ja tulonsiirtoja joudutaan merkittävästi karsimaan, yhä useampi voi pudota onnellisuuden kelkasta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana maailman onnellisimman maan titteli saattaa siirtyä toiselle Pohjoismaalle tai muulle kehittyneelle taloudelle, Nummiaro arvioi.
Kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä onnellisuuden painopiste saattaa siirtyä kauemmaksikin Pohjolasta, esimerkiksi Latinalaiseen Amerikkaan.
– Costa Rican kaltaiset Latinalaisen Amerikan maat pärjäävät jo nyt onnellisuusvertailussa paremmin kuin niiden taloudellinen kehitystaso antaisi odottaa. Kehittyvillä talouksilla on usein vauraita maita enemmän kasvupotentiaalia, joten ne voivat kuroa kärkimaiden etumatkaa kiinni ensin taloudessa ja myöhemmin sosiaalisessa kehityksessä. Jos näin käy, onnellisuuden kärkisija voi hyvinkin siirtyä Pohjolasta Karibianmeren rannoille, Nummiaro sanoo.
Lisää tietoa:
